Kovaa peliä Gothamissa

RW Kustannus on toimittanut lukijoiden iloksi taas ison kasan Batman-sarjakuvia. Kaksi kirjoista jatkaa jo menossa olevia sarjoja mutta kahteen voi tarttua myös kylmiltään.

Batman – Detective comics osa 4: Raivo
Alkuperäiset julkaisut: Detective Comics #19-24, Detective Comics Annual #2 (2013)
Tarina: John Layman
Kuvitus: Jason Fabok, Andy Clarke
Väritys: Jeromy Cox, Blond
Suomennos: Petri Silas
RW Kustannus, 2016
Sidottu, 256 sivua, 4-värinen
ISBN: 978-88-93510-66-0
33,95 €

Uudelleen käynnistetty Detective Comics -lehti lähti melko kankeasti liikkeelle mutta kirjoitusvastuun siirryttyä Tony S. Danielilta John Laymanille tarinat ovat parantuneet kirja kirjalta. Tässä neljännessä kokoelmassa saatetaan Keisari Pingviinin tarina päätökseen (tältä erää) ja siinä sivussa marssitetaan näyttämölle Ihmislepakko, joka ei itsekään tiedä onko hän hyvä vai paha. Välinäytöksenä Batman jahtaa erikoista murhaajaa, joka pystyy omaksumaan uhriensa erikoistaidot ja esiintymään heinä. Kirjan päätteeksi Batman saa vastaansa uuden vihollisen, Raivon, jolla on kana kynittävänä Gothamin poliisilaitoksen kanssa. Varusteiltaan hän vetää vertoja Batmanille, joten yhteenotoissa ei tulivoimaa säästellä.

Laymanin punomat tarinat etenevät talla pohjassa. Pidempiä lepohetkiä ei suoda Batmanille eikä lukijalle. Uusia hahmoja ja vihollisia ilmestyy vähän väliä mutta heidät hoidellaan ripeästi pois pelistä. Verkkaisempi hahmojen kehittely voisi olla paikallaan, sillä se mahdollistaisi moniulotteisemmat ja kiinnostavammat hahmot. Ihmislepakon suhteen tällaista yritystä oli onneksi jo havaittavissa. Ajassa hyppelevät tarinat ja laaja hahmokatras tekevät kirjan lukemisesta paikoitellen sekavaa ja raskasta, mutta ehkä nykyaikana menon pitää olla näin hektistä, jottei nuoret lukijat ennätä pitkästymään.

Jason Fabokin ja Andy Clarken kuvitus on todella näyttävää ja kerrontaa tukevaa. Hahmot ovat tyylikkäitä, hirviöt pelottavia ja koneet näyttävät toimivilta. Henkilöihin on saatu ilmeikkyyttä ja heidän liikkeisiinsä dynamiikkaa ja voimaa. Kuvitus suorastaan kutsuu lukemaan, mikä on aina onnistuneen sarjakuvan merkki.

Neljännen kokoelman myötä Detective comics nostaa tasoaan sen verran, että sitä lukee jo ilolla. Ei mitään klassikkoainesta, mutta viihdyttävää supersankarointia.

Batman – Evoluutio osa 1
Alkuperäiset julkaisut: Detective Comics #742-746 (2000)
Tarina: Greg Rucka
Kuvitus: Shawn Martinbrough, John Watkiss, Steve Mitchell
Väritys: Wildstorm FX
Suomennos: Petri Silas
RW Kustannus, 2016
Sidottu, 160 sivua, 4-värinen
ISBN: 9788893513098
27,95 €

Batman – Evoluutio on tehty 16 vuotta sitten ja se sijoittuu niin sanottuun New Gotham -kokonaisuuteen, joka toimii jälkinäytöksenä No man’s land -tarinalle, joka puolestaan sai lähtösysäyksen Cataclysm-tarinasta. Kaikki siis alkoi, kun valtava maanjäristys iski Gothamiin (Cataclysm), jonka seurauksena Yhdysvaltojen hallitus evakuoi ihmiset kaupungista ja eristi sen muusta maasta. Kaikki eivät kuitenkaan suostuneet jättämään Gothamia. Rikolliset ja mielipuolet pilkkoivat kaupungin omiksi valtakunnikseen ja siviilit jäivät heidän armoilleen. Poliisit ja Bat-perhe yrittivät kuitenkin luoda järjestystä ja turvaa viattomille ihmisille (No man’s land). Tämän pitkän tarinakokonaisuuden julkaisemiseen meni parisen vuotta ja sen vuoksi on hieman erikoista, että RW Kustannus päätti julkaista siitä ensimmäisenä jälkinäytöksen. Jos lukijalla ei ole aiempaa käsitystä No man’s land -kokonaisuudesta, niin tämän kirjan tapahtumaympäristö voi jäädä oudoksi. Huhujen mukaan No man’s land olisi jossain vaiheessa tulossa suomeksi, joten sen jälkeen tilanne paranee huomattavasti.

Evoluution kirjoittanut Greg Rucka on yksi parhaista amerikkalaisista nykysarjakuvan kirjoittajista. Hänen Queen & Country -sarjakuvansa/kirjansa ovat vakoilukirjallisuuden ehdotonta kermaa ja Ed Brubakerin kanssa luotu Gotham Central mitä mainiointa poliisisarjakuvaa Batmanin kaupungista. Ruckalta on siis lupa odottaa tasokasta luettavaa ja tämäkin kirja alkaa vahvasti tarinalla komisario Gordonin surusta ja itsetuhoisuudesta hänen menetettyään vaimonsa. Todella vaikuttavaa sarjakuvaa, jossa supersankarointi on vain sivuroolissa. Sen jälkeen alkaa kirjan nimikkotarina, josta ei valitettavasti jää ihan yhtä hyvä maku suuhun.

Päätarinassa seurataan kuinka Ra’s al Ghulin kätyri yrittää ottaa Gothamin rikollisliigat hallintaansa. Tarkoituksena ei ole ansaita rahaa vaan tehdä jotain mullistavaa. Tarina toimii parhaiten Ruckan ollessa mukavuusalueellaan eli kun seurataan rikollisliigojen toimintaa ja Batmanin etsivänotteita. Näissä osuuksissa on samaa viehätystä kuin Jeph Loebin Pitkässä pyhäinpäivässä ja Synkässä voitossa. Tarina alkaa kuitenkin harmillisesti kompastella yliluonnollisten elementtien saadessa enemmän tilaa.

Tarinana Evoluutio kuuluu selvästi Bat-sarjakuvien parempaan puoliskoon mutta Shawn Martinbroughin ja John Watkissin kuvitus tiputtaa sitä monta sijaa alaspäin. On jotenkin hämmentävää, miten DC:n ykkösjulkaisussa voi olla näin pökkelöitä ja fysiikaltaan vinksahtaneita hahmoja. Myös liikkeen kuvaamisessa on paljon toivomisen varaa. Ehkä syynä on kiire tai sitten DC:n laadunvalvonta on pettänyt pahemman kerran. Värityksen kanssa on onnistuttu paljon paremmin ja puna-harmaa-yhdistelmä luo hienosti tunnelmaa. Se myös poikkeaa selkeästi Batmanin yleisestä värimaailmasta, mikä on mukavaa vaihtelua.

Batman ja Robin 3 – Kuoleman kulku perheessä
Alkuperäiset julkaisut: Batman and Robin Annual #1, Batman and Robin #15-16, Batman #17 (2013)
Tarina: Peter J. Tomasi, Scott Snyder
Kuvitus: Adrian Syaf, Patrick Gleason, Greg Capullo, Vicente Cifuentes, Mick Gray; Keith Champagne, Jonathan Glapion
Väritys: John Kalisz, Fco Plascencia
Suomennos: Petri Silas
RW Kustannus, 2016
Sidottu, 144 sivua, 4-värinen
ISBN: 978-88-69716-48-5
26,95 €

Batmanin ja Robinin sivuilla meno jatkuu vahvana. Ensimmäisessä tarinassa Damien juoksuttaa isäänsä ympäri maailmaa perhehistoriaan tutustumassa. Sillä välin hän itse pitää jöötä Gothamissa. Vaikka nyrkkirysyissä veri lentääkin, niin tarina tuntuu leppoisalta seikkailulta. Varsinkin kun loppukirja kuluu Kuoleman kulku perheessä -tarinan tiimellyksessä, jossa kasvonsa irti leikannut Jokeri haluaa omia Batmanin itselleen. Selkeämmän kokonaisuuden vuoksi kirjaan on sisällytetty myös Batman-lehti, jossa tarina huipentuu, mikä helpottaa kärryillä pysymistä. Siitä huolimatta kokonaisuus jää irralliseksi ja kirjasta jää sillisalaattimainen vaikutelma. Kuoleman kulku perheessä sisältää sen verran paljon graafista väkivaltaa ja kauhua, ettei tätä kirjaa voi suositella kuin hieman varttuneemmille lukijoille. Tarjolla ei todellakaan ole mitään lastensarjakuvaa.

