Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga: 1910

Alan Moore ja Kevin O’Neill ovat luoneet myyttien ja pulp-kertomusten aarrearkun. Tarina kulkee laulaen, Kolmen pennin oopperan sävelissä.

Kerrassaan viktoriaanisia hahmoja

Edellinen osa päättyi H. G. Wellsin Maailmojen sodan loimuun. Jäljellä ovat enää Mina Murray ja hänen kumppaninsa, jälleen nuorentunut Allan Quatermain. Ensimmäinen on Draculan lemmitty Bram Stokerin kauhuklassikon sivuilta, jälkimmäinen puolestaan viktoriaanisen ajan sankari Henry Rider Haggardin seikkailutarinoista.

Liigan uusina vahvistuksina ovat Thomas Carnacki, kirjailija William Hope Hodgsonin ennusnäkyjen piinaama etsivä, ja Arsène Lupinin vähemmän tunnettu kollega, herrasmiesvaras Anthony Raffles. Kyseessä on Sherlock Holmesin isänä tunnetun Arthur Conan Doylen vähemmän tunnetun velipuolen, Ernest William Hornungin, luomus.

Orlando muistetaan Virginia Woolfin romaanista ja sen elokuvasovituksesta, jonka nimiroolia näytteli fantastinen Tilda Swinton. Orlando-myytin juuret ulottuvat kuitenkin 1500-luvulle saakka, ja tunnetaanpa Orlando myös Kathleen Halen lastentarinoiden kissahahmona.

Sarjakuvamuotoinen laulunäytelmä

Taustoitus rikastaa liigan jäsenten lisäksi tarinan sivuhahmot ja tapahtumaympäristöt. Kaikkine yksityiskohtineen Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga on viihdyttävä aarreaitta älykkään laatusarjakuvan ystäville.

Edellisestä osasta on ehtinyt kulua jo tovi, koska Black Dossier jäi tekijänoikeudellisista syistä julkaisematta Euroopassa. Kokeellinen teos sisälsi verrattain vähän sarjakuvamuotoista kerrontaa, joten lukijan ei ole tarpeen haikailla sen perään.

Tuoreeltaan suomennettu 1910 on askel takaisin viihteellisempään suuntaan, mutta kunnianhimoaan eivät tekijät ole hylänneet. Kertomustaan he kuljettavat laulaen, Kurt Weillin säveltämän ja Bertolt Brechtin sanoittaman Kolmen pennin oopperan sävelissä.

Sarjakuvamuotoisessa laulunäytelmässä on sävähdyttävää korkeakulttuurin ylevyyttä. Toteutus toimii sarjakuvan ehdoin, mutta silti siinä on jotain ennen kokematonta, lähes rajoja rikkovaa.

Täydellisyyteen hiottua käsikirjoitusta tasaavat epätäydelliset henkilöhahmot. Viktoriaanisen ajan henkinen ilmapiiri on osin tallella, mutta alkuperäisen liigan raadollisuus on korvattu naurettavuudella. Tarina huipentuu musikaaliseen hurmioon liigan toikkaroitua tarinan päätökseen aiheuttamatta teoillaan muuta kuin vahinkoa asialleen.

Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liigaa ei voi täysin selittää, vaan se tulee omakohtaisesti kokea. Toimikaa siis viisaasti ja hankkikaa tämä kokoelmaanne ennen sen katoamista keräilijöiden yksinoikeudeksi, kuten kävi ensimmäiselle osalle.

Jatkoa kolmiosaisen kokonaisuuden aloittava 1910 saa siinä tahdissa kuin Moore ja O’Neill sitä valmiiksi asti työstävät, joten kärsivällisyys palkitaan vasta vuosien kuluessa.

Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga: 1910 (The League of Extraordinary Gentlemen Century 1: 1910, 2009)
Tarina: Alan Moore
Taide: Kevin O’Neill
Toimittanut: Chris Staros
Suomentanut: Jouko Ruokosenmäki ja Jaana Suorsa
Latonut: Sini Kautto / Toto Productions
Julkaisija: Egmont Kustannus Oy
ISBN: 978-952-233-127-4
Painopaikka: WS Bookwell Oy, Jyväskylä 2010
Ulkoasu: väri, 170 x 260 mm, 84 s., sid.
Ovh: 17,90 €


Kuvat © 2009 Alan Moore & Kevin O’Neill

Keskustele Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liigasta Kvaakissa.

Sarjassa julkaistut osat:

  • Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga (1999–2000, suom. 2003)
  • Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga II (2002–2003, suom. 2004)
  • The League of Extraordinary Gentlemen: Black Dossier (2007)
  • Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga: 1910 (2009, suom. 2010).