On animen aika

Animen aika avaa ovet animen maailmoihin. Tämä suurteos on melkein kuin matka toisiin universumeihin, toisiin todellisuuksiin japanilaisen animaation kautta. Se avaa silmät näkemään. Hayao Miyazakin Laputa-elokuva ei ole enää sama, kun tämän kirjan on lukenut.

Animen aika
Japanilaisen animaation historia
Jari Lehtinen
(Finn Lectura 2011)
sid., 256 ss.
ISBN 9789517925006
29,95 €


Animen ajan lähestymistapa on Jari Lehtisen mukaan “animaatiohistoriallinen”. Tekijä ei ole ottanut taakakseen mitään tieteellistä metodia. Hän ottaa aiheen omakseen valtavalla tietopohjalla, joka tukeutuu erinomaiseen historian tuntemukseen aiheesta ja omakohtaiseen, lähes intiimiin omistautumiseen animelle. Tekstissä tunteet nousevat kirjaimellisesti pintaan; joskus tekijä puhuttelee suoraan lukijaa.

Lehtiseltä ovat aikaisemmin ilmestyneet kirjat Mangan mestarit (BTJ Avain 2007) ja Mielekäs maailmanhistoria (Finn Lectura 2011).

Lehtinen on henkilökohtaisimmillaan ehkä käsitellessään Neon Genesis Evangelionia, kunnianhimoisimmillaan esitellessään Ghiblin kulta-aikaa ja tieteellisimmillään Suomi animessa -osuudessa, joista jälkimmäinen on jo hyvin lähellä perustutkimusta.

Rehellisen suorasukaisesti on otettu mukaan myös hentai ja lonkerot, jotka häveliäästi ovat maailmalla vastaavissa teoksissa jätetty pois tai hyvin pienelle huomiolle. Animen aika ei ole ensyklopedia, mutta se on ensyklopedistinen. Se on tietorikas.

* * *

En tiedä, onko se ollut tarkoituksellista vaiko ei, mutta animen tekijöitä kirjassa analysoidaan kuin psykiatrin vastaanotolla. Ne elokuvat ja sarjat, jotka animen käsittömästä määrästä nostetaan esille, ovat yleensä jotain erilaista kuin kaikki muu. Erilaisuus ja yksilöllisyys on japanilaisessa kulttuurissa yleensä tie, ellei nyt ihan tuhoon, niin ainakin unohdukseen.

Mutta sattuman kaupalla, lottovoiton todennäköisyydellä, ihmeitä tapahtuu. Teesi, antiteesi ja synteesi ovat japanilaisen animen kehityssykli, joista se keskimmäisin on kaikkein vaativin. Monet nyt klassikoina pidetyt animet saivat tekoaikanaan vaatimattomasti katsojia; suosio on syntynyt vasta vuosien myötä.

* * *

Lehtisen tyyli kirjoittaa on hauska ja mukaansatempaava. Kirja on myös hyvin taitettu ja kuvitettu arvokkaan rauhallisesti. Kuvia on paljon mutta niin on tekstiäkin; mieleen tulevat Peter von Baghin elokuvakirjat. Animen ajassa on myös viiteluettelo ja laaja hakemisto. Animen ohella esitellään myös Japanin kulttuuri- ja populaarihistoriaa siltä osin kuin se aiheen kannalta tarpeellista on.

Ennen se tavoittamaton haavekuva oli linna Espanjassa, nyt se on Laputa, linna taivaalla.

Finn Lectura voi hyvin mielin ilmoittaa Animen ajan kilpailemaan vuoden kauneimman kirjan tittelistä. Suomen paras animekirja se on jo.


Keskustele Animen aika -kirjasta Kvaakissa.

Ks. Animen aika Facebookissa