 |
Sarjakuvien Suomi 100
Joonaksen seikkailut: Tohtori Usva Hypnotisoi, ja Joonas ja Koukku-Kalle
Teksti ja kuvitus: Veikko Savolainen
Julkaistu: Kotiposti 5/1963-15/1965
Veikko “Joonas” Savolainen (9.1.1929 – 24.9.2016) oli suomalaisen sarjakuvan grand old man. Hän oli päättänyt lapsena, että hänestä tulisi sarjakuvantekijä. Savolainen aloitti ammattimaisen sarjakuvauransa jo 17-vuotiaana tekemällä Harrastelija-lehteen X-tulevaisuuden keksintö -sarjaa. Tätä kolmistrippistä jatkosarjakuvaa ilmestyi 13 jaksoa vuosien 1947-48 aikana. Uransa alkuaikoina hän signeerasi sarjansa nimimerkillä VeSa, mutta riideltyään Eljas Erkon kanssa, hän muutti tyyliään rujompaan suuntaan ja signeerasi sen nimimerkillä Joonas, koska sarjakuvasankari Joonas oli hoitavinaan sarjakuvan tekemisen siitä eteenpäin. Tiukan lukijapalautteen vuoksi Savolainen palasi entiseen tyyliinsä, mutta nimimerkki jäi. Savolainen tunnetaan parhaiten Joonas, Unto Uneksija ja Hirnu -sarjakuvista. Unto Uneksija ilmestyi Pellervo-lehdessä 44 vuotta (1966-2010), joten se on yksi pitkäikäisimmistä suomalaisista sarjakuvista.
Vuonna 1950 Bob Hopelta ulkonäkönsä perinyt Joonas aloitti seikkailut Helsingin Sanomissa. Joonas kertoo taidemaalarista, joka päätyy sattumalta mitä erikoisempiin seikkailuihin. Vuonna 1958 Savolaisen ja Helsingin Sanomien yhteistyö päättyi erimielisyyteen palkkion suuruudesta. Seura-lehti tarjosi selvästi parempaa palkkiota, joten Joonas siirtyi sinne. Vuonna 1961 Seuran päätoimittaja Olavi Järvi siirtyi Kotiposti-lehteen ja hän houkutteli Savolaisen ja Joonaksen mukaansa. Joonas ilmestyi Kotipostissa vuoteen 1972 saakka. Helsingin Sanomissa sarja ilmestyi yksistrippisenä mustavalkoisena jatkosarjana, Seurassa sarja eteni kaksistrippisenä ja kaksivärisenä, ja Kotipostissa kaksistrippinen sarja muuttui ajan myötä neliväriseksi. Yhteensä Joonasta ilmestyi yli 2000 stripin ja 30 tarinan verran. Hypnoosimurha ja Joonas ja Koukku-Kalle ilmestyivät molemmat Kotiposti-lehdessä.
Hypnoosimurha-tarinassa Joonas törmää psykiatri Usvaan, joka haluaa Joonaksen maalavan muotokuvan hänen nuoresta vaimostaan. Pyynnössä on vain erikoinen ehto; Usva haluaa Joonaksen tekevän taideteoksen hypnoosin alaisena. Aluksi Joonas hieman epäröi mutta nähtyään Usvan nuoren ja kauniin vaimon hän on valmis tekemään mitä vain. Tohtori Usva hypnotisoi Joonaksen mutta tavoitteena ei olekaan täydellisen maalauksen tekeminen vaan jotain hyvin katalaa. Usvalle on selvinnyt, että hänen vaimonsa on rakastunut Usvan apulaiseen, joten päästäkseen kilpailijasta eroon hän hypnotisoi myös Joonaksen rakastumaan vaimoonsa tavoitteenaan aiheuttaa kilpakosijoiden välille mustasukkaisuutta, jonka seurauksena Joonas päästäisi apulaisen päiviltään. Monimutkainen suunnitelma ei Joonaksen onneksi onnistu ja oikea pahantekijä päätyy tekemään lopullisen ratkaisun.
