Pecos Billiä pienenä ja Norah Jonesia isona

Alunperin Aseman vuonna 2004 julkaisema kirja on yksi käsikirjoittaja Pauli Kallion (s. 1960) painavimmista teoksista. Ensimmäinen painos kului loppuun parissa vuodessa ja nyt on toisen aika.

Kymmenen piirtäjän joukkoon valikoitui kirjoittajan tuttujen työkumppanien lisäksi yllättäviäkin taiteilijoita. Joel Melasniemi, Tuisku Honkanen, Jyrki Heikkinen ja Mikko Väyrynen kuvittavat päähenkilön lapsuuden sattumuksia. Keski-iän kolauksien tulkkeina toimivat Terhi Ekebom, Christer Nuutinen, Kati Kovács sekä Villet Pirinen ja Ranta. Mika Lietzen piirsi jälkisanat.

Lapsuus vaikea – keski-ikä mahdoton
Pauli Kallio, eri piirtäjiä
Suuri Kurpitsa (2012)
ISBN 978-952-9887-79-8
136 sivua, 172mm x 250mm, mustavalkoinen
Hinta 18 €

Joel Melasniemi
Joel Melasniemi

Pauli Kallion käsikirjoittama ja kymmenen silloisen eturivin piirtäjän kuvittama Laikku-sarjassa ilmestynyt antologia on saanut ansaitun uusintapainoksensa. Vaikka aika kauashan tämä jää Kallion parhaista töistä.

Kun luin tämän ensi kerran vuonna 2004, ajattelin että Pauli Kalliolla on elämä hajalla. Silloisessa julkaisussa ei ollut esipuhetta. Nyt on, ja Pauli myöntää itsekin silloisen tilanteensa. Keski-ikätarinat tuntuvat hieman väkinäisiltä, kuten vaikka Kukkakauppiaan onnenpäivä -albumi.

Lapsuustarinat tuntuvat spontaanimmeilta. Joel Melasniemeltä on mukana kolme tarinaa, ja tällaisia oli tarkoitus tehdä koko albumi, pari sarjaa oli jo julkaistu muualla. Melasniemi teki sitten tuossa vaiheessa päätöksen keskittyä kitaransoittoon ja jättää sarjakuvat. Muilta tekijöiltä on vain yksi sarja kultakin, paitsi Kati Kovács on piirtänyt sivun mittaiset henkilögalleriat sekä lapsuuteen että keski-ikään.

Kati Kovács
Kati Kovács

Tuula Tuisku Honkanen pääsee Melasniemen tasolle, vaikka ei häneltäkään ole valitettavasti ilmestynyt juuri mitään. Mutta sainpas kerran häneltä kaupan päälle omakustanteita kun teimme kauppoja sarjakuvista.

Jyrki Heikkisen tikanheittoaiheinen lapsuussarja erottuu näistä muista, muttei tasonsa puolesta. Selkeämpiä ruutujahan hän aikoinaan väsäsi. Selkeää viivaa on myös Mikko Väyrysellä, mutta onpas jäykkiä hahmoja. Ilmeisesti kyseessä on tyylikeino, mutta en osaa nauttia Väyrysen taiteesta lainkaan.

Keski-ikätarinoiden pessimistisyys masensi itseäni aikoinaan, eikä noihin ole ihmeemmin tullut palattua. Nyt uusintapainoksen myötä ja itsekin keski-iän paremmalla puolella alan ymmärtää niitä. Norah Jonesiakaan en ole voinut kuunnella Christer Nuutisen kramppimaisen tarinan jälkeen.

Ja Norah esiintyy myös Ville Rannan piirtämässä sarjassa. Itse sarja on Heikkisen tavoin selkeäpiirteisemmin laadittu, kun Rannan nykyiset työt. Toisin kuin Kallio, arvostan niitä myöhempiä enemmän. Se luonnosmaisuus kun ei ole sutaisten vedettyä, vaan harkittua.

Ville Pirinen
Ville Pirinen

Samoin Ville Pirinen laatii nykyisin miellyttävämpää jälkeä kuin tässä oleva, joka on muutenkin albumin masentavin. Eikös päähenkilö Paulin pitänyt näyttää keski-ikäiseltä eikä vanhukselta?

Mutta onneksi Kati Kovácsin piirtämä surrealistinen sarja on hilpeämpi. Terhi Ekebomin kuvasarja taas on taiteellisesti ihan hieno, mutta sen kohtalona on jäädä keski-ikäosuuden jäykimmäksi teokseksi. Mika Lietzénin jälkisanoiksi tarkoitettu osuus on lyhyydestään ja yksinpuhelusta huolimatta toimiva.

Keski-ikäosuus on tuplasti laajempi kun lapsuusosuus, vaikka kariutuneen lapsuusalbumiprojektin pohjalta tämä aikoinaan syntyi. Olisi ehkä kannattanut laajentaa lapsuuspuolta ja julkaista omina antologioinaan molemmat. Kun eihän näissä lapsuussarjoissa mitään ankeaa ole. Kepposista kuritetaan pojanviikareita, mutta se kuuluu asiaan. Kukaan taas ei kurita keski-ikäistä poikamiestä joka vokottelee nuorempia naisia, vaikka kuvitelmissaankin, ja kuuntelee Norah Jonesia. Keski-ikätarinoista on kuulemma 50 % tapahtunut oikeasti joko kirjoittajalle tai jollekin muulle. Lapsuustarinat ovat 2/3 totta.

Esipuhe toiseen painokseen on uutta, muuten kirjan sisältö on sama kuin vuonna 2004. Kannet ovat hieman erilaiset, vaikka kuvitusaihe on sama, ja sen teki Kati Kovács. Ei siis kannata hankkia jos omistaa jo Laikku 04:n.

Keskustele Pauli Kallion sarjakuvista Kvaakissa