Tuntemattoman sotilaat

Isku Porkkalaan

Vesa Vitikainen, Tuomas Myllylä, Tuomas Koivurinne, Anssi Rauhala, Samuli Lintula, Petri Hiltunen, Jouko Ruokosenmäki, Mauri Tuure, Mikael Mäkinen, Aapo Kukko, Veli-Matti Ural, Jussi Piironen, Markus Tuppurainen, P. A. Manninen, Jukka Koivusaari, Reima Mäkinen, Samuli Lahtinen

80 sivua

Arktinen Banaani 2017

ISBN-13: 9789522703767, ISBN-10: 9522703761

Toisen maailmansodan tuiverrus on päättynyt ja toinen, se kylmä, sota alkaa mutta se sota ei kaipaa yhtä miestä. Vaan kokonaista legendalaumaa

Isku Porkkalaan on rehellisesti pulppia ja häpeämättömän viihteellinen sarjakuva.

Siinä missä suomi-korkkarit ovat hyssytelleet käsijarru päällä tässä historiallisia faktoja ryyditetään ruudilla ja populaarikulttuurin kuvastolla.

Paremmin Revontulelle tehdyistä elämänkerroittavista sotasarjakuvistaan tunnettu Vesa Vitikainen tuo toisen luomuksensa, kersantti Napalmin revittelyn ja sarjakuvantekometodologian Isku Porkkalaan teokseen.

Toiminnan Marsalkka
Toiminnan Marsalkka

Pakkoluovutetulla alueella kun tapahtuu perin kummia eikä Suomen Marsalkka Mannerheim voi luottaa ihan kehen hyvänsä. Kotimaisen sotilashistoriansa tuntevien hahmojen kavalkadi: Viljam “Rokka” Pylkäs, Aarne “Marokon kauhu” Juutilainen, Ilmari Juutilainen, Lauri Törni ja tarkka-ampujien kruunaamaton kuningas Simo Häyhä astuvat palvelukseen. Taas.

Kuvaus antaa ymmärtää että tässä Tuntematon Sotilas kohtaa jenkkiviihteen Expendablesin tai Kansa taisteli , Miehet Kertovat mutta Kerrassan merkillisten Herrasmiesten Liigan myötä. Molemmat kuvaukset ovat kuluneen osuvia mutta vain osatotuuksia.

Historiallisiin hahmoihin suhtaudutaan kunnioittavasti, mutta laajentaen nimikkeen legenda kauas kotimisesta normista, mytologisille tasoille ja hiukan ylikin. Siltikin näissä on selkeä ruisleivän ja salmiakin maku. Niissä korjataan katkennutta lenkkiä Outsiderin kerrontaan Ryhmyllä ja Romppaisella ajoittain terästettynä.

 

Vermukörmyjen kokoonajo seuraa monesta eri lähteestä tuttua kaavaa, mutta kliseisyyden sijasta keitos maistuu maukkaan lihaisalta. Sarjakuvasta aistii että on tehty tosissaan ja ainakin puolivakavissaan. Lukijankin huulilla karehtii hymy monessa kohden.

Varsinkin kun uskalletaan irrotella, se tehdään tunteella ja taidolla.

Hiltunen tunnelmoi
Hiltunen tunnelmoi

Seikkailusarjakuvan ystäville tämä on liki main pakkohankinta, joskin tietyin reunaehdoin.

Sarjakuvalla on kaksi isompaa ongelmaa: toinen on kuvituksesta vastaavien armeijakunta. Muutamaa harvaa lukuunottamatta tekijäkaarti on suomalaisen sotasarjakuvan mitä-missä-milloin ja seikkailusarjakuvaan laventaenkin lähennellään jo puolta koko maan tekijöistä piirtäjäpuolella.

Tasalaatuisuutta tämä ei takaa.

Tuomas Myllylän Juutilainen vauhdissa
Tuomas Myllylän Juutilainen vauhdissa

Monessa kohden on löydetty oikea tekijä juuri oikeille sivuille Rauhalan lentokoneista Hiltusen hirmuihin, mutta ajoittain hahmojen ulkonäkö ja tunnistettavuus kärsii, anatomiankin kustannuksella. Tyylien, tekniikoiden ja maneerien sekoitus lienee osalle hieman paljon asia joka toki vaivaa yhteinäisenkin piirrosjäljen sarjakuvia.

Mutta kun yhdellä tekijällä hahmot, varusteet ja paikat ovat juuri eikä melkein ja muutaman sivun päästä jälki on viittellisen tyylittelevää se vaikuttaa tarinaan.

Toinen on tarinan ominaisluonne: monelle tärkeää on realismi ja vaikka vaaran tuntua Isku Porkkalaan sisältääkin on siinä maagista realismia. Ei pelkästään miehistä sankarifantasiaa vaan ihan okkultismin ja yliluonnollisten hirviöiden linjalle menoa.

Vaikka sekä piirrosjälki että fantastisia elementtejä sisältävä juoni ovatkin sisäisesti loogisia ja sangen toimivia, uskoisin että osalle moinen “mahdoton miellettömyys” pilaa sarjakuvan.

Eksistentialismia Mauri tuuren jäljellä
Eksistentialismia Mauri tuuren jäljellä

Korkkaria etsivän kannattaa jatkaa etsimistä.

Itsestä sama tekijä on sarjakuvan suurin voimavara, joka mahdollistaa lukemisen monesta näkökulmasta parodisesta satiirista aina vaihtoehtohistorialliseen toimintasarjakuvaan. Asia jota harvasta sarjakuvasta ylipäätään voi sanoa.

Tai sen että sen henkilökaartissa on dinosauriita ja Tom of Finland.

Se kuinka monta aitoa historiallista helmeä löytää piiloistaan vain vahvistaa lukunautintoa.

Mainio teos on valikoituun makuun ja kaipaa jatkoa. Jos ei muuten niin Isku Pirkkalaan toisi ainakin varsinais-suomalaisen lukijakunnan jo pelkällä nimellään.