Joonas ja Koukku-Kalle -tarinan aluksi Joonas joutuu ryöstön uhriksi. Onneksi paikalle sattuu myös avulias nyrkkeilijä, Koukku-Kalle, joka pelastaa Joonaksen pulasta. Kiitokseksi Joonas haluaa antaa pelastajalleen muotokuvan lahjaksi. Tarjouksen myötä Joonas joutuu mukaan erikoiseen seikkailuun, sillä leikkauksesta toipuva Koukku-Kalle on joutunut kahden tulen väliin: hänen managerinsa haluaa hänen ottelevan EM-tittelistä, kun taas hänen tyttöystävänsä, Minttu, haluaa naimisiin ja Koukku-Kallen jättävän nyrkkeilyn kokonaan. Gunnar Bärlundin näköinen Koukku-Kalle pyytää Joonasta puhemiehekseen selvittämään tilanteen Mintun kanssa mutta ennen kuin Joonas ennättää Mintun luo, nainen kidnapataan. Joonas ja Koukku-Kalle arvaavat, että teon takana on luihu manageri, joten Joonas lähtee pelastustehtäviin. Se ei kuitenkaan suju ihan suunnitelmien mukaan, sillä Minttu vaikuttaa rakastuneen Joonakseen. Näistä odottamattomista käänteistä huolimatta Koukku-Kalle voittaa EM-mestaruuden, päättää nyrkkeilyuransa siihen ja päätyy takaisin yhteen Mintun kanssa.
Molemmat tarinat ammentavat tekohetken ilmiöistä. Ulkoisesti Groucho Marxia muistuttava Tohtori Usva on hyvinkin voinut saada innoituksensa mestarihypnotisoija Olliver Hawkista. Merikarvialta kotoisin oleva Hawk järjesti hypnoosinäytöksiä ympäri Suomea 60-luvulla ja sadat tuhannet suomalaiset tulivat niitä katsomaan. Nyrkkeily oli Savolaiselle astetta henkilökohtaisempi aihe, sillä hän harrasti sitä vuosikaudet. Ennen armeijaan menoaan hän myös teki Veikkaaja-lehteen nyrkkeilysarjakuvaa nimeltä Ruutinyrkki mutta se päättyi Savolaisen aloittaessa piirtämään Joonasta. 60-luvun alussa nyrkkeily oli taas muodikasta. Olli Mäki oli ensimmäinen suomalainen, joka otteli ammattilaisten MM-ottelussa ja ottelu järjestettiin Helsingissä vuonna 1962. Yli 23 000 katsojaa vetänyt ottelu on edelleen suurin Suomessa järjestetty nyrkkeilytapahtuma. Ei siis ihme, että Joonaskin päätyi nyrkkeilyn maailmaan.
Hypnoosimurha ja Joonas ja Koukku-Kalle ovat molemmat kepeitä seikkailusarjoja, joissa on hieman jännitystä ja huumoria sekä reilusti romantiikkaa. Tarinat ovat leppoisia, mutta niihin on saatu mukaan useita odottamattomia juonenkäänteitä. Ne ovat kestäneet melko hyvin aikaa vaikka nykyisin naisen rooli ei ole enää olla vain koristeena tai pelastettavana. Taiteen puolesta nämä sarjakuvat ovat kansainvälistä tasoa. Savolaisen viiva on yksityiskohtaista mutta selkeää ja henkilöt erottaa helposti toisistaan. Ruuduissa on toisinaan hyvinkin paljon tekstiä, mutta selkeän tekstauksen vuoksi ne lukee kevyesti. Näiden tarinoiden pohjalta on helppo ymmärtää miksi Savolaista arvostetaan niin paljon sarjakuvapiireissä.
Lähteet:
Heikki Jokinen. Joonas sarjakuvantekijä. Jalava, 1990.
Veikko Savolainen. Joonas, Sarjakuvaklassikot I. Arktinen Banaani, 2004.
Wikipedia: Veikko Savolainen
* Kvaakissa on keskustelu Veikko Savolaisen sarjakuvista
* Keskustele sadan vuoden sarjakuvista
Vuosilta 1917-1966 valitut sarjakuvat listattuna.