Saparopään uudet seikkailut

Saparopäinen sirkusprinsessa ratsastaa jälleen! Miestennielijäksi sirkukseen -sarjakuvakirjasta tutun Kati Kovácsin sarjakuvatarinat vuosilta 1999-2007 tempaavat Vatikaanin varjoista villiin ja viriiliin ilonpitoon. Kovácsin keväisessä karusellissa kanafarmari löytää itsensä hameesta, kirurgi potilaan sisältä ja lukija keskeltä elämän suuria kysymyksiä.

Viidakkonaisena Vatikaanin varjossa
Kirjoittanut ja piirtänyt Kati Kovács
Kuvankäsittely ja taitto Kari Rissanen
Kannet Bunny Duck Grafiks, Tommi Hänninen
Kustantaja Arktinen Banaani
Painopaikka WS Bookwell Oy, Porvoo 2008
Paperi Arctic Volume 150 g/m²
Kovak., sid., 215 X 302 mm, 56 sivua, mv/väri
Hinta 19,90 euroa
KL 85.32
ISBN 978-952-5602-83-8
© 2008 Kati Kovács

Roomalaisen Marje Katalin Kovácsin eli lyhyemmin Kati Kovácsin (s. 1963) uusin on jatkoa naisen aikaisemmalle, Miestennielijäksi sirkukseen -albumille (2003), mutta näitä saparopäisen tytön seikkailuista kertovia sarjakuvanovelleja voi lukea aivan hyvin tuntematta tuota. Peppipitkätossumainen typykkä voi olla Kati itse tai sitten ei, Katin alter ego tai sellaisen sivupersoona on ainakin kyseessä, nimeä ei kerrota.

Missään nimessä nämä eivät ole “sitä samaa”. Uuden albumin tarinat ovat selvästi surrealistisempia sekä kerronnallisesti että kuvituksellisesti. Eikä se edes tarkoita että Miestennielijä-kirja olisi ollut mitenkään jalat maassa olevista tarinoista koostuva. Siinä absurdius oli kuitenkin ennemminkin höysteenä, tämä on enemmänkin absurdiutta itse: Lääkäri tekee tutkimusmatkan Saparopään sisuskaluihin ja Saparopää vetää lärvit Kuoleman kanssa. Pikkutuhmuuksiakin on mukana, Salvador Dalin vaimo kaipaa munaa, joten Saparopää opettaa Dalin munimaan.

Vaikka tässäkin abstraktius kohtaa konkreettisesti inhorealismin. Samassa sarjassa, My War, näytetään sekä lapsen alullepano, synnytys ja vaipanvaihto.

Tunnelmat vaihtuvat sarjasta toiseen, ja Katiin lienee tarttunut reipas annos italialaista huumorintajua vuosien mittaan. Absurdi huumori on paljolti sieltä kotoisin. Ja moni sarjoista tapahtuu selvästi Italiassa, kuten Miestennielijässäkin. Muuallakin maailmanmatkaajamme käy. Kotiäitifilosofiaa on myös mukana, Mikään ei estä meitä -sarjan kaukokaipuuta kuvaten.

Miesten haistelu on jälleen Saparopään harrastuksena, vaikka tässä se ei johdakaan määräaikaiseen suhteeseen. Pahoihinkin poikiin törmätään Rooman kaduilla, Roomassahan Kati on asunut jo yli 20 vuotta.

Useimmat sarjat ovat alunperin 2000-luvulta, suomeksi ei montaakaan ole julkaistu aikaisemmin. Niitä on julkaistu monellakin kielellä eri lehdissä maailmalla.

Katin kuvasi Galleria Dixissä Vesa Kataisto
Katin kuvasi Galleria Dixissä Vesa Kataisto

Kovácsin hahmoista monet muistuttavat toisiaan. Asia lienee Katinkin tiedossa, koska niitä ei koskaan, ainakaan muistaakseni ole ollut samassa albumissa. Tämän albumin vankilakundi Pino on kuin Onnen lahjojen Niko nyt lyhyttukkaisena, ja saman albumin Mauri-eno on laihtuneena tunnelmallisesti väritetyssä Punamekkoisessa yössä. Suurin osa muista sarjoista on mustavalkoisia.

Viidakkonaisena Vatikaanin varjossa on monin paikoin hauska ja usein ajatuksia herättävä. Kovácsin fanit nauttivat tästä naivistisesta maailmasta varmasti, kaikkine symboliikkoineen ja suorasukaisuuksineenkin. Katin sarjakuvailmaisua ennen vierastaneet tuskin muuttavat kantaansa. Mutta varmaan uusiakin faneja tulee tämän myötä. Ennakkoluulot huits hiiteen.

Ei tämä todellakaan mikään vaikea taidepläjäys ole, rempseän meiningin ystäville kehtaa hyvinkin suositella. Ja kaikki Kati Kovácsin albumit kannattaa haalia. Ne ovat hyviä. Fingerporin ystäville kerrottakoon että tässäkin esiintyy Mustanaamio.

Kustantajan muidenkin julkaisujen tapaan painoasu on asiallisen siistiä ja kovakantisen kirjan sidonta on jämäkkä.

Keskustele Viidakkonaisesta ja Kati Kovácsista Kvaakissa