Alice Oseman: Heartstopper Volume One

Alice Osemanin Young Adult -genreä edustava Heartstopper-nettisarjakuva alkoi imestyä verkossa vuonna 2016. Pari vuotta sen jälkeen kahden teinipojan suhdekiemuroihin keskittyvä tarina päätyi painettujen kansien väliin, ja pian sarjassa ilmestyy jo neljäs osa.

Heartstopperin päähenkilöinä ovat 15-vuotias Charles ”Charlie” Spring ja 16-vuotias Nicholas ”Nick” Nelson. He käyvät samaa koulua ja tutustuvat toisiinsa, kun heidät määrätään istumaan tunneilla vierekkäin. Ihmissuhdejuttujen lisäksi kirjassa pääsee tutustumaan myös brittiläiseen koulujärjestelmään, sillä Charlien ja Nickin opinahjona on yliopisto-opintoihin tähtäävä, vain pojille tarkoitettu Truham Grammal School for Boys.

Sarjakuvan ytimessä on Charlien ja Nickin monimutkainen ihmissuhde: Charlie tietää pitävänsä vain pojista ja Nick tytöistä, mutta silti heidän välillään on… jotain. Onko se ystävyyttä vai paljon enemmän? Kuvio tuntuu pojista hämmentävältä, ja Volume One kuvaa Charlien ja Nickin tunne-elämän myrskyjä ja hapuilevaa tutustumista.

En ole seurannut Osemanin nettisarjakuvaa. Sen sijaan Hearstopper on kiinnittänyt huomioni kotimaisten kirjagrammaajien Instagram-kuvissa, sillä sarja vaikuttaa saaneen suosiota Young Adult -genreä seuraavien parissa. Avausosan luettuani en ihmettele Charlien ja Nickin tarinan herättämää innostusta, sen verran sympaattisia pojat ovat. Jos ihmissuhteiden puntarointi kiinnostaa, Hearstopper tarjoaa hieman tavanomaisesta poikkeavan tulokulman ”kuka tykkää kenestä”-aiheeseen. Koulumaailma luo kiinnostavat puitteet oman identiteetin pohtimiselle ja etsimiselle, ja Volume One nostaa esille myös poikakoulun realiteettejä. Massasta poikkeava käyttäytyminen vaatii hyvää itsetuntoa, eikä herkän suhdeasian kehittely ole aina helppoa.

Vaikka Hearstopper oli mukavaa luettavaa, yli 260-sivuinen sarjakuva eteni paikoin minun makuuni liian hitaasti tunnelmoiden. Esimerkiksi useamman sivun mittaiset silmiintuijottelujaksot toivat tarinaan tyhjäkäynnin makua, ja tapahtumia olisi mahtunut tuohon sivumäärään paljon enemmän. Henkilögalleria oli suppea, ja kenties tästä syystä kirjassa oli melko intensiivinen tunnelma. Kouluelämää kuvattiin toki jonkin verran, mutta juoni pyöri tiiviisti Charlien ja Nickin ympärillä eikä sivujuoniin tuhlattu sivuja. Itse olisin silti mieluummin seurannut edes yhtä sivujuonta kuin käännellyt toisinaan lähes sanattomia sivuja, joilla ei tapahtunut juuri mitään.

Osemanin piirroksista jäi päällimmäisenä mieleen ruutujen sommittelu, joka oli ilmavaa ja lennokasta. Minun silmääni sivujen vaihteleva ulkoasu miellytti, ja eikä yleisvaikutelma ollut liian levoton. Pääasiassa ruudut oli sijoiteltu sivuille niin, että sivuja luettiin ylhäältä alas, ja tämä toi yhtenäisyyden tuntua kirjaan. Puhekuplien teksteissä oli käsinkirjoituksen fiilis, ja myönnän, etten ole erityisen ihastunut tähän tyyliin. Teksteistä sai kuitenkin hyvin selvää, ja niiden ulkoasu tuki lukioikäisistä kertovaa tarinaa.

Charlien ja Nickin tarinaan on saatavilla pari jatko-osaa, mutta niin paljon Volume One ei minua koukuttanut, että hankkisin heti ne luettavakseni. Sarja-avauksesta jäi silti pääosin myönteinen mielikuva, ja sinänsä tuttujen parisuhdeasioiden käsittely nuorten teinipoikien näkökulmasta tuntui virkistävältä.

Heartstopper-sarjakuvaa voi seurata netissä. Lisäksi Osemanin omilta sivuilta löytyy tietoa sarjasta ja hänen muustakin tuotannostaan.


Heartstopper Volume One
Alice Oseman
Hodder Children’s Books 2019
Pehmeäkantinen, mv, 263 sivua, koko 230 X 150 mm
ISBN 978-1-444-95138-7

Keskustele sarjakuvasta Kvaakissa.