Sarjakuvahistorian ensimmäinen supersankareiden ryhmä, Justice Society of America, osa 1 (1940-1951)

Sarjakuvalehtien 1940-luvun kulta-aika, Golden Age toi meille enemmän supersankareita kuin muina aikoina on koskaan tullut. Ensimmäinen ja paras supersankareiden yhteenliittymä oli Justice Society of America, lyhennettynä JSA. Suomeksi JSA:n omia seikkailuja ei ole tullut lainkaan, ja muiden sankareiden seikkailuissa he ovat jääneet sivuhahmoiksi.

Ensimmäiset amerikkalaiset sarjakuvalehdet aloittivat vuonna 1933, ja supersankareita niihin tuli vasta 1938. Luulisi, että supersankarit ovat aina tavanneet toisiaan hyvässä ja pahassa, mutta näin ei alkuvaiheessa ollut, näin tapahtui vasta loppuvuonna 1940. Ja kun näin ensi kerran tapahtui, ei kyseessä ollut myöhempien aikojen normaali tapahtuma, että supersankari tapaa toisen. Ei, heti aloitettiin suurella sankareiden kokoontumisella.

Vuonna 1940 ei ollut DC Comicsia, vaan oli kaksi erillistä yhtiötä Detective Comics, Inc., ja All-American Comics, Inc. Firmoilla oli yhteistä omistuspohjaa, joten ei ollut mahdoton ajatus, että yhtiöiden sankarit seikkailisivat samoissa lehdissä. Jatkossa tässä artikkelissa käytetään lyhenteitä DC ja AA, mutta älköön sekoitettako tässä yhteydessä DC:tä nykyiseen DC Comicsiin, eikä AA:ta mihinkään Anonyymeihin Absolutisteihin.

All-Star Comics

DC:llä oli loppuvuonna 1940 neljä antologialehteä, joissa oli useita eri sarjakuvia, AA:lla kolme. Sarjakuvissa esiintyi mm. vakoojia, lännenmiehiä, huumoriveikkoja sekä uusimpana lajityyppinä supersankareita. AA:n kolmesta antologialehdestä

tuorein oli All-Star Comics, jota oli ehtinyt ilmestyä vain kaksi numeroa ennen JSA:n esiinmarssia. Näissä numeroissa oli AA:n tähtien, Salaman, Haukkamiehen ja Vihreän Lyhdyn ohella esintynyt myös DC:n hahmoja, The Spectre, Hourman ja Sandman. Muut All-Starin sankarit eivät olleet supereita, joten ne siirrettiin muihin lehtiin myöhemmin.

Ryhmäksi hahmot koottiin oikeastaan vahingossa, muisteli sarjan kirjoittaja Gardner Fox 1980-luvun alussa. AA:n päättävät tahot, kustantaja Max Gaines ja toimittaja/sarjakuvataiteilija Sheldon Mayer päättivät puffata All-Starissa nimenomaan antologialehtiä sankareiden sijaan. Alkuperäinen JSA, joka esiintyi ryhmänä ensimmäisen kerran All-Star Comics # 3:ssa, koostui kahdeksasta jäsenestä. DC:n kahdesta antologialehdestä mukana kaksi hahmoa kustakin, ja saman verran AA:n lehdistä.

Salama (The Flash) ja Haukkamies (Hawkman) tulivat Flash Comicsista, Vihreä Lyhty (Green Lantern) ja Atomi (The Atom) All-American Comics -lehdestä. DC:n sankareista Sandman ja Hourman olivat jo ilmestyneet Adventure Comicsissa, samoin Spectre ja Tohtori Kohtalo (Dr. Fate) More Fun Comics -nimisessä lehdessä. Osalla sankareista on siis suomenkieliset nimet, jotka useimmat tunnetaan tosin sankareiden myöhemmillä versioilla. Esimerkiksi JSA:n Atomi ei suinkaan pystynyt kutistumaan pieneksi, vaan oli nyrkkisankari joka oli lyhyt varreltaan.

DC:n kaksi suosituinta antologialehteä olivat Action Comics ja Detective Comics, jotka olivat Teräsmiehen (Superman) ja Batmanin alkuperäisiä ilmestymisareenoita. Hahmoilla oli jo kuitenkin omatkin lehdet näiden lisäksi, ja koettiin että he eivät tarvitse promootiota ja jättäisivät vähemmän tunnetut hahmot ehkä varjoonsa. Lisäksi varsinkin Detective Comicsista olisi ollut hankala ottaa kahta sankaria JSA:an. Batmanin lisäksi siinä ei ollut muita trikoosankareita omissa sarjoissaan. Ei lasketa Robinia nyt mukaan. Ei ollut Action Comicsissakaan Teriksen lisäksi muita pukusankareita, ellei sellaiseksi lasketa taikuri Zataraa, joka muuten olisi voinutkin olla omiaan JSA:ssa. Mutta kuten sanottu, Gaines ja Mayer puffasivat lehtiä, eivät sankareita. Ja sekä DC että AA piti pitää tasapainossa All-Star Comicsissa.

