Pentagrammin kolmas ja viimeinen sakara

Kane 3 Helvettiin ja takaisin

Hannu Kesola, Jho , Ville Vuorinen, Henri Joela , Juho Sihvonen , Ville Vainio, Sauli Jokinen ja Julia Riitijoki .

Saatanan satelliitit 2008

Liimasidottu 136 sivua Cityoffset

ISBN 978-952-67114-0-9

Kane on harvinainen albumisarja.

Pienkustanne joka otti kunnianhimoisen tavoitteen kertoa pitkää, eeppistä kauhutarinaa. Saatanan satelliittien primus motorin Hannu Kesolan silmäterä on uhmakas kunnianosoitus Hellblazerille.

Perusresepti:Hellblazeria ja natseja
Perusresepti:Hellblazeria ja natseja

Bruce Kanen hahmo on Garth Ennisin Constantinen ja Clint Eastwoodin 70-luvun elokuvaroolien kollaasi: kova, tyly ja selviytyjän malliesimerkki.

Ongelmaton ei taival ole ollut. Lupaava hektinen alku viisiosaisesta sarjasta muuttui trilogiaksi. Saatanan sateliittien piirtäjätalli on ollut ensiluokkainen, mutta varsinainen yhteinen tyyli on ollut koko ajan hakusessa.

Kane kunnioittaa uskontoja....
Kane kunnioittaa uskontoja….

Ensimmäistä osaa lukuunottamatta ei albumeilla ole juuri edellytyksiä toimia itsenäisinä osina, mikä on iso taloudellinen riski.

Kauhun spektri on laaja ällötysperversiogoresta hienovaraiseen psykologiseen kauhuun, mutta välillä tulee tunne että kesken kaiken on iskenyt valtaisa kiire saattaa homma päätökseen.

Finaaliosassa tämä näkyy osin ja aiemmin sarjaa lukeneille luvassa oleva loppu on enemmän kuin hivenen ennalta-arvattava.

JHOn kuvittamat alkupuolen tarinat Hylkiöt ja väärät messiaat ovat seksuaalisuudestaan huolimatta kypsintä materiaalia. Esi-isien haamut on nostalgista haamuilua ja molemmat osoittavat Kesolan kirjoittajan kyvyt. Tarinan piirtäneen Ville Vainion rohkeaa viivaa nähdään vasta loppupuolella uudestaan mutta jälki on komeaa. Sauli Jokinen nousee myös selkeästi esiin Viimeinen päivä osuudella. Muutkin albumin taiteilijat: Henri Joela, Julia Riitijoki, Ville Vuorinen, Juho Sihvonen ja Kesola itse ovat päteviä mutta jäävät ensinmainittujen varjoon, siitäkin huolimatta että Vuorinen vyöryttää väkivaltaoopperaa sellaisin palkein että huh-huh.

Kespan Kane perusasioiden äärellä
Kespan Kane perusasioiden äärellä

Kane 3 on kolmen vuoden odotuksen jälkeen kuin sellainen kauhuelokuvasarjan viimeinen osa jolle soisi ohjaajanversion. Enemmän budjettia ja pituutta ja mahdollisesti innokkaille näyttelijöille olisi jopa maksettu.

Albumin loppuosuus omaakin luonnoksia ja Kesolan loppusanoja sekä kansigallerian.

Helvettiin ja takaisin on sarjan hankkineille pakko-ostos ja kotimaisesta kauhusta kiinnostuneet eivät voi sitä voi sivuuttaa.

Tekijäkaartille tämä on sulka hattuun ja korostusmerkitty pätkä CVtä.

Tarinalle olisi suonut väkevämmän, tulta ja tappuraa kimoilevan lopun. Mutta hävettävää sillä ei ole.

Antaa oikeuden odottaa tekijöiltään suuria tulevaisuudessa.

Keskustele Kanesta kvaakissa