Ensin oli Syvä uni, nyt on Big Joki.

Jere Kostamus, Big Joki

Tekijä: Esa Holopainen

Kustantaja: Mikael J. Mäkinen ja Musta Ritari

ISBN: 978-952-6630-01-4

Taitto: Veli Loponen

Venesatamasta on löytynyt vainaja. Komisario Jere Kostamus ja apulaisensa Vähämäki ryhtyvät tutkimaan tapausta. Ennen pitkää herää vahva epäilys, että kyseessä onkin henkirikos. Big joki kutsuu…

Esa Holopainen ei pidä tarinankerronnassaan mitään kiirettä. Nykyajan kiihtyvässä maailmassa tällainen leppoisuus tuntuu kerrassaan virkistävän erilaiselta. Verkkaisesta rytmistä huolimatta tarina kulkee koko ajan sujuvasti eteenpäin ja pitää lukijan hyvin otteessaan.

Kostamuksen ja Vähämäen keskinäinen sanailu on herkullista. Herrojen erilaiset rikoksentuntkinnan metodit tulevat esille hienovaraisesti, mutta selkeästi. Tarinan sivuhenkilöt on niinikään tyylitelty omanlaisikseen persooniksi. Jollain käsittämättömällä tavalla jopa itsensä Raymond Chandlerin henki tuntuu leijuva tarinan yllä… Ja vihreät arvot nousevat kummalla tavalla pintaan, vaikka niitä ei oikeastaan käsitellä tarinan aikana millään lailla.

Esa Holopaisen piirrokset ovat tarinan tapaan vähäeleisiä. Big Joessa hahmoille on sentään piirretty kaikki käden osat. Vastaavasti Holopaisen toisessa sarjakuvassa, Naapurit, hahmoilla ei ollut ollenkaan käsivarsia, vain pelkät sormet. Holopainen innostuu Big Joessa pikkutarkkaan ilmaisuun ainoastaan muutamassa luontoa kuvailevassa isossa ruudussa. Moinen niukka tyyli toimii muuten hyvin, mutta suistossa sijaitseva kaupunki olisi mielestäni voitu hahmotella tarkemmin. Nyt tämä konnien pesäpaikka jää jotenkin liian valjuksi ja persoonattomaksi. Muuten koko tarinan ilmapiiri on omaperäinen ja hykerryttävä.

Esa Holopainen on pitkän linjan sarjakuvantekijä. Jo aikaisemmin mainitun Naapurit-sarjakuvan lisäksi hän on piirtänyt vuosikausia Tyrnävän verikoiria Oulun ylioppilaslehteen. Verikoirista on ilmestynyt ainakin kaksi sarjakuvakirjaa. Big Joen Vähämäki lienee Verikoirien ystäville kovin tutun oloinen hahmo. Joitakin muita hänen kasvoillaan oleva maski saattaa hiukan hämätä. Onhan kyseessä sentään poliisimies ja rikostutkija. No, ovathan muutamat muutkin rikostutkijat käyttäneet niukkaa naamiota, heti tulee mieleen vaikkapa Will Eisnerin The Spirit.

Toivon hartaasti, että Esa Holopainen kaltainen ammattimies saisi vihdoin ansaitsemansa huomion suomalaisessa sarjakuvakentässä.