Pilapiirrokset olivat 1900-luvulla sanomalehtien keskeistä sisältöä. Median murroksessa myös ne ovat etsineet uusia kanavia tullakseen nähdyksi. Sira Moksi on kuusi vuotta julkaissut poliittisia kuviaan Facebookissa.
Pilakuvien, groteskien irvikuvien, historia ulottuu ihmiskunnan alkuhämäriin saakka. Karikatyyrit ovat saaneet nimensä renessanssiajan Italiassa, jossa henkilön tavallisten piirteiden päälle alettiin lastata (’caricare’) kaikenlaista liioittelevaa ja yliampuvaa. 1700-luvulla Isossa-Britanniassa tulivat suosituiksi ronskisti julkisuuden henkilöitä esittelevät painokuvat, jotka sittemmin siirtyivät sanomalehtien vakioaineistoiksi.
Etenkin britit ovat suosineet erittäin voimakkaita pilapiirroksia. Suomessa niitä on harvemmin nähty, eikä niille lehdistö ole suonut pitkäaikaisia julkaisupaikkoja. Suomi ainakin 1900-luvun loppupuolen oli konsensushakuinen yhteiskunta, ja se heijastui päätoimittajien valintoihin. Kovalle kritiikille ei ollut tilaa, edes pilapiirroksissa.
Sosiaalinen media on demokratisoinut tiedonvälitystä. Uutisiin reagoimisen portinvartijat ovat kadonneet, niin hyvässä kuin pahassakin. Tämä on tarjonnut Sira Moksille mahdollisuuden piirtää ympäröivää todellisuutta täysin pidäkkeettä.
”Ruma todellisuus synnyttää rumia kuvia”, otsikoi Kansan Uutiset Sira Moksin haastattelun vajaat pari vuotta sitten.
Taitelija-laulaja Moksi aloitti rajujen pilapiirrosten tekemisen vuonna 2015. Moksi itse puhuu mieluummin poliittisesta satiirista tai poliittisista kuvista. Hän pyrkii työstämään uutisista heränneen tunteen mahdollisimman nopeasti pilapiirrokseksi ja jakamaan sen heti. Irvikuva on parhaimmillaan tuoreena.
Vaikka sosiaalinen media on kaikille vapaa, sen käytössä on sääntönsä. Moksi on usein saanut pitkiäkin julkaisuestoja, ja hänen tilejään on lakkautettu. Nykyisin Facebook-sivu Ajan kuvia – poliittisia piirroksia on saanut kohtuullisen vakaasti tuoda julki Moksin töitä.
Moksi on jatkanut groteskia satiiriaan pidempään kuin moni muu samoja vastuksia kohdannut olisi jatkanut. Pilapiirrosten maailma ei ole jäänyt pelkästään virtuaaliseen maailmaan. Moksin pilapiirroksia on nähty näyttelyissä Helsingissä, Oulussa ja Jämsässä. Kuvista on koostettu kaksi kirjaa, Täyden Käden julkaisemat Köyhien sota (2019) ja Köyhien puutarha (2020). Vuonna 2019 Moksi oli Helsingin sarjakuvafestivaalien kunniavieraana.
Rankat provosoivat kuvat ärsyttävät monia, mistä esimerkiksi Facebookin julkaisuestot kertovat. Mutta monille ne ovat varaventtiilejä, joiden kautta voi päästää pahimmat paineet pihalle. Tämä on tärkeää niin tekijälle kuin lukijoillekin. Keelen yliopiston tutkijat Richard Stephens, John Atkins ja Andrew Kingston selvittivät vuonna 2009 julkaistussa tunnetussa ja palkitussa artikkelissaan Swearing as a response to pain, että kiroilu parantaa ihmisten sietokykyä. Sadattelu helpottaa tutkitusti oloa.
Näille pilakuville on sijansa. Seuratkaa Facebookissa, jos sitä käytätte. Jos ette, niin suunnatkaa Moksin kotisivuille tai hankkikaa kokoelmat.
Kvaakissa voi keskustella Sira Moksin töistä.