JSA:n seikkailut olivat pitkään sellaisia, että kehyskertomuksessa jäsenille jaettiin tehtävät, ja kukin kahdeksasta hahmosta suoritti sen aivan omin päin. Yhteinen teema oli kuitenkin joka numerossa. Kullakin hahmolla oli omat vakiopiirtäjänsä, jotka kuvittivat näiden seikkailut myös mainituissa neljässä antologialehdessä. Ja omien seikkailujen tapahtumat heijastuivat JSA:ankin. Kun Sandman vaihtoi alkuperäisen kaasunaamarinsa trikoisiin, ja Jack Kirby tuli piirtäjäksi, samoin kävi All-Starin Sandman-osuuksissakin.

Kokoonpano muuttuu

All-Star Comics # 6 toi mukanaan ensimmäisen ryhmän uuden jäsenen. Flash Comicsissa omassa sarjassaan seikkaillut Johnny Thunder oli ollut alusta asti mukana JSA:n kehyskertomuksissa maskottina ja ”comic reliefinä”. Kyseessä oli siis humoristinen supersankari, ja hänet otettiin vakituiseksi jäseneksi kun Salama sai oman lehtensä nimeltä All-Flash Comics. Samassa numerossa oli myös tekstisivu, jossa pyydettiin lukijoita kertomaan keitä neljän muun lehden sankareita he halusivat nähdä jatkossa JSA:n riveissä.

Ja numerossa 8 toteutettiin lukijoiden toiveita. Vihreä Lyhtykin sai oman lehtensä, ja tilalle tuli alkuperäinen Starman (Starmaneja on ollut yhteensä yhdeksän, vuosien mittaan). Hourman ei tuntunut olevan lukijoiden mieleen, ja hänen tilalleen vaihdettiin Dr. Mid-Nite Adventure Comicsista, jossa Hourman vielä jatkoi kuitenkin jonkin aikaa seikkailujaan.

DC oli aloittanut vuonna 1941 kaksi antologialehteä lisää, World’s Finest Comics ja Star-Spangled Comics eivät vaikuttaneet All-Starin sisältöön millään tavalla. Sen sijaan AA:n uusi lehti Sensational Comics vaikutti. Itse All-Star Comicsissa (# 8) oli jo esitelty uusi sankaritar, Ihmenainen (Wonder Woman). Hän ei ollut JSA:n seikkailuissa aktiivinen. Kahden oman seikkailun kokeilun (numerot 11 ja 13) jälkeen Ihmenainen toimi JSA:n sihteerinä kehyskertomuksissa. Naisasialiike ei ollut tuolloin vielä voimissaan, vaikka Ihmenaisesta tulikin vuosikymmeniä myöhemmin jonkinlainen liikkeen maskotti. Mutta ehkä asian vaikutti, että lukijat eivät pitäneet naisesta sankarin roolissa. Sensational Comicsissa sekä pian aloittaneessa omassa lehdessään Ihmenainen kyllä kelpasi.

USA liittyi mukaan Toiseen Maailmansotaan joulukuussa 1941, ja jo sitä ennen numerossa 7 JSA oli kerännyt varoja Euroopan ja Aasian nälkää näkeville. Numerossa 11, Pearl Harborin jälkeen kaikki JSA:laiset värväytyivät siviilihenkilöllisyyksissään armeijaan, ja numero esitti normaalia sotaisempia seikkailuja. Sota oli näkyvästi mukana All-Starissa sodan loppuun asti, mutta numeroa 11 lukunottamatta eivät JSA:n pukusankarit olleet rintamalla Kapteeni Amerikan tyyliin.

JSA oli vuoden kuluttua ensiesiintymisestään menestys, ja DC:n kustantaja Harry Donenfield ja toimittaja Whitney Ellsworth päättivät perustaa oman lehtensä eri supersankariryhmälle. Leading Comics # 1 esitteli vielä vuoden 1941 puolella The Law’s Legionnaires -ryhmän, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Seven Soldiers of Victory. Kaikki olivat DC:n jämäsankareita, joskaan yhtäkään hahmoista ei ole kokonaan unohdettu vuosien aikana. Tämän kaikkien aikojen toisen supersankareiden ryhmän taival jäi ryhmänä vain lyhyeksi.

Lähtö DC-sankareille

Sota-aikana tuli pulaa paperista, ja useimmat sarjakuvalehdet pudottivat sivumääräänsä vuonna 1944. All-Starin numerosta 20 alkaen pudotettiin sivujen ohella pois kaksi sankaria. DC:n Dr. Fate ja Sandman saivat mennä. Vuoden kuluttua Gaines päätti lisäksi hylätä loputkin DC:n sankarit, Spectren ja Sandmanin, ja tilalle otettiin Sensational Comicsin kaksi hahmoa, Villikissa (Wildcat) ja Mr. Terrific. Visiitti näillä jäi lyhyeksi, ja Gaines otti takaisin suosituimmat sankarinsa Salaman ja Vihreän Lyhdyn. Omissa lehdissään nämä jatkoivat silti edelleenkin. Muutos taidettiin tehdä pikapäätöksellä. Numeroissa 25-26 näyttää että joissakin

ruuduissa Vihreä Lyhty on piirretty Starmanin päälle ja Salama Spectren päälle, kuten huomasi All-Star-asiantuntija Jerry Bails aikoinaan. DC:n More Fun Comics oli tässä vaiheessa muuttunut kokonaan huumorisarjakuvia julkaisevaksi, ja Adventure Comicsin pääroolin otti Teräsmiehen nuorempi painos, Teräspoika (Superboy).

