Sarjakuva vuonna 03

Päättynyt vuosi oli varsin vilkasta aikaa sarjakuvarintamalla. Suomessa vierailivat mm. Jean Giraud alias Moebius, Neil Gaiman, Dupuy & Berberian, Jason, Lise Myhre, Joakim Pirinen ja Åsa Grennvall. Kustannusrintamalla oli suhteellisen vilkasta, myönteisintä oli saada pitkähkön tauon jälkeen tuoretta eurosarjakuvaa suomeksi. Albumeina, sillä sarjakuvalehtirintamalla ei tapahtunut uudistuksia. Sanomalehdet puolestaan antoivat palstatilaa kotimaistenkin tekijöiden sarjoille.

Eurooppalaisten sarjakuvaihmisten vuosi starttaa tammikuussa Angoulémestä, jossa vuonna 2003 järjestettiin 30. kansainväliset sarjakuvafestivaalit. Suomesta osanottajia oli tusinan verran, mm. Asema kustannuksen ryhmä, joka sai kaikki tuotteensa myydyksi. Jokainen Angoulémen Grand Prixin vielä hengissä oleva voittaja oli kutsuttu paikalle, mikä aiheutti melkoisen mediamylläkän. Ei kuitenkaan niin suurta kuin Hergélle omistetun kadun ja muistopatsaan paljastaminen. Juhlallisen tehtävän suorittivat Belgian kuningassuvun jäsenet.
Vuoden 2003 Grand Prixin lunasti Regis Loisel, joka Suomessa muistetaan parhaiten Peter Pan-tulkinnasta (jonka julkaisu suomeksi on keskeytetty). Oman Alph-Art-palkintonsa ”parhaasta sarjakuvaa apuna käyttävästä viestintäkampanjasta” sai brysseliläinen Concerto-mainostoimisto (www.concerto.be) Euroopan Parlamentille tehdystä Myrkkyjoen salaisuus-albumista. Palkintoa puolsi varmasti EU:n taloudellinen tuki Angoulémen festivaaleille. www.bdangouleme.com
Suomen alkukevättä varjosti älyttömiin mittasuhteisiin paisunut Dragon Ball –”skandaali”. Kustantajan markkinointikömmähdys (olla tarkistamatta sarjan sopivuutta lapsille) kumuloitui lastensuojelun nimissä harrastetuksi vainokampanjaksi. Raisa Cacciatore kunnostautui lähettämällä tuomitsevan lausunnon Dragonball-sarjasta useille tahoille jo ennen kuin yhtään pokkaria oli toimitettu kauppoihin. Cacciatoren mielipiteen perusteella Ilta-sanomat, Helsingin sanomat ja Eduskunnan naisverkosto tuomitsi Dragonballit. Tästä joukosta Päivi Räsäsen (krist.) neuvojen mukaisesti myös kulttuuriministeri Tanja Karpela liittyi kannanottoon Kolibri-kustantamoa vastaan. Yksikään naisverkostolainen ei itse ollut kyseisiä sarjakuvapokkareita lukenut (Apu 12/03).
Dragonballin kustantaminen suomeksi jatkuu tammikuussa 2004. Alkuperäisistä neljästä ”kielletystä” pokkarista pyydetään jo keräilyhintoja.
Kati Kovács käväisi synnyinmaassaan jyräämässä median televisiosta tavissanomiin. Julkisuusrumban ohessa ilmestyi myös hänen albuminsa ”Miestennielijäksi sirkukseen”. Suomen sarjakuvaseura myönsi Puupäähattu-tunnustuspalkintonsa Katja Tukiaiselle.
Toukokuussa Juha Kouvalaisen ideoima Kvaak.fi –sarjakuvaportaali avautui ja sai nopeasti laajan käyttäjäkunnan. Jäseniä oli vuoden loppuun mennessä rekisteröitynyt lähes 300.
Kesäkuussa matkattiin helteiseen Kemiin (www.kemi.fi/sarjis/) katsomaan uljasta Moebius/Giraud-näyttelyä. Ranskan ihmemiehen töiden ohella juhlittiin myös suomalaisen supersankari Jope Pitkäsen 30 vuotta jatkunutta, valtaisaa sarjakuvantekijän uraa. Pohjoismaisen sarjakuvakilpailun parhaat julkaistiin albumissa Bileet – Inviteret. Kilpailu ja festivaali jatkuvat, vaikka festivaalijohtaja Heikki Porkola ilmoittikin jäävänsä eläkkeelle vuoden 2004 Kemin sarjakuvafestivaalin jälkeen. Lempi-patsaat jaettiin Timo Ronkaisen päätoimittamalle Ankkalinnan Pamaukselle, Like kustannukselle sekä ”yllättäen” Jean Giraudille.

