1942 / 100 – Thor Fredrics Nyhetsjournal

Sarjakuvien Suomi 100

Thor Fredrics Nyhetsjournal
Teksti ja kuvat: Tor Fredriksson
Julkaistu: Vapenbrodern 1942

Jatkosodan aikana julkaistiin lukuisa määrä erilaisia lehtiä oman asian edistämiseksi ja sotilaiden moraalin ylläpitämiseksi. Tiedotuskomppanioiden piirtäjät kuvittivat lehtiä, ja laativat niihin ristikkoja ja erilaisia tehtäviä. Lehdet sisälsivät myös sarjakuvia vaihtelevasti. Eniten panostettiin Aseveljeen ja sen ruotsinkieliseen vastineeseen Vapenbroderniin. Lehtien sisältö oli pääosin samaa, tosin Vapenbrodern sai tyytyä vähäisempään sivumäärään kuin suomenkielinen päälehti. Kerran viikossa ilmestyneet lehdet erosivat lähinnä pakina- ja viihdesivuiltaan.

Talvisodan aikana poliittisena pilapiirtäjänä aloittanut Tor Fredriksson (1913-1961) teki kuvituksia molemman kielisiin lehtiin. Näkyvin hänen töistään oli Vapenbroderniin tehty Thor Fredrics Nyhetsjournal, Thor Fredricin uutisruutu. Omassa ajassa Fredrikssonin tyyliä lähinnä oli Arvo “Tiikeri” Tigerstedtin Helsingin Sanomiin tekemät urheilusarjakuvat. Fredriksson uskaltautui jättämään pois Tiikerin(kin) käyttämän numeroinnin ja luotti lukijan kykyyn lukea sarjakuvaa. Ville Hänninen ja Jussi Karjalainen luonnehtivat Fredrikssonin tapaa tehdä aikaansa edelläolevaksi. Vastaavaa nähtiin 1960-luvulla undergroundin ja 1990-luvulla omaelämänkerrallisten sarjakuvien myötä.

Korsu-lektyrin humoristisessa esittelyssä Fredriksson kertoi mainospiirtämisen olevan hänen siviilialansa. Sen ohella hän haaveili pääsevänsä kuvittamaan kirjoja. Vuonna 1942 ilmestyi kokoelma Vapenbrodernin pakinoitsijan Cabin (Kai Brunila) juttuja otsikolla Kaveringar. Sen Fredriksson ainakin kuvitti. Kansallisbibliografiasta ei selviä saiko hän muita kirjankuvituksia tehtäväkseen.

Aseveljet Stalinia kaatamassa

Thor Fredrics Nyhetsjournal alkoi vuoden 1941 lopulla. Vuoden 1942 ensimmäinen sarjakuva on saanut numeron kaksi. Thor Fredric kommentoi sotatapahtumia maailmalta asettaen liittoutuneiden johtajat Winston Churchillin ja Franklin D. Rooseveltin tukaliin tilanteisiin eri puolilla maailmaa, lähinnä Aasiassa. Japanilaiset valtasivat brittien Singaporen ja uhkasivat Intiaa. “Isä” Stalin oli hätää kärsimässä ja huhtikuun lopulla kuivettunut Stalin-puu oli valmis kaadettavaksi. Pian olisi jäljellä vain kanto kiskottavaksi irti Venäjän maaperästä. Mahdollisesti raja siirtyisi Lenajoelle saakka (ei hätää, suomensukuiset kansat saisivat joen tienoita hallita).

Saksalaisia Thor Fredric ei piirrä, mutta he ovat läsnä tekijän germaanistetusta nimestä lähtien. Huhtikuun lopulle asti Thor Fredricin uutisruutu kertoo liittoutuneiden ahdingon kasvamisesta. Keskusvaltojen eteneminen sujui siis hyvin, Uuden Guinean pääkallonmetsästäjätkin olivat taipuneet rauhaan. Juhannuksen jälkeen ajankohtaissarjakuva ei voinut jatkaa samalla linjalla. Thor Fredric siirtyi lähemmäs omaa ja suomalaisen sotilaan asemasota-arkea. Esimerkiksi syyskuussa aiheena on “lomaproblem”. Liittoutuneiden voitoista ei suomenruotsalaisessa sotapropagandassa kerrottu. Joulukuussa sodan jumala Mars oli juonut liikaa.

Vaikka Stalin kuvattiin moukkana ja muun muassa perseeseen ammuttuna karhuna, niin toukokuussa Thor Fredric muistutti, että Neuvostoliitossa on Stalinin lisäksi 169 999 999 muuta asukasta. Vaikka Stalin kuului “massamurhaajien klubiin”, niin muut venäläiset eivät. Edes Iivana Julma ei kelvannut klubiin kuin palvelijaksi. Sotapropagandalla oli tarkat säännöt. Keväällä 1942 näytetään päätetyn ettei vihollista saa demonisoida ylenmääräisesti.

Toinen rintama

Vuoden 1942 toisen puoliskon aikana Vapenbrodern kärsi resurssipulasta. Heinäkuussa lehden sivumäärä pieneni kahdestatoista kahdeksaan ja syksyllä ilmestyi pääosin tuplanumeroita. Lehti siis ilmestyi parin viikon välein. Kaikissa numeroissa ei enää ollut Thor Fredricin uutisruutua.

Pari kertaa vuoden aikana toistunut aihe oli Venäjän toinen rintama. Kesällä se oli Stalinin painajainen. Mitä japanilaiset tekisivät, jos Neuvostoliitto antaisi Yhdysvalloille luvan tukikohtaan Siperiassa? Marraskuussa toinen rintama oli fantasia, Walt Disneyn samannimisen elokuvan mukaan. Stalinin toive Euroopan länsirintamasta oli heikko kuin savu loppuun poltetusta mahorkasta.

Mitä sotatantereilla oli kesän ja talven välillä tapahtunut, sitä ei Thor Fredricin uutisruutu kerro. Lehden lukijat sen tiesivät ja huonot uutiset eivät sarjakuvapropagandaankaan kuuluneet. Jatkosota oli jämähtänyt asemasodaksi. Aseveli ja Vapenbrodern antoivat artikkeleissa vinkkejä miten puhdetöitä tekemällä saattaisi aikaansa järkevämmin kuluttaa. Loppuvuodesta osa Nyhetsjournaleista ilmestyy nimellä Thor Fredric presenterar, Thor Fredric esittää. Sodan todellisuus ei kantanut alussa valitulla tyylilajilla.

Suomalainen Kippari Kalle söi sisua ennen tappelua.
Suomalainen Kippari Kalle söi sisua ennen tappelua.

Tor Fredrikssonin piirrostyyli on nautittavaa, sivukompositiot selkeitä ja huumori oivaltavaa. Harmi ettei mainospiirtäjä innostunut/saanut rauhan aikana mahdollisuutta sarjakuvien tekemiseen, ura jatkui pääasiassa Sportexpressen-lehden ja vakioveikkausmainosten parissa. Fredriksson oli aikaansa edellä oleva tekijä. “Siis sotilaslehdessäkö taidesarjakuvaa?” kysyvät Hänninen ja Karjalainen Sarjatulessa ja vastaavat “Kyllä”.

* Sadan vuoden sarjakuvat, 1917-1966
* Sarjakuvavalinnoista voi keskustella Kvaakissa