Gaines lakkasi jopa mainostamasta DC:n lehtiä All-Starin sisäkansissa, ja lisäsi kanteen AA:n tunnuksen DC:n sijaan alkaen numerosta 24 vuonna 1945. Puolen vuoden sisällä Gaines lähti kuitenkin perustamaan uutta yhtiötään, EC Comicsia, ja myi kaikki supersankarioikeutensa Donenfieldille. EC:llä sitten kokeiltiin paria supersankaria huonolla menestyksellä, ja EC:stä tuli myöhemmin Gainesin pojan, Williamin astuttua puikkoihin oma legendansa, josta ei tässä kuitenkaan enempää. Mayer ei jatkanut myöskään enää toimittajana, mutta DC:n taiteilijana hän pysyi vielä vuosikaudet.

All-Starin numerosta 27 alkaen loppuvuonna 1945 koko All-American-linja sulautettiin täydellisesti DC:n yhteyteen. Enää ei ollut kysymys kahdesta eri yhtiöstä.

All-Star pidettiin kuitenkin vanhojen AA-hahmojen hallussa suurimmaksi osaksi…

Suurten sankarien paluu

Salama ja Vihreä Lyhty olivat tulleet takaisin, mutta vielä piti kohottaa profiilia. Teräsmies ja Batman olivat olleet alusta asti ”kunniajäseniä” JSA:ssa, vaikkeivat ollet esiintyneet omissa seikkailuissaan All-Starissa lainkaan ja vain yhden kerran vierailleet kehyskertomuksessa (# 7). Mutta numerossa 36 he tulivat korvaamaan sairastuneita jäseniä. Atomi värväsi Batmanin tilalleen ja aina yhtä hauska Johnny Thunder oli sitä mieltä että häntä voi tuurata vain Teräsmies.

Mutta tähän jäivät DC:n suosituimpien sankarien esiintymiset Golden Agen aikana JSA:n jäseninä.

Vielä hyvissä ajoin ennen JSA:n loppua numerossa 38 vaihdettiin Johnny Thunder Mustaan Kanarialintuun (Black Canary) joka oli tehnyt Johnnylle samoin Flash Comicsissa. Kokoonpano vakiintui lehden loppuajaksi.

Sodan jälkeen oli turhaa esittää natseja vihollisina, joten superkonnat astuivat esiin: Per Degaton, Solomon Grundy, The Wizard, Psycho-Pirate, Landor ja ei ollenkaan

vähäisimpänä Injustice Society, joka koostui sankareidemme vanhoista sooloseikkailujen vihulaisista. Tässä vaiheessa itse seikkailutkin alkoivat vähitellen olla oikeita supersankariryhmän seikkailuja, eikä löyhästi yhteen liittyviä omia tarinoitaan. Kirjoittajaksi vaihtui John Broome, ja piirtämään saatiin sellaisia myöhempien aikojen kovia nimiä kuin Carmine Infantino, Bob Oksner ja Alex Toth.

All-Star Comicsin numero 57 oli viimeinen lehden JSA-numero vuonna 1951. Numerosta 58 alkaen lehden nimeksi muuttui täysin varoittamatta All-Star Western. Roy Thomas muistaa ikänsä tuon surun päivän lehden tuoreena tilaajana. Western-version sarjoja tuli kuitenkin myöhemmin suomeksikin. Trigger Twins (Sheriffikaksoset) ja Strong Bow (Jäntevä Jousi) tulivat 50-luvun suomalaislapsille tutuksi Seikkailu-Sarjat-lehdestä.

Flash Comics oli päättynyt jo vuonna 1949 ja All-American Comics oli samoin muuttunut All-American Westerniksi.

Vanhat All-Star Comicsit on koottu upeiksi kovakantisiksi kokoelmakirjoiksi All-Star Archives # 0-11. Numero 0 sisältää All-Starin ensimmäiset kaksi numeroa (Joissa JSA ei ollut ryhmänä mukana) ja se on julkaistu viimeisenä näistä.

Seuraavassa osassa käsitellään JSA:n comebackia 1960-luvun alussa ja All-Star Comicsin paluuta 1970-luvun lopulla, samoin kuin sen 1980-luvun alun seuraajia.

Lähteet:
Amazing Heroes # 3, 1981
All-Star Comics Archives # 1-11, 1991, 1993, 1997-2005, esipuheet Don Thompson, Jerry Bails, Roy Thomas, James Robinson ja R.C. Harvey

Keskustele JSA:sta Kvaakissa

Kansikuvat © DC Comics