Sirpaleiset musiikkikuvat

Ajatus musiikin lisäämisestä sarjakuvaan mukaan ei ole uusi. Turkulainen omakustanne Sirpaleina kokeilee kuvan ja musiikin yhdistämistä. Onko kuvissa ääntä ja äänissä kuvaa? Sarjakuvamusiikki onkin ollut esillä pitkin vuotta.

Toni Tirri/Kireru Records:
Sirpaleina
Sarjakuvalehti (T.Tirri) ja CD-levy (eri esittäjiä)

Sarjakuvan ja elokuvan yhtäläisyyksistä puhutaan usein ja käydään läpi monin esimerkein. Termistöä ja sisältöä onkin lainailtu puolin ja toisin aikain kuluessa. Ääniraitaa ei sarjakuvalla ole ja äänet ovatkin sarjakuvassa jääneet lukijansa mielikuvituksessa syntyviksi.

Erilaisia kokeiluja monenlaisin äänilevy/sarjakuva-albumiyhdistelmin on toki vuosien varrella tehty. Useimmat kuriositeeteiksi jääneitä. Toni Tirrin Sirpaleina on tällainen kokeilu ja jäänee, kiinnostavuudestaankin huolimatta, valitettavasti kuriositeetiksi tämäkin.

Kolmenkymmenen sivun mittaisen sarjakuvan kylkiäisenä tulee

CD-levyllinen (tai EP:llinen: 6 biisiä) turkulaista rockmusiikkia, jotka ovat olleet tavalla tai toisella sarjakuvan innoittajina. Tummanpuhuva musiikki on tuottanut tummia kuvia.

Ruuduissa on paljon mustaa ja unenomaiset välähtävät tapahtumat tyhjässä huoneessa seuraavat toisiaan puhtaan tajunnanvirran voimalla. Yksinäinen (mies)henkilö pitää synkkää angstista monologiaan.

Välillä synkistellään tragikomiikan partaalla. Riippunee lukijasta itsestään putoaako tulkinta kuilun reunalta.

Sirpaleina ei kuvita suoraan musiikkia tai kappaleiden sanoja, vaikka niitä välillä lainaakin. Ratkaisu on sikäli oikea, mutta koska itse sarjakuvassa on kuitenkin paljon tekstiä ja levyllä olevissa biiseissä on paljon tekstiä, on vaikea päättää mitä lankaa lähtee seuraamaan. Kahtaalta sinkoilevat viestit hajoittavat lukemistapahtumaa.

Olisi ehkä kannattanut harkita joko ”ääniraidan” pitämistä puhtaasti instrumentaalimusiikkina, tai sarjakuvan jättämistä mykäksi. Lisäksi sarjakuvaa riittää noin yhden kappaleen ajaksi. On toisaalta mielenkiintoista kokeilla eri yhdistelmiä ja niistä syntyviä mielleyhtymiä ja tunnelmia. Uuden kappaleen alkaessa on aika selata lehti takaisin alkuun.

Levyn yhtyeistä tunnetuin lienee Turun romantiikka, goottihenkistä ja suomenkielistä. Default User käyttää koneita ja sampleja. Deep Insight kääntyy popimpaan suuntaan, kitaroita ja melodiaa. Calliston kappale on jyhkeää ja hidasta raskasmetallia. Aretwon Dawning End pohjaa tunnelmallisille selloille joiden taustalle on miksailtu rauhallista konerytmiä ja -soittimia, levyn ainoa sanaton. Brixton on yhden hengen yhtye, kappale Kun tuulet pysähtyy hidas ja lyyrinen.

Tirrin ekspressiivinen sivellinpiirustus on välillä hieman kompuroivaa, tekijä selvästi hakee vielä ominta jälkeään. Kokeiluna ei lainkaan huono, mutta valmiina työnä vielä jäsentymätön. Ultimaattinen musiikin ja sarjakuvan yhdistelmä jää vielä löytymättä.

Sopinee synkistelyyn taipuville.

Lehteä voi tiedustella tekijältä:ttirri [at] hotmail.com Maksaa 12 euroa.

Toni Tirrin haastattelu löytyy uudesta Sarjainfosta (#122)