(c) Ville Ranta
(c) Ville Ranta

Elokuussa kauppoihin rävähti uusi Viivi ja Wagner-albumi, järjestyksessä kuudes ja nimeltään Viriili Vesipeto. Jouluun mennessä sitä oli myyty lähes 50.000 kappaletta. Turun Kaupunginteatterissa esitettävä V&W-näytelmä on ollut loppuunmyyty kestosuosikki jo kohta kahden vuoden ajan, ja näytelmä jatkaa edelleen Helsinkiin. Jatko-osa on tekeillä…
Hikinen oli tunnelma myös Turussa järjestetyssä Finnconissa, jossa paneelikeskusteltiin mm. mangasta sekä huvittavan kurjista scifisarjakuvista muun, moniulotteisen toiminnan ohessa. Ikäväksi jälkimauksi jäi hyvin onnistuneen Finnconin jälkeen tapahtunut festivaalikassan ryöstö. Turun Science Fiction seura ilmoitti pysyvänsä silti jaloillaan ja jatkavansa esim. jäsenlehti Spinin julkaisua aiotulla tavalla.
Syyskuussa Kristian Huitula valloitti Kalevala-tulkinnoillaan San Diego Comic Conin, ja Helsingin sarjakuvafestivaaleilla vieraillut Joakim Pirinen paljasti harkinneensa tehdä Sokeri-Sakarin seikkailuista trilogian. ”Tätä en ole kertonut edes vaimolleni”, totesi Pirinen, jonka vaimo katsoi tällöin miestään vielä hämmentyneempänä kuin tämän kirjoittaja. Kakkossakarissa pääosaan olisivat nousseet kajahtaneet sivuhahmot ja kolmosessa olisi seurannut Sakarin romanssi. Ylipursuava suosio sai Pirisen muttamaan mieltään. Julkisuus ahdisti, ja sarjakuvat jäivät. Pitkän tauon jälkeen sarjakuvia on syntynyt lisää. Vuonna 2004 mahdollisesti myös Suomessa saadaan nauttia Pirisen näkemyksistä 110901n ja Anna Lindhin jälkeisestä maailmasta.
Sarjakuvien kustantajat järjestäytyivät ja julkaisivat Sarjakuvakatalogin. Se on varsin kattava esitys Suomessa ilmestyneistä alan teoksista, mukana ovat lähes kaikki kustantajat.

(c) Kaltsu Kallio
(c) Kaltsu Kallio

Pauli Kallio ilmoitti jälleen kerran lopettavansa Suuren Kurpitsan. Ihan varmasti jäähyväisinä ilmestyivät Sokeri-Sakarin uusintapainos, Kaltsu Kallion loistava ”Menisit töihin”, Ornette Birks Makkonen 5 ja Jukka Tilsan ”Ketsuppi on punaista, Super-Mauno”.
Samalla tavoin kustannustoiminnan ”lopettaneen” Sarjismanian julkaisut, Anu Lavosen ”Kallis maku” sekä Åsa Grennvallin ”7. kerros” olivat nk. naissarjakuvan mestariteoksia. Jasonin mestariteos HYS! kuuluu myös vuoden tärkeimpiin julkaisuihin.
Lewis Trondheimin albumi ”Jälkiä rinteessä” ei ole tekijänsä paras, mutta lisää Tronheimia on luvassa suomeksi.

