Ensimmäinen mangasuomennos sai jatkoa

Japanilaisen Keiji Nakazawan (s. 1939) yhteensä peräti 2700-sivuinen pääteos Hiroshiman poika laadittiin alunperin 1970-luvulla ja se perustuu tekijän omiin lapsuudenkokemuksiin. Ensimmäinen osa käsitteli tapahtumia vasta Hiroshiman tuhoon asti. Loput 90 prosenttia sarjasta käsitellään tuhon jälkeistä aikaa.

Sarjakuvasta on tehty näytelmäelokuva ja kaksi piirrettyä, joista jälkimmäinen on jatko-osa edelliseen.

Osa 2 alkaa tasan siitä mihin ensimmäinen jäi. Atomipommi on juuri räjähtänyt. Jo ensimmäinen osa järkytti aikoinaan realistisella ydintuholla, tässä nähdään välittömät seuraukset ihmisille, jopa inhorealistisesti. Eli varoitus helposti järkyttyville lukijoille on paikallaan. Osa uhreista palaa heti karrelle ja osa kuolee pian kivuliaasti säteilymyrkytykseen. Päähenkilö Gen selviää hiusten lähdöllä. “Amerikkalaisten paholaisten” kiroaminen on tässä jo ymmärrettävämpää kuin ensimmäisessä osassa.

Kuusivuotias Gen lähtee etsimään ruokaa äitiään ja vastasyntynyttä pikkusisartaan varten. Ja myös ihmisen raadollisuutta kriisitilanteessa saadaan tarinan edetessä seurata. Kirjan loppupuolen tapahtumissa nähdään millaista on henkiinjääneinä koettaa selviytyä parempiosaisten almujen varassa. Sekään ei herkkua ole, vaikka pahimmasta onkin jo selvitty. Surullisiin tunnelmiin jäädään yhä seuraavaa osaa odotellessa.

Ensimmäinen osa
Ensimmäinen osa

Ensimmäinen osa ilmestyi suomeksi aikoinaan peilattuna versiona. Lukusuunta oli siis vaihdettu länsimaiseen muotoon. Samaan muotoon oli jätetty kevään 2006 uusintapainoskin, mutta tämä kakkososa on alkuperäisessä muodossaan. Varmaankin outoa joillekin ensimmäiseen osaan jo silloin aikoinaan mielistyneille, mutta lukusuuntaan tottuu. Ohjeet olisi ollut tietysti hyvä ottaa tähän mukaan, kun kioskipokkareissakin on useimmissa. Ja tämä on varsin eri kohderyhmälle tehty.

Japanilainen sarjakuvailmaisu on muutenkin vielä hieman vierasta vanhemmille lukijoille. Mutta suomeksi nähdylle kioskimangalle tyypillistä söpöilyä tässä ei todellakaan ole, vaikka lasten ilmeily ja tanssiaskeleet tuntuvatkin hieman oudoilta tuhon keskellä. Ensimmäisen osan lukeneet tietävät millaisista tyylikeinoista on kyse.

Kokonaisuutena Hiroshiman pojasta on tässä vaiheessa vaikea sanoa mitään kun kaikkia osia ei ole lukenut. Sarjan mittaan Gen kuitenkin kasvaa ja myöhemmissä osissa kuvataan lähinnä myös Japanin selviytymistä sodasta ja taloudellista nousua ja sarja käsittääkseni muuttuu optimistisemmaksi. Epäilemättä tämä on kuitenkin sarjan vaikuttavin osa. Tarina nähdään kokonaan lapsen näkökulmasta. Suosittelisin vanhemmille kuitenkin ensin itse tutustumista albumiin ennen kuin päättää antaa sen lasten luettavaksi. Kaikenikäisille tämä ei sovi.

Nakazawan piirrosjälki on huolellista ja viimeisteltyä. Painoasussakaan ei ole moitteen sijaa. Tämä on laatualbumi aikuiseen makuun, mutta vasta toinen osa pidemmästä sarjasta. Amerikkalaisen sarjan mukaiset taustatietopaketit ja esipuheet olisivat voineet olla mukana täälläkin.

Sarjaa on julkaistu eripituisina kirjoina eri maissa. Tämänmuotoisina kirjoina koko sarjaan menee kymmenkunta osaa. Toivottavasti seuraavat osat ilmestyvät nopeampaan tahtiin.

Ainoa aikuismanga tämä ei kuitenkaan ole, vaikka kustantajan verkkokauppa niin väittääkin. Tasonsa puolesta suositeltava julkaisu suomalaisille kustantajille seuraavaksi, vaikkakin pitkäksi projektiksi, olisi esimerkiksi Kazuo Koiken ja Goseki Kojiman eeppinen samuraitarina Kozure Ōkami (tunnetaan englantia puhuvien keskuudessa nimellä Lone Wolf & Cub).

Keiji Nakazawa
Hiroshiman poika 2

Alkuteos: Hadashi no Gen 2
Suomennos Kaija-Leena Ogihara
Tekstaus Mikko Huusko
ISBN 951-887-383-6
Nid. A5, 248 s., KL 85.3
Hinta 19.50 €

Kustantaja Kustannus Oy Jalava .
Painopaikka Hakapaino Oy, Helsinki 2006

Hiroshiman poika 1:n toisen painoksen arvostelu Kvaakissa

Keskustelua Hiroshiman pojasta Kvaakissa .