Akun tuhlanumero

Aku Ankka on kannessa spottivalon loisteessa nokka leveässä virneessä. Loksunokka juhlii kunnioitettavaa 75-vuotista taiteilijauraansa. Vähän enemmän voisi olla juhlatunnelmaa; Roope-setä on taasen ollut aivan liian pihi kestejä järjestäessään. Aivan penkin alle juhlat eivät kuitenkaan mene, muttei paljon puutu.

ROOPE-SETÄ 358 (6/2009)

Sukulaispoika parasta laatua (taide ja teksti: Romano Scarpa)
Keittiöpsykologiaa (taide: Stefano Intini, teksti: Maria Muzzolini)
Pientä pintaremonttia (taide: Alessandro Gottardo, teksti: Rudy Salvagnini)

Sanoma Magazines Finland Oy; hinta 3,30 €

Maestro Scarpa saa kunnian aloittaa tarinalla ”Sukulaispoika parasta laatua.” Kuukauden klassikko on vuodelta 1980 ja, yllätys yllätys, se on oikein hupaisa

Piirros: Romano Scarpa (© DISNEY)
Piirros: Romano Scarpa (© DISNEY)

psykologinen tutkielma Akun ja Roopen suhteesta. Sukulaispoika Valto Ankkala uhkaa Akun asemaa Roopen apurina ja perillisenä. Kekseliään käsikirjoituksen eteen on nähty vaivaa ja lopetus sopii mitä mainioimmin juhlateemaan. Scarpan kuvissa on vauhtiviivoja, tärinää ja hikipisaraa ärsyttävän paljon, mutta tarinakin on kieltämättä lennokas. Kroisos Pennonen on hänkin hyvässä vedossa bisnesjuonitteluineen. Ei huono.

Maria Muzzolinin aihe on ajankohtaisesti ruokamaailmasta. Aku joutuu ”Keittiöpsykologiassa” ruokalehteen toimittajatuuraajaksi. Hansu ja Mummo apunaan Aku tuo uusia tuulia keittiöön, mutta jutusta olisi voinut saada enemmänkin irti.

Piirros: Stefano Intini (© DISNEY)
Piirros: Stefano Intini (© DISNEY)

Lukijalle tulee myös outo tunne siitä, että tämän tarinan olen lukenut ennenkin, vaan mitäpä tuosta, hyvälle tuulelle se saa. Intintin piirrostyyli on hauskan venkuraa ja hahmoilla on koko ajan velmu ilme. Pääkokin perunanenä on valtavan kokoinen! Sitten heitetään yhtäkkiä lätty päin naamaa. Viimeinen sivu on täysin turha ja aivan kuin jälkikäteen tehty lisäys, joka lässäyttää koko kohokkaan pannukakuksi. Kliseisen kyllästyttävä loppuruutu on kuin kymmenien vuosien takaa jostain arkistosta leikkaa-liimaamalla haettu. Ei kai vain joku kustannustoimittaja pilannut Muzzolinin käsikirjoitusta lisäämällä siihen joutavan loppujuontonsa? Harmittavaista.

Viimeisin, ja valitettavasti vähäisin, on Touho-sekoilu ”Pientä pintaremonttia”. Touhon vierailu tarkoittaa yleensä vaikeuksia Akulle, niin tälläkin kertaa. Parhaimmillaan Touho ja Aku -tarinat ovat ihastuttavaa Laurel & Hardy -tyyppistä pienestä yhä hullummaksi kasvavaa haaveria, mutta nyt koko surkea spektaakkeli kumisee onttouttaan.

Piirros: Alessandro Gottardo (© DISNEY)
Piirros: Alessandro Gottardo (© DISNEY)

Gottardo piirtää hyvin, mutta Salvagninin teksti on pahanmakuista pakkopullaa. Ei naurata, ei sitten yhtään. Lopun vitsikin on niin tyhmä, että myötähäpeästä haluaisi repiä sivun irti lehdestä.

Onneksi Timo Ronkainen on kirjoittanut lehteen ajatuksekkaan ja avartavan artikkelin tärkeimmistä italialaisista ankantekijöistä. Se antaa lehdelle sen verran lisäarvoa, ettei sillä tarvitse ihan vesilintua heittää. Pisteet menivät tällä kertaa Scarpalle ja lohdutuspalkinto Muzzolinille. Mutta ei se juhlanumeroksi riitä.

Roope-Setä -lehdessä on tänä vuonna ollut jotain pahemman kerran pielessä. Kolme edellistä vuosikertaa olivat tasokkaita ja tarinoiden valintojen eteen oli nähty vaivaa. Mikki Hiiren juhlanumero oli paljon tasokkaampi ja monipuolisempi. Mitä ihmettä oikein on tapahtunut? Akun juhlanumerosta tuli tuhlanumero…

Minne menet, Roope-setä?


Keskustele Kvaakissa Roope-setä -lehdestä.