Dupuy & Berberianin Jeanin elämää-albumit saivat myönteisen vastaanoton kriitikoilta, ja mahdollisesti myivätkin niin hyvin että jatkoa on luvassa. Ainakin WSOY jatkaa aikuissarjakuvan julkaisua myös vuonna 2004 modernin poliittisen sarjakuvan klassikolla.
Like sai pahoin kakoneen sarjakuvalinjansa taas käyntiin, mm. Akira ja Luupäät-sarja saivat jatkoa.
Lokakuussa Dodger-lehti, ilmaisjakelu-sarjakuva, herätti keskustelua. Resurssit vaikuttavat vahvoilta, mutta miten käy Johan Kommosen ja Jan Lindströmin luomukselle ajan hampaan kulutuksessa, ratkeaa vasta vuonna 2004. Markkinointi & Mainonta –lehti räväytti mediaseksikkäälle lukijakunnalleen asiaa sarjakuvista peräti viiden sivun jutun voimin.
Sarjainfo vaihtoi päätoimittajaansa tradition ja v. 2050 asti salassa pidettävien ”sarjiksen viisaiden pöytäkirjojen mukaisesti”. Ensimmäinen Vesa Kataiston päätoimittama numero 4/03 ilmestyy tammikuussa 04 kuten tapoihin kuuluu.
Pitkät sarjakuvalliset kertomukset eli ns. sarjakuvaromaanit keräsivät huomiota. Tommi Liimatan Masturbaatio Ranualla oli tilsailua, Ville Tietäväisen Linnut ja meret vakavampaa draamaa. Ville Rannan Sade oli merkittävä esikoisteos, joka sai seuraa Reima Mäkisen nuoruuden päiväkirjoista sovitetusta kuvaeepoksesta eli Ruskaa Pakkasella –sarjispokkarista. Suuntaus lyhyistä vitsisarjoista kohti pitkiä ja vakavahenkisempiä tarinoita voimistuu edelleen. Kotimaisia sarjakuvaromaaneja on luvassa jatkossakin, useilta eri tekijöitä ja julkaisijoilta.

Manga on tullut jäädäkseen. Ranma 1/2 sementoi lopullisesti sen perustan mitä Gen – Hiroshiman poika, Akira ja DragonBall ryhtyivät valamaan.
Sanomalehdet raivasivat viimein tilaa myös suomalaisille tekijöille. Tosin hyvin kohtuullisin palkkioin eli suomeksi sanottuna liian halvalla… Silti, luutuneet syndikaattien ikisarjat saivat tilalleen mm. Timo Kähkösen ja Vesa Ilmarannan viikottaissarjan Paikallisuutisia, joka lyhyessä ajassa on yltänyt 13 eri lehden palstoille. Naisen kanssa alkoi myös ilmestyä useissa maakuntalehdissä. Pentti Otsamon Arkeen tarjoaa Viivi & Wagneria realistisempaa kuvaa perhe-elämästä Hesarin sivuilla. Vuoden 2004 alusta lähtien Viivi ja Wagner sekä B. Virtanen tekevät yhdessä Suomen ennätyksen, kumpikin sarja ilmestyy 35 eri lehdessä.
Kotimaisen sarjakuvan kannalta myönteisimpiä sanomalehtiä on Turun Sanomat, jonka sivuilla seikkailevat Kalle Kehvelin sekä Modesty Blaisen ohella Kirjaston kissat, B. Virtanen, Viivi ja Wagner sekä vuoden alusta lähtien myös Juha Kouvalaisen Loikan vuoksi.
Julkaisupolitiikka on hyvällä mallilla, mutta markkinoinnissa on puutteita. Kustantajien oman yhdistyksen perustaminen on askel oikeaan suuntaan. Julkaiseminen on sinänsä helppoa, ostajien tavoittaminen taasen hankalaa. Ostakaa sarjakuvia! Ostakaa sarjakuvia! Menkää kirjastoihinne ja vaatikaa niitä hankkimaan sarjakuvia valikoimiinsa. Toivotan oikein hyvää UUTTA VUOTTA sekä omasta että kvaak.fi:läisten puolesta. Jos sellainen vaikka joskus tulisi…

4 Replies to “Sarjakuva vuonna 03”

  1. Paikallisuutisia-sarjakuvan käsikirjoittaja on Vesa Ilmaranta, eikä Pekka Seppänen.

  2. Hoblaa. Ilmarantahan se. Seppänen (Talouselämä-lehden pt.) käsikirjoittaa puolestaan mm. Pomoa ja Väisästä, Loikkasia, Teuvo Lylyä, Radio Ottoa ja Me Muut -sarjaa.

Kommentit on suljettu.