 |
Sillage 6. Maailmojen sota
Morvan & Buchet
Egmont, 2012
ISBN: 978-952-233-602-6
Navis on verrattain lyhykäisen Sillage-uransa varrella ehtinyt hämmentää useampaa soppaa kuin moni hämmennetty taho pitää suotavana. Varsin yksinkertainen ratkaisu näinkin monitahoiseen pulmaan on pommi yhdistettynä hyperhyppyä suorittavaan avaruusalukseen. Vain Navisin robottiystävän Snivelin protokollien vastainen toiminta siirtää monttubileet hamaan tulevaisuuteen korvaten ne sen sijaan pakkolaskulla.
Planeetta on juuri sellaista kivimurskaa kuin sukupolvia jatkunut sota antaisi olettaakin. Taistelun toisena osapuolena ovat kolmella jalalla kulkevat konekiväärit, ruumiskasojen tuolla puolen taas kyyristelevät lyhyenlännät humanoidit, joiden valittu yhteiskuntamalli on patriarkaalinen tykinruoka. Ennen kuin Navis saa aluksensa jälleen kuntoon sankarilliset sotilaat havaitsevat hembran, naispuolisen olion, ja rientävät pelastamaan tämän, vaikka roolit kippaavatkin ennