Hannu Leimu – Aavikon reiteillä

Aavikon reiteillä sijoittuu Hannu Leimun esikoissarjakuvan (Kadonneet, Like 2021) tavoin väkivaltaiseen tulevaisuuteen. Tarinan pääosassa on vartija, joka suojelee äänikomennoin ohjailtavaa murtovarmaa holvia aavikkomaisemissa. Kolossimaisen holvin sijaan ryöstetyksi tulee tavallisella autolla holvialuksen rinnalla ajava vartija.

Kansikuvassa lihaksikas mies osoittaa lukijan taakse pistoolilla, taustalla palava auto. Miehellä on valkoinen, hihaton paita ja lippalakki.

Sotkun lopputuloksena vartija säilyy hengissä, mutta hän pelkää aiheuttaneensa työnantajalleen anteeksiantamatonta vahinkoa. Vartija päättää napata syylliset kiinni toivoen välttyvänsä itse firman rankaisutoimilta. Onnekseen miehen mukana kulkee seksirobotti, joka lemmiskelyn lisäksi osaa tiukan paikan tullen ampua.

Aavikon reiteillä on tinkimättömästi toteutettua miessarjakuvaa. Kuitenkin siinä on poikamaista seikkailuhenkeä niin, että taustamaailma itsessään joustaa tarinankerronnan tarpeiden mukaan. Tarinan kulku muistuttaakin lapsuuden leikkejä, joissa sääntöjä keksittiin ja muutettiin kesken kaiken. Tämän sekä kohtausten pienimuotoisuuden vuoksi opuksen voisi rinnastaa indie-elokuviin.

Käsikirjoitus on tuhlailevaisesta sivujen käytöstään ja päähenkilön motiivien hataruudesta johtuen jäsentymätön, mutta Kadonneisiin verrattuna teksti on sujuvampaa. Silti tälläkin kertaa parasta teoksessa on kuvitus. Leimun piirrokset ovat vaatimattomasti luonnehdittuna ammattitaitoisia, ja taso pysyy kannesta kanteen korkeatasoisena.

Huppupäinen mies laukaisee aseen Audi-merkkistä henkilöautoa kohden aavikolla. Kamera asemiehen takana.
Aavikon reiteillä näyttää ja myös etenee kuin pienten piirien indie-elokuva.

Sivuhahmoissa on samankaltaista lakonista huumoria kuin Hugo Prattilla, ja kuvitus tuo edelleen mieleen Milo Manaran. Kustantajan tekijäesittelyn ja Leimusta julkaistujen haastattelujen mukaan molempia hän pitää esikuvinaan.

Omintakeisinta itseään Leimun työssä ovat päähenkilön inhimilliset piirteet, joista keskeisimpänä nousee pintaan isällisyys matkaan lyöttäytyvää poikaa kohtaan. Selvitymiskamppailun taustalla esiintyvää toiveikasta pohjavirettä kuvaa parhaiten, kuinka täysin poissuljettua on mahdollisuus, että vartija voisi uhata tai vahingoittaa lasta millään tavoin. Siitä huolimatta päähenkilö ei ole mikään mukava tyyppi, vaan kostoksi muuttuvaa ajojahtia sävyttävät pelkuruus ja ilkeys, inhimillisiä piirteitä niin ikään. Sisäisestä maailmasta kertoo vartijan unelmointi entisistä naissuhteista, elävistä kumppaneista robotin sijaan.

Scifi-genren edustajana Aavikon reiteillä on piristävällä tavoin kasarihenkinen ja arvoiltaan peräti vanhanaikainen. Kuitenkin se yhdistyy isän roolin ottavan päähenkilön kautta mm. The Last of Us -sarjaan. Siinä missä jälkimmäisen päähenkilö Joel on suojattinsa Ellien rinnalla paikkaansa hakeva, täyttää vartijan ja pojan välinen side tyhjän tilan miehen sielussa. Ihmissuhteisiin liittyvä välinearvo jättää mietteliääksi, mutta sen voi hyväksyä osana Leimun tarjoilemaa miehistä fantasiaa, jossa päähenkilö on oikeutettu toimimaan sääntöjen kahlitsematta kuin tietokonepeleissä.

Tarinan päähenkilö kantaa poikaa reppuselässä, taustalla ilmeetön robottinainen.
Vartija kantaa poikaa reppuselässä robotin odottaessa huomiota taustalla. Kumppanuus ja isyys tulevat miehelle valmiina kuin pikaruoka, mutta onko kyse siltikään yhteiskuntakritiikistä?

Hannu Leimu
Aavikon reiteillä
Like 2023
144 s., kovakantinen, mv
ISBN: 978-951-1-45426-7


Kuvat @ Hannu Leimu ja Like Kustannus / Kustannusosakeyhtiö Otava 2023

Tutustu myös Kadonneet-sarjakuvaan Kvaak-arvostelun muodossa.

Keskustele Hannu Leimun sarjakuvista Kvaakissa.