Sarjakuvan Runebergit

Uusimmassa Suomi-Korkkarissa käydään toiminnallisesti läpi Suomen sodan vaiheita. Toimittaja Asko Alanen ja piirtäjä Petri Hiltunen kertoivat albumin tekoprosessista Egmont kustannuksen lehdistötilaisuudessa 12.8.

Vänrikki Stoolin Korkeajännitys – Edestä maan ja kuninkaan jatkaa suomalaistekijöiden Korkeajännitys-sarjakuvien sarjaa. J. L. Runebergin runoja mukaileva ja modernisoiva albumi maalaa historiallisesti tarkan ja kaunistelemattoman kuvan Suomen viimeisistä vaiheista Ruotsin alaisuudessa. Sarjakuvan kuvakäsikirjoituksen laatinut Pekka Manninen ei päässyt paikalle, mutta Alanen ja Hiltunen kertovat monisanaisesti albumin synnystä.

Jo kymmenen vuotta Korkeajännitys-sarjakuvia toimittanut Alanen on ollut alusta asti mukana lanseeraamassa kotimaisia Korkeajännityksiä. Korkkaribrändi onkin voimissaan ja erikoisempaakin materiaalia uskalletaan julkaista. Jarkko Sipilän ja Jouni Mölsän Noottikriisin aikoihin sijoittuva tarina on seuraava suomalainen Korkkari.

Korkkarilipun alla julkaistaan tänä vuonna myös Peter Tomasin ja Peter Snejbjergin sotakauhutarina Valon Prikaati. Sekä Hiltunen että Manninen ovat innokkaita sotahistorian harrastajia, joille sarjakuvan historiallinen autenttisuus oli erityisen tärkeää. Manninen on lukenut valtavan määrä aihetta käsitteleviä kirjoja käsikirjoitusurakkaan valmistautuessaan.

Juonikehys on kirjoittajan oma: Runebergin runot ovat toimineet inspiraationa, mutta Runeberg jää taustalle tekijöiden keskittyessä historiallisten tapahtumien kuvaamiseen. Hiltunen koki Vänrikki Stoolin tarinoiden rakenteen antavan tekijöille vapauksia.
– Monella tapaa Runeberg oli aikansa Quentin Tarantino. Tarina liikkuu eri päähenkilöiden välillä ja eri aikatasoissa. Mannisen käsikirjoitus oli haaste Hiltuselle, vaikka Korkkarit eivät olekaan hänelle vieraita. Pitkän uran tehneen piirtäjän teoksiin kuuluu muun muassa vuonna 2003 ilmestynyt Lännen Korkeajännitys.
– Minua hirvitti porukoiden määrä käsikirjoituksessa. Saadessani sen käsiini katsoin, että jaahas, joukkokohtaus, joukkokohtaus, joukkokohtaus… , Hiltunen nauraa.
– Monen ruudun taustalla oli joukko marssivia miehiä. Lännen Korkeajännityksen sijoitin kallioiseen maisemaan, jossa taustojen piirtäminen oli helpompaa. Lopputulos on kuitenkin kolmea ruutua lukuun ottamatta uskollinen alkuperäiselle käsikirjoitukselle. Vaikka Hiltunen onkin sotahistorian harrastaja, on Vänrikki Stoolin Korkeajännitys miehen ensimmäinen modernin sodan kuvaus. Se on myös piirtäjän ensimmäinen Suomeen sijoittuva ei-fantasiakertomus. Vastaavasti piirtäjän taustatyö oli huolellista.
– Rima oli korkealla lähteä tekemään albumia myös siksi, että Suomen sotaa ovat kuvittaneet Edelfeltin kaltaiset kärkitaiteilijat. Käytin kuvalähteinä juuri esimerkiksi Edelfeltin maalauksia ja muita aikalaiskuvia. Välillä piti improvisoidakin.
– Kapteeni Dunckerista ei ole olemassa muotokuvaa. Tosin hänen hattunsa on nähtävillä museossa, myhäilee Hiltunen. Inspiraatiota piirtämisurakkaan Hiltunen haki musiikista.
– Manniselta sain kuunneltavakseni Yhdysvaltain sisällissodan aikaista taistelumusiikkia. Kuuntelin piirtäessäni myös taistolaislauluja. Sain jonkinlaisen herätyksen, en niinkään aatteeseen mutta tuohon mahdottoman hauskaan musiikkiin. Tekijät itse ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

– Suomalaisilla on yleisesti jäsentymätön kuva Suomen sodasta, mutta Manninen on tehnyt hienon työn käsikirjoituksessa. Vänrikki Stoolin Korkeajännitys on monella tapaa aidompaa sotahistoriaa kuin alkuperäisteos, arvioi Alanen.

Kuvat: Vesa Kataisto

1. Kyllä nyt on kivaa! Asko Alanen ja Petri Hiltunen toteuttivat tunnetun sotilaan tositarinan P.A. mannisen käsikirjoituksen perusteella. 2. Julkkareissa oli tarjolla Sandels-olutta, voileipäkakkua ja Runebergin torttuja. 3. Myytti kaatuu. Sven Dufva ei saanut venäläisiä pysähtymään, vaikka tarina kertoo toisin.

One Reply to “Sarjakuvan Runebergit”

  1. Nii, unohtui tuosta täsmentää, jotta kyseessä oli nimenomaan lohivoileipäkakku: ”Pastori, lohtapa nyt…”

Kommentit on suljettu.