Ks. myös “Kuinka Tappaja syntyi”
Murhamiehen elämä ja teot saavat jatkoa. Ensimmäinen osa ilmestyi viime vuonna Apollo kustannukselta kovakantisena, kolmiosaisena kokoomana.
Silmälasipäinen pikkumies yrittää nyt selvitellä, kuka haluaa hänet hengiltä; siinä ohella muutama muu pääsee ainokaisestaan.
 |
Tappaja, osat 4-5
(Apollo 2011)
Taide: Luc Jacamon
Teksti: Matz (Alexis Nolent)
Suomennos: Minna Koukku
ISBN 978-952-5769-14-2
Hinta €14.50 (sis. 9 % alv)
186 x 244 mm, 4-värinen, kovakantinen, 112 sivua
Kovakantinen albumi sisältää kaksi osaa: Verisiteet (Les Liens du sang, 2002) ja Tilinpäätös (La Mort dans l’âme, 2003).
Anonyymi päähenkilö muistuttaa ulkonäöltään luihua, nurkissa vaanivaa kärppää. Silmälasit peittävät usein silmät ja suu on pieni, ja joissakin kuvissa kasvonpiirteet häviävät kokonaan. Vaikka tarina sisältää sivutolkulla syvällistä itsetutkiskelua, päähenkilön ei lopulta paljasta sisimmästään juuri mitään. Kasvot ovat ilmeettömät kuin naamio, kaikkien pahimpienkin hirmutekojen aikana. Nimettömyys tekee hänestä mitättömyyden, vaikka hänellä on itse otettu valta määrätä toisten elämästä, tai oikeammin kuolemasta.
Kerronnassa murhaaja rinnastetaan usein villieläimeen, joilla ei myöskään ole
 |
|
Kuoleman väri on sininen.Dramaattiset kuvakulmat ja väritys lisäävät kerronnan vaikuttavuutta.
|
nimeä. Kotonaan hän istuu tuolissa, jonka selkämyksen takana on punaista sutta tai koiraa esittävä maalaus. Toinen symbolinen samaistumista kuvaava eläin on alligaattori. “Minä olen metsästäjä. Saalistaja.”
* * *
Tappaja ei muistuta ollenkaan populaarikulttuurin lähes sankarin jalustalle nostamia dextereitä ja hannibaleja; sarjamurhaajilla on himo siihen, mitä he tekevät, kärppämäinen murhaaja on sen sijaan ammattimies, joka tekee työtään tilauksesta tai selviytyäkseen hengissä. Häneltä myös puuttuu se täydellinen viileys, jota on vaikkapa Darwyn Cooken niin ansiokkaasti sarjakuvamaailmaan siirtämällä Parkerilla. Parker ei selittele ja analysoi vaan toimii.
Lukija kokee melkein vaivaantuneisuutta siitä, kun joutuu lukemaan murhaajan selittelyjä toimilleen – aivan kuin niitä muka oikeasti voisi jotenkin selitellä. Sisäinen monologi on niin vuolasta, että Tappajaa voisi sanoa psykologisesti romaaniksi. Jälkimmäisessä osassa, Tilinpäätöksessä, mies joutuu sopeutumaan ja muuttamaan jonkin verran periaatteitaan.
Kirjallisista ja elokuvallisista esikuvista voi lukea enemmän Matzin kirjoittamista jälkisanoista.
Joskus ruuduissa on käytetty erikoista efektiä, aivan kuin lukija saisi katsoa tapahtumia monisärmäisen prisman läpi. Näiden heijastusten tarkoitus on ilmeisesti kuvata sitä, kuinka vaikeata on täydellä varmuudella todeta, mikä on oikea näkökulma elämiseen ja tappamiseen.
Elokuvallisuus näkyy vaihtelevissa kuvakulmissa ja varsinkin toimintajaksojen iskevässä rytmissä. Tappajan elokuvaoikeudet on myyty Paramount Picturesille. Ohjaajaksi on kaavailtu David Fincheriä (ks. Variety).
Piirrostyyli vaihtelee tyylitellystä viivasta lähes fotorealistisiin kuviin maisemista ja rakennuksista. Luc Jacamonin väritys on oleellinen osa piirrostyötä. Pariisin kulttuurimaisemat ja Etelä-Amerikan viidakot ovat tapahtumien näyttämöt. Tappaja sopeutuu vaivatta toimimaan kummassakin ympäristössä. Pariisin kuvissa näkyy suoranainen rakkaus kaupunkiin, sen siltoihin, katunäkymiin ja ravintoloihin.
Aku Ankan taskukirjoja suomentanut Minna Koukku on pannut parastaan Tappajan suhteen. Vaihtelu on varmasti virkistänyt! Tekstilaatikot ja puhekuplat on sovitettu hyvin, liikaa tavuttamistakin on pyritty välttämään. Kovakantinen kirja tuntuu sopivan kokoiselta kädessä; paperi ja painotyö ovat laadukasta. Kirja on painettu Kiinassa.
* * *
Tappaja on murhaavan tyylikästä sarjakuvaa. Se on tarkoitettu ehdottomasti aikuiselle lukijalle. Väkivallan lisäksi albumi sisältää alastomuutta. Aihe ei ole välttämättä kaikkien mieleen, mutta sen voi ottaa eksoottisena matkana paitsi vieraille maille niin myös vieraantuneen mielen syövereihin. Tappajan ajatuksin: “Voin taas sukeltaa olemassaoloni synkkiin syvyyksiin…”
Tappaja palaa töistä kotiin.
Keskustele Kvaakissa Tappajasta.