Borgtron on infantiilia dadaa?

Borgtron on surkeaa elämäänsä korvessa viettävä itsetuhoinen mutantti. Hän on ammatiltaan metsästäjä. Ja ainoana läheisenä hänellä on sadistinen ja irvokas Marjatta. Marjatta taas viettää aikaa Borgtronin kanssa ainoastaan Borgtroniin kohdistuvan avoimen ilkeyden ja hyväksikäytön mahdollisuuden vuoksi.

Borgtron #7
Kertonut ja piirtänyt Jyrki Nissinen
Taitto Maija Rajala
Kustantaja Lesot lehdet/Zum Teufel!
Painopaikka Vammalan kirjapaino, 2007
ISSN 1796-1580
Nidottu lehti, mv, B5, 36 s.
Hinta viisi euroa
© Jyrki Nissinen

Turkulaisella Jyrki Nissisellä (s. 1982) oli kunnianhimoinen suunnitelma, vähämielisen Borgtron-mutantin seikkailuja ilmestyisi neljä numeroa vuodessa. Ensimmäisenä vuonna tavoite onnistuikin, sittemmin Nissinen on joutunut muiden kiireidensä vuoksi hiljentämään ilmestymistahtia. Osat 1-4 ilmestyivät vuonna 2006 ja viime vuonna tuli ulos kolme numeroa. Muutakin tuotantoa Jyrkillä on runsain mitoin, ja musiikin parissakin hän toimii. Monitoimimies siis. Radiossa Jyrki sanoi olevansa ”ehkä jonkunlainen taiteilija”.

Kummallista tarinaahan tämä Borgtronin seikkailujen seitsemäs osa on, ja kun ei ole tutustunut aikaisempiin osiin, ei oikein pääse sisälle. Jotain kipeän kiehtovaa tässä kuitenkin on. Eikä tosikkomaisuudesta voida syyttää. Fanejakin tuntuu Nissisellä riittävän, ehkä minusta ei vielä sellaista tullut. On tutustuttava tuotantoonsa lisää.

Numero 2:ssa Borgtron sai minulle tuntemattomasta syystä karhun jalat. Tässä numerossa hän kohtaa pöllön, joka on saanut haltuunsa Borgtronin omat jalat. Saadakseen ne takaisin, Borgtron joutuu suorittamaan tehtävän. Tämä on seiskanumeron juonen idea. Marjatalla on taas ylimääräiset jalat naamassa. Tästä ei ilmene niiden tarkoitusta.

Piirrosjälki on paksua viivaa, hahmot ovat jäykkiä ja ilmeettömiä. Tietysti se sopii Borgtronin vinksahtaneeseen maailmaan. Jos ei tietäisi Nissisen osaavan taiteilla muillakin tyyleillä, voisi piirrostyötä sanoa koulupojan väsäämäksi. Ei siis sanota.

Dave Simin Cerebus tulee Borgtronista jostain syystä mieleen. En osaa sanoa miksi, koska eihän tämä sitä muistuta millään muotoa. Itse asiassa tämä ei muistuta mitään aikaisemmin lukemaani. Absurdi huumoriseikkailu on tämän tyylilaji, mutta Nissinen ei sorru kikkailuun.

Mukana on värillinen tarra, joka on hieno, mutantinvihreä., mustalla taustalla. Liimasin sen CD-hyllyn päätyyn jossa on ennestään Hämähäkkimies.

Helsingin Sanomien NYT-liite alkoi hiljan julkaisemaan Nissisen Auttajahaita, josta tässä on muutama strippi. Auttajahai toimii Borgronia paremmin, se ei vaadi taustojen tuntemista. Toinen strippisarjis Runkkari-Sludekin on hauska, mutta menee siitä mistä napa on matalin. Karkeutta, tai vähintään puolikarkeutta vilahtaa myös itse Borgtronissa.

Ongelma tässä julkaisussa on, että kesken tarinaa ei Nissisen Borgtronin syvin olemus selviä, mutta sehän on minun ongelmani. Tavallisesti asioista perillä olevan lähteen mukaan tämä ja edellinen ovat parasta Borgtronia. Siitä lähdetään.

Nissinen julkaisee tänä vuonna vain kaksi Borgtronia (seuraava tulee toukokuussa), koska on kiirettä albumin parissa. Auttajahaitakin tulee viikoittain. Kiireinen mies on Nissinen siis.

Borgtronitkin voisi koota yhdeksi albumiksi, että kokonaisuudesta saisi jotain tolkkua. Ehkä vielä joskus…

Keskustele Jyrki Nissisesta ja Borgtronista Kvaakissa
Borgtron #5 on myös arvioitu Kvaakissa.

Tätä ja aikaisempia numeroita saa ainakin Happy Horse Comicsilta, Zum Teufelilta ja tekijältä itseltään:
www.jyrkinissinen.com