Finlandia on tarina japanilaisesta vaihto-opiskelijatytöstä Suomen Lapissa. Suomesta ja joulusta hullaantunut Airi on saapunut Japanista saakka opiskelemaan Finlandian tonttuja ja joulupukkeja valmentavaan oppilaitokseen.
 |
Finlandia
Tekijä: Mei Noguchi
Julkaisija: Sangatsu Manga
Käännös: Antti Kokkonen
ISBN: 978-952-16-1588-7
Hinta: 5.90 €
Luettu 1/2
Ehkä kuuluisin Suomen esiintyminen mangassa on sarjasta Axis Powers Hetalia. Hetalia on huumorisarja, jossa mukana olevat valtiot itsessään ovat hahmoja kuorrutettuina maansa stereotyypeillä. Tätä sarjaa ei suomeksi ole saatavilla ja ennen Finlandiaa mangan suomi-viittaukset ovatkin tainneet rajoittua pariin pikkumainintaan K-On!-strippimangassa.
 |
Suomen lähetystö Japanissa voisi olla Finlandiasta iloissaan jos sarjan olemassaolosta tietää. Finlandia on kuin tehty sen tarpeisiin promota maatamme japanilaisille. Lähetystön viimeaikaisiin tempauksiin kun on kuulunut sekä joulupukin että anime- ja mangasarjojen suomalaishahmojen esiinnostaminen.
Perusshojoa suomikuorrutteella
Finlandian juoni ei nouse valtavirtashojon yläpuolelle. Opiskelupaikka sekä joulupukkeja että tonttuja kouluttavassa Finlandiassa vaikuttaisi olevan japanilaisen Airin unelmien täyttymys. Suomi ja joulu kiinnostavat häntä suuresti ja isäntäperhekin on häntä kohtaan ystävällinen. Airin elämä tuntuisi rullaavan mukavasti.
 |
Mutta ei joulun taikakaan kaikkeen riitä, sillä mutkana Airin matkassa on työparina toimivan isäntäperheen joulupukkikoulutettava Cainin vastahakoisuus yhteistyöhön. Kuinka saada Cain kiinnostumaan työskentelystä Airin kanssa? Ilmassa on aistittavissa ainekset romantiikkaan, mutta samalla myös jotain synkempää on luvassa.
Juoni jää auttamatta toiseksi sille tosiseikalle että sarja on sijoitettu Suomeen. Tässä lienee myös se koukku jolla Finlandiaa myydään meilläpäin. Jos tarinan tonttukoulu olisi sijoitettu Suomen sijaan esimerkiksi toiseen joulupukin sanottuun kotipaikkaan Pohjoisnavalle, ei sarjalla olisi suomalaislukijoille tarjota mitään sellaista jota ei olisi jossain muualla tehty paremmin.
Pokkarin päätarinan kolme lukua sisältävät lukuisia erilaisia joulu- ja suomi-viittauksia aina katakana-tavumerkeillä kirjoitettuihin suomenkielisiin lausahduksiin asti. “Hyvää joulua” ja “virvon varvon” eivät selvästikään taivu katakanoille ilman ongelmia, mutta ainakin tekijä on jaksanut yrittää. Perinteisemmästä päästä näissä nippelitiedoissa on esimerkiksi joulupukin alkuperän lyhyt esittely.
 |
Eniten näistä viittauksista saa irti puhtaasti sellaisenaan välittämättä niiden toimivuudesta yksissä muun sarjan kanssa. Mei Noguchin Suomi ei tunnu Suomelta.
Finlandian välittämän suomikuvan puutteellisuuden ja tämän seikan aiheuttaman tarinan keskinkertaisuuden ymmärtää ehkä parhaiten kun vertaa päätarinaa pokkarin lopun manganovelliin Vinculum. Tämä noin neljänneksen ensimmäisen osan mitasta vievä tarina on sijoitettu antiikin Roomaan, mutta Finlandian tavoin todellinen tunne tapahtumaympäristöstä jää puuttumaan. Finlandiassa suomikuvan puutteita korvaa suomalaislukijoiden osalta heidän omat täydentävät tietonsa Suomesta. Jos tämän kerroksen riisuu pois, ei Finlandia nouse Vinculumia korkeammalle. Piirroksilla korvattaisiin paljon, mutta tässäkin Noguchi jää genrensä parhaista kauas.
Mangakuriositeetti
Vaihto-opiskelijan elämä on tuotu esille siinä määrin, että ehkä tekijä onkin itse ollut esikuvana Airille ja viettänyt tavalla tai toisella aikaa maassamme? Ehkä jopa Airin tapaan vaihto-opiskelijana. Vaikutelma tähän suuntaan on vahva. Kuin Airi olisi Noguchin alter ego.
Uteliaisuus sarjan syntyyn johtaneita asioita kohtaan on suuri. Suomi- ja jouluinnostus ovat asia sinänsä, mutta miksi japanilainen sarjakuvataiteilija on päättänyt tehdä Suomeen sijoittuvan tarinan? Miten hän on saanut kustantajan vakuuttumaan asiasta? Näihin kysymyksiin ei pokkarista valitettavasti löydy vastauksia.
 |
Suomalaiset erisnimet Finlandiassa menevät jonkin verran sekaisin vieraampien nimien kanssa. Japanilaisen päähenkilön nimi Airi tuo suomalaisuuden enemmän mieleen kuin esimerkiksi isäntäperheen isän Nilsin nimi. Myöskään Cain, toinen perheen pojista, ei nimellään suomea lähentele mutta siihen saattaa olla aivan oikeakin syy. Yhtä kaikki, nimistä syntyvä vaikutelma on suomalaisuuden suhteen hieman vinksallaan. Sen sijaan kaksi muuta perheenjäsentä, toinen poika Tuure ja äiti Tarja ovat nimiltään yhtä suomalaisia kuin perheen sukunimi Kaasinenkin.
Sarjan ja koulun nimi Finlandia juontuu ilmeisesti juuri sieltä mistä arvata saattaakin. Tekijä kertoo kuunnelleensa tarinaa tehdessään Jean Sibeliuksen Finlandiaa Värttinän ja Nightwishin ohessa.
 |
Finlandia on suomifanin Suomesta tekemä sarjakuva, johon on häthätää keksitty pliisu juoni jolla liimata yhteen pinnalliset viittaukset maahamme. Jos japanilaisen mangakan käsitys Suomesta kiinnostaa, ei sarjaa kuitenkaan pituuden vuoksi kannata hyllyyn jättää. Kahden osan mittaisena sarja on juuri sopivan pituinen jaksaakseen tältä osin kiinnostaa. Finlandian arvo onkin sarjakuvallisten arvojensa sijaan kuriositeettinen. Siitä on jo nyt tullut yksi erikoisimmista nimistä suomennetun mangan joukossa.
Finlandia Kvaakin foorumin puolella.
Katso myös missä muissa sarjakuvissa Suomi on mainittu.
Kuvat © 2011 Mei Noguchi