Kuvituksen suhteen näillä sivuilla mennään yhtä tasokkaalla linjalla kuin Detective Comics -kirjassa. Sivut näyttävät hienoilta ja toiminta tempaa mukaansa. Selkeän kuvituksen ja harkitun värityksen ansiosta vauhdikasta tarinaa on mukava seurata.

Batman Arkham City
Alkuperäiset julkaisut: Batman Arkham City #1-5, Batman Arkham City Digital Chapters #1-5 (2011)
Tarina: Paul Dini, Derek Fridolfs
Kuvitus: Carlos D´Anda, Derek Fridolfs,Dustin Nguyen, Ben Herrera, Ted Naifeh, Roger Robinson, Adam Archer
Väritys: Gabe Eltaeb, Randy Mayor
Suomennos: Petri Silas
RW Kustannus, 2016
Sidottu, 168 sivua, 4-värinen
ISBN: 978-88-69717-15-4
28,95 €

Paul Dini ampaisi maailman maineeseen Batman: The animated series -animaatiosarjan kautta ja sarjakuvan puolella tarina hullusta rakkaudesta (The Batman adventures: Mad love; ilmestyi suomeksi nimellä Mielipuoli rakkaus, Batman 4/95-12/95) on jättänyt monille positiivisen mielikuvan hänestä. Tämän lisäksi Dini ja Bruce Timm ovat saaneet nimensä Batman-universumin historiaan luomalla suureen suosioon nousseen Harley Quinnin. Dini on myös vastannut menestyspelien Batman: Arkham Asylum ja Batman: Arkham City käsikirjoituksista. Näistä lähtökohdista ja Injustice-sarjakuvan tasokkuuden perusteella voisi kuvitella, että Arkham City -peliä taustoittava sarjakuva olisi viihdyttävää luettavaa. Harmillisesti näin ei ole.

Arkham City kertoo siis mitä tapahtui pelien Arkham Asylum ja Arkham City välissä eli miten Gothamin tuore pormestari, Quincy Sharp, loi rikollisille ja mielipuolille oman kaupunginosan, jossa he saavat rakentaa omat leirinsä ja harjoittaa omaa oikeuttaan. Batman soluttautuu tähän yksityistettyyn vankilakaupunkiin selvittääkseen kuka naruja oikeasti nykii ja mitä hänellä on tähtäimessään.

Tarinallisesti Arkham City -sarjakuva jää torsoksi, sillä se toimii vain johdantona Arkham City -peliin. Kirjan päätyttyä jää tunne, että nyt tarina vasta oikeasti alkaa mutta päästäkseen siihen mukaan, pitää tarttua peliohjaimeen. Toinen vaihtoehto on etsiä käsiinsä Batman: Arkham Unhinged -sarjakuvia, jotka myös taustoittavat Arkham City -peliä, mutta niidenkään taso ei tiettävästi päätä huimaa. Pelisarjan innokkaimmille ystäville nämä sarjakuvat toiminevat hyvin, sillä niissä on paljon peleistä tuttuja elementtejä, mutta muille ne eivät tuottane sen suurempaa lukunautintoa.

Kuvituksen puolesta Arkham City on hyvää DC-tasoa. Carlos D’Andan jäljiltä toiminta on vauhdikasta ja komeaa, ja Batman ja Jokeri näyttävät juuri siltä miltä pitääkin. Naishahmojen suhteen on menty siitä mistä aita on matalin ja lukijoille tarjoillaan vain materiaalia eroottisiin fantasioihin. Ilostuttanee joitakin lukijoita, mutta aiheuttanee ärsytystä toisissa.

Summa summarum, Batmanilla menee tällä hetkellä hyvin Suomessa. Käsittääkseni Batman-sarjakuvia ei ole koskaan aiemmin julkaistu yhtä runsaasti ja monipuolisesti. Onneksi myös tarinoiden taso on pääosin riittävän korkea pitääkseen yllä lukijoiden kiinnostusta. Petri Silaksen suomennos on onnistunutta kaikissa kirjoissa ja muiltakin osin RW Kustannus on tehnyt laadukasta työtä. Näitä kirjoja kelpaa esitellä kirjahyllyssään, jos sellainen vielä löytyy.

Kvaakissa voit keskustella Batman-sarjakuvista ja muista RW Kustannuksen julkaisuista.

Muokattu 16.10.16: Lisätty maininta Batman: Arkham Unhinged -sarjakuvasta.