Punainen jättiläinen tuo kioskeille harvakseltaan aikuiseenkin makuun istuvaa toimintaa. Käsillä olevan Resident Evil Marhawa Desiren ikäsuositus 14+ kuvaa hyvin tätä linjaa.
Resident Evil Marhawa Desire
Tekijä: Naoki Serizawa
Sivuja: 192, värillistä prologia lukuunottamatta mustavalkoinen
Suomentaja: Antti Kokkonen
ISBN: 978-952-16-1731-7
Hinta kioskilla 6,20€
Osa 2 ilmestyy 25.4. 2014
Mangasarjan ensimmäisessä osassa esitellään maailma, jossa erilaiset biologiset uhat ovat käyneet toteen. Bioterrorismiin ja kemialliseen sodankäyntiin erikoistunut professori Doug Wright kutsutaan hätiin, kun tällainen uhka realisoituu jossain päin Aasiaa sijaitsevassa sisäoppilaitoksessa. Alusta asti on selvää että proffan rahkeet eivät riitä zombiuhkan torjumiseen. Ei vaikka hänellä on apunaan alaa opiskeleva veljenpoika, Ricky.
 |
|
Pieneen käteen sopii pieni ase, isompaan sitten vähän isompi.
|
Tarkkaan piirrettyjen autojen ja aseiden ohella Naoki Serizawa tarjoilee laskelmoidun annoksen teinihekumaa. Sekä Ricky että koulun tytöt ovat sarjan alussa kauniita ihmisiä. Sisäoppilaitoksen johtajatar, joka sattuu olemaan Wrightin eksä, kuuluu edellä mainittujen ohella ykkösosan päähenkilökaartiin. Siinä missä muut hahmot esitellään vuorotellen ja suoraviivaisesti, rehtori Gracia kirjoitetaan esiin kiehtovammin ja hitaammin. Mutta kuka lopulta onkaan tarinan pahis?
Se, joka ei pelästy kirjan rumaa kantta, huomaa pian että Resident Evil on kaikella tapaa erilainen kuin tällä hetkellä huippusuosittu zombisarja Walking Dead. Jaarittelun sijaan manga tarjoaa lukijalle toimintaa ja vain viiden pokkarin mittaisena lupauksen jonkinlaisesta lopetuksesta. Myöskään yhtymäkohtia samannimisiin elokuviin ei tästä Capcom-yhtiön peliin perustuvasta magasta kannata juuri etsiskellä.
Persoonattomaksi hiottu piirrostyyli toimii jonkinlaisena kontrastina splatterkohtausten ja zombien suttuisuudelle. Aluksi näitä epäkuolleita tosi tuodaan framille varsin maltillisesti. Lukunäytteestä kukin voi päätellä minkä verran Serizawan piirrokset miellyttävät.
Tekijä kuvaa hienosti muun muassa savua, liekkejä, nesteitä ja heijastuksia, mutta käyttää toisinaan rasteroituja valokuvia taustoissa. Kerronta on mangaksi poikkeuksellisen länsimaista.
 |
|
Parasta fanipalvelua on moitteeton painoasu ja toimiva käännös.
|
Lukujen alussa teksti polkee tyhjäkäynnillä, mikä näin simppelissä sarjassa saattaa alkaa pidemmän päälle ärsyttää. Ensimmäisen osan perusteella on mahdotonta ennustaa, millaisiin sfääreihin kelpo viihdesarjakuvan sisältämät verikekkerit yltyvät. Manga toimii, jos on toimiakseen, hahmojensa varassa. Tarina on realismin tasoltaan sellainen, että ainakaan minun logiikkamoottorini ei heti käynnistynyt virheitä bongaamaan.