Kiroileva siili vaipuu horrokseen

Kiroilevan siilin kuudennessa albumissa jatketaan tutulla piikikkään suorasukaisella meiningillä, eli tarjolla on “siilisuhdesarjakuvaa” ja “siiliarkea” rakastettujen hahmojen voimin. Hieman haikeuttakin on ilmassa, osittain varmaan siksi, että moninkertaisesti palkittu Kiroileva siili on sarjakuvapiirtäjä Milla Paloniemen mukaan vaipumassa hyvin ansaittuun horrokseen… ainakin joksikin aikaa!

Kiroileva siili 6
Teksti, kuvitus, ulkoasu ja taitto: Milla Paloniemi
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2012
Paino: Tallina Raamatutrükikoda, Viro, 2012
Sid. 96 s., kovakantinen, mv
Ovh. 15,00 €
ISBN 978-952-483-208-3
© Milla Paloniemi 2012

Viivin ja Wagnerin sekä Fingerporin ohella suomalaisen sarjakuvan suurimpia menestyksiä tällä vuosituhannella on ollut Kiroileva Siili. Kuudennen albumin myötä jätämme hyvästit Kiroilevalle siilille sarjakuvamuodossa, toistaiseksi. Paikallaanhan sarja on junnannut, ja samalla kerännyt ystäviä ja vihollisia. Enemmän tai vähemmän jäljittelijöitäkin Siili on saanut, eräätkin vihaiset linnut ovat menestyneet aika mukavasti…

Tuotteistettu Siiliäkin on, vaikkei ihan Karvis- tai Muumiasteikolla. Seuraavaksi siilirintamalta on tulossa animaatio.

Mukana ovat nimihenkilön, Siilin lisäksi jälleen Antti, Tyttö, Pikku, Muori, City-Siili ja muut tutut. Uutena hahmona esiintyy City-siilin heila Liisa. Milla Paloniemen mukaan uusimmassa albumissa on entistä enemmän hempeilyä ja Siilin pehmeää puolta, joskin onhan sitä ennenkin nähty. Nyt se toimii vaan terveenä vastapainona kiroilulle ja meuhkaamiselle, joka taas ei ole kadonnut mihinkään.

Sarjakuvana Siili tuntuu asettuneen raiteilleen juuri kun ilmoitus lopettamisesta tuli. Kuutosalbumi on ehkä sarjan onnistunein kokonaisuus. Ehkä silti oli parasta lopettaa ajoissa. Mahdolliseen tulevaan comebackiin ehtii keksimään jotain uutta. Ehkäpä irtiotto strippimuodosta olisi paikallaan. Lasten sarjakuvaksi tästä ei silti taida olla, jollei kiroilua unohdeta. Silti sarja on lastenkin mieleen. Siihen suuntaan kannattaisi mielestäni mennä.

Eräs vakiohahmoista jättää meidät lopullisesti albumin päätteeksi, ja siitä syntyvä haikeus kuvaa tekijän haikeutta sarjan päätteeksi.

Keskustele Kiroilevasta siilistä ja muista Milla Paloniemen sarjakuvista Kvaakissa