Alkutaipaleensa, liki 30 vuotta, sanomalehtisarjakuva oli pelkkää pelleilyä. Pikkulasten toilailu, hassut eläimet ja hullunkuriset perheet jatkoivat näyttämöiden vaudeville -perinnettä ja elokuvan slapstickia. Pulp -lehdet käsittelivät kuitenkin jo aikuisempia teemoja.
 |
Asiat alkoivat sarjakuvassakin muuttua kun John Flint Dille houkutteli Philip Francis Nowlanin muokkaamaan Anthony Rogersista sarjakuvasankarin. Samoihin aikoihin Tarzan -kirjojen alkuperäinen kuvittaja Allen St. John kieltäytyi kunniasta sarjakuvittaa apinoiden kuninkaan seikkailuja.
Nowlanin avaruussankari oli elokuussa 1928 seikkaillut pulp-lehdessä nimeltä Amazing Stories. Dille, joka työskenteli National Newspaper -syndikaatissa, oli sitä mieltä, että tieteistarinalle olisi tilausta sarjakuvassakin. Piirtäjäksi palkattiin Dick Calkins, ja strippisarja Buck Rogers in the 25th century alkoi ilmestyä 7. tammikuuta 1929.
Taloudellisesti ajat olivat kovat, New Yorkin pörssi romahti ja talous lamaantui. Aivan kaikki eivät sentään olleet työttömänä, sillä samana vuonna äänielokuva onnistui keksintönä lyömään itsensä lopullisesti läpi. Tämä on selkeästi myös vakavamman sarjakuvan syntyvuosi, sillä täsmälleen samana päivänä Buck Rogersin kanssa alkoi ilmestyä Tarzan -strippi.
 |
Toisin kuin laserpyssysankari Buck, Tarzan oli 20-luvun lopulla jo tunnettu nimi. Edgar Rice Burroughs oli julkaissut ensimmäisen Tarzan -novellinsa vuonna 1912. Elokuvaan hahmo löysi tiensä ensimmäisen kerran kuusi vuotta myöhemmin. Vasta vuonna 1928 Joseph H. Neebe, joka oli jonkin sortin pamppu mainosalalla, tajusi hankkia oikeudet Tarzan sarjakuvaan. Ideaa toteuttamaan kiinnitettiin 36-vuotias mainospiirtäjä Harold Foster.
Foster, joka tunnetaan yhtenä sarjakuvan todellisista suurmiehistä, oli pyöräillyt 7 vuotta aikaisemmin Winnipegistä Chigagoon työnhakuun. Ennen mainoshommia hän oli kokeillut onneaan muun muassa metsästyksessä, kalastuksessa, turkisten pyytäjänä ja nyrkkeilijänä.
Ensimmäinen Tarzan -strippisarja oli lyhytikäinen ja hieman kömpelön oloinen massiivisine, ruudun alalaitaan sijoitettuine tekstilaatikoineen.
Seuraavana vuonna sarjakuvan oikeudet siirtyivät King Featuresille, joka ei pelännyt aikaisempaaa floppia. Talo palkkasi Rex Maxonin piirtämään lehdille sunnutaisarjaa Tarzanista.
Yli vuoden uinunut, maaliskuussa 1931 lämmitetty, sarja oli visuaalisesti kammottava. Se osoitti kuitenkin, että Burroughsin hahmolla olisi sittenkin mahdollisuuksia myös piirrettynä. Syyskuussa Foster palasi Tarzanin pariin ja loppu on sarjakuvahistoriaa.
Saadessaan käyttöönsä värit ja kokonaisen sanomalehtisivun, Foster saattoi ottaa kerrontaan elokuvasta tuttuja keinoja ja tehdä näyttäviä perspektiivikuvia.
Klassisen tyylin piirtäjänä Foster muistetaan kuitenkin paremmin hänen omasta sarjastaan Prinssi Rohkea (Prince Valiant), jota pidetään yhtenä maailman merkittävimpänä sarjakuvana. Tarzan sarjakuva ilmestynee edelleen, Fosterin jälkeen sitä jatkoivat sanomalehdissä muun muassa Burne Hogarth, Dan Barry, Gil Kane ja Russ Manning.
Kunnia Buck Rogersin keksimisestä kuuluu ainakin Ray Bradburyn mukaan juuri Dillelle. Hän oli seurannut Amazing Stories novellilehteä sen perustamisesta (1926) alkaen ja pannut merkille tieteistarinoiden suosion nopean kasvun. Dille oli lisäksi jo ennakkoon kiinnittänyt sanomalehtien urheilusivuja kuvittaneet Calkinsin uuden sarjansa piirtäjäksi. Nähdessään Nowlanin tarinan “Armageddon 2419 AD”, hän soitti molemmille tekijöille. Nowlan suostui muuttamaan hahmon nimen iskevämmäksi ja muokkaamaan juonensa vastaisuudessa sarjakuviksi.
Tarinassa sarjan sankari siirtyy kaivosonnettomuuden seurauksena(!) 500 vuotta tulevaisuuteen, missä Amerikka taistelee itsenäisyytensä puolesta. USA:n valloittaneet mongolit saavat kuitenkin kyytiä, kun marsilaiset tiikerimiehet hyökkäävät.
Tapahtumat hyppäävät avaruuteen, ja sarja onnistuu esittelemään lukijoilleen monta lajityypille ominaista klisettä, rakettialuksista merenalaisiin kuplakaupunkeihin ja painottomuusvöistä halvaussädepistooleihin ja avaruuspiraatteihin.
Vaikka tarinoissa esiintyvien laitteiden kehittelyyn uhrattiin aikaa ja vaivaa, tämän tieteissarjan väitetään jo alku aikoinaan kärsineen nimenomaan uskottavuusongelmista.
Buck Rogers -strippi (sunnuntaisarjoineen) on ilmestynyt ainakin kahteen otteeseen, yhteensä yli 40 vuoden ajan. Sen tekijät ovat vaihtuneet melko nopeassa tempossa. Käsikirjoittaja Nowlan ehti luopua sarjasta jo ennen äkillistä kuolemaansa (1940). Sarjan kuvittajista tunnetuimpia on, Calkinsin lisäksi, George Tuska, joka piirsi Buck Rogersia vuosina 1959-67.
Lisää juttua Buck Rogersista löytyy mm. kotimaisesta Sarjakuvat -kirjasta, jota olen Maurice Hornin (100 Years of American Newspaper Comics), Steve Duinin ja Mike Rickhardsonin (Comics Between the Panels) kirjoitusten ohella käyttänyt lähteenä tätä kirjoittaessani.
Jutun avaava Buck Rogers -ruutu on stripistä numero 236. Kuvassa on sankariparin lisäksi Calkinsin disainaamaan avaruuspukuun sonnustautuneita Space Patrolin miehiä.
Alempi Fosterin Tarzan on vuodelta 1931 ja mustavalkoinen ruutu vuodelta -36
 |