 |
Vuosi 1960 oli ankallishistoriassa erityisen merkityksellinen: marraskuussa 1960 Aku Ankka muuttui kerran viikossa ilmestyväksi lehdeksi. Niinpä vuoden aikana ehti ilmestyä ennätykselliset 30 numeroa. Vuosikerran 1960 ikimuistoisimmat tarinat on nyt koottu kirjaksi, josta löytyy monta Carl Barksin, Paul Murryn ja muiden tuolloisten huipputekijöiden klassikkosarjaa, mm. Barksin legendaariset kymmensivuiset tarinat Jääkaappimysteeri, Aku Ankka leipurina ja Lentävä postinkantaja.
Parhaat palat 1960 on samalla kiehtova katsaus myyttisen kuuskytluvun käynnistäneeseen hurjaan vuoteen 1960. Toimittaja Jukka Lindforsin esipuhe kokoaa yhteen vuoden merkittävät ihmiset ja tapahtumat John F. Kennedystä Rooman olympialaisiin, Urho Kekkosen 60-vuotispäivistä C.G.E. Mannerheimin ratsastajapatsaan paljastukseen ja kohutun uuden nuorisovillityksen eli rautalankamusiikin maihinnousuun Pohjan perukoille. Meno oli villiä myös Ankkalinnassa.
Aku Ankka – Parhaat palat 1960
Toimitus Riku Perälä
 |
Esipuhe Jukka Lindfors
Ulkoasu ja esipuhesivujen taitto Raimo Hyvönen
Suomennokset Aku Ankan toimitus
Valokuvat Lehtikuva Oy
Kustantaja Sanoma Magazines Finland Oy
Painopaikka Arti Grafiche SpA, Italia 2009
227 X 200 mm, 160 sivua, kk, väri
Suositushinta 36 euroa
ISBN 978-951-32-2697-8
© DISNEY
Aku Ankan koko vuosikertojen kattavien näköispainosten ohella on jo muutamana vuotena ilmestynyt ohuempien kirjojen sarja Aku Ankan parhaat palat. Ideanahan on tietysti kompakti paketti Disney-sarjoja 50 vuotta täyttävien syntymäpäivälahjaksi. Hassua sinänsä antaa lahjaksi syntymävuonna ilmestyneitä sarjakuvia, kun lapsuuden sarjakuvaelämykset todennäköisemmin sijoittuvat ajalle jolloin päivänsankari opettelee lukemaan. Ja kun viimeksi on ilmestynyt vuosikerta 1967, ja keväällä on tulossa vuoden 1968 Aku Ankat kahteen kirjaan koottuina, niin enemmän nostalgiaa niistä varmasti löytyy.
Mutta lahjakirjojen funktio onkin varmaan joku muu. Varmaan se vuosiluku isolla kannessa on vaikuttava tekijä.
Sarjakuvat on skannattu tuttuun tapaan vanhoista lehdistä, joten väritys ei vastaa nykyajan vaatimuksia, ja vuonna 1960 puhekuplat ladottiin vielä tikkukirjaimilla. Nämä tosin tuovat sen vahvan nostalgialisän jota ei voi tietenkään väheksyä.
 |
Leveämmät marginaalit tuovat mieleen, että eiväthän nämä ennen aivan tällaisia olleet. Muuten sarjat näyttivät juuri tuolta vuonna 1960, joten painatus on sellainen kuin pitääkin.
Vuoden 1960 parhaiksi paloiksi on valittu sarjoja neljältä tekijältä.
Carl Barks on 150 sarjakuvasivusta luonnollisesti eniten esillä. Barksin legendaarisista kymmensivuisista parhaat oli julkaistu jo 50-luvulla, mutta onhan tässä edustavat näytteet Akun toimimisesta eri ammateissa lentävänä postinkantajana ja mestarileipurina. Kolme muutakin kymmensivuista tähän on koottu, eikä näitä ole lyhennetty kuten joskus saatettiin tehdä. Barksilta on mukana myös kolme lyhyempää sarjaa, ja niistä Pelle Pelottoman lintujen ajatuksia tulkkaava robotti edustaa Barksille epätyypillistä absurdia huumoria. Kirjan Barks-klassikko on sittenkin viisisivuinen Roope-tarina, jossa kuuluisa Kroisos Kehupää (mallina Ronald Reagan!) leuhkii omaisuudellaan tehden vaikutuksen Akuun, mutta tekeekö Roopeen? Lue itse.
Jack Bradbury piirsi monia muitakin Disney-sarjoja kuin ankkoja, ja tässä nähdään näytteet Mikin ja Minnin sekä Pikku Hukan viisisivuisten muodossa.
 |
Vastaavasti Pluto on vierailulla Mummo Ankan talossa. Bradbury ei itse kirjoittanut sarjojaan, eikä näistä useimmissa kirjoittaja ole tiedossa, mutta yhteistä tämän kirjan kuudelle sarjalle on animaatioelokuvat mieleen tuova kohellushuumori, joka ei yleensä toimi sarjakuvan muodossa. Eikä näissäkään tarinoissa sitä ole venytetty koko sarjaan, mutta jokaisesta löytyy muistutus, mistä nämä hahmot ovat alunperin kotoisin.
Paul Murry tunnetaan erityisesti kolmiosaisista Mikki ja Hessu -jatkosarjoista, joita tähän kirjaan ei ole eksynyt. Murry piirsi monia muitakin Disney-hahmoja, nyt on valittu pelkkiä lyhyitä Hessu-tarinoita, kolme kappaletta. Hauskojahan nämäkin ovat.
Tony Strobl kuvitti näihin aikoihin pidempiä tarinoita Donald Duck -lehteen, joissa Akun ja poikien mukana oli yleensä Roope-setä, paitsi tässä kirjassa. Yksi 14 sivuinen vauhdikas tarina on mukana, ja lisäksi kaksi lyhyempää Iines Ankan päiväkirjaa, joissa Aku on Iineksen seurassa machompi kuin uusissa sarjoissa.
Kirjan tarinat on sinänsä valittu oivallisesti. Barksille on syytäkin antaa enemmän painoa kuin muille tekijöille. Nämä ovat varsin ajattomia, selityksiä ei kaivata, kuten kokonaisten vuosikertojen esipuheissa on ollut. 50-vuotiaat muistavat kuitenkin
 |
levysoittimet, jollaista nuorempi polvi voi vähän ihmetellä Leipurimestari-tarinassa. Amerikan takamaiden lukijoille taas tehtiin vielä 50-luvullakin paljon lännenhenkistä materiaalia. Pikku Hukasta näyte olisi parempi ollut olla Gil Turnerilta, vaikka numeron 4 hauska halloween-tarina.
Muuten näissä koosteissa olisi hyvä olla enemmän eri Disney-hahmoja. Vuoden 1960 vuosikerrassa esiintyivät taajaan Tiku ja Taku sekä Pepi. Tässä ne loistavat poissaolollaan. Yhdenkin sivun sarjoja olisi ollut tarjolla mausteeksi. Sirkuskarhu Ponu, joka jäi myöhemmin kokonaan unholaan, on myös vuosikerran näkyvä hahmo.
Sisäkannet on koristeltu hauskasti vuoden 1960 lehtien kansikuvilla.
Vuoden 1960 näköispainos on jo himoittu keräilyharvinaisuus, joka maksaa huhujen mukaan jo enemmän kuin koko alkuperäinen vuosikerta niputettuna. Tuskin tästä on kuitenkaan paljon lohdutusta sitä etsiville. Eli lahjakirja on tarkoitettu aivan eri ostajille kuin keräilijöille.
Sitten vain odottamaan kutsuja 50-vuotispäiville.
Keskustele Kvaakin Aku Ankka -foorumilla tästäkin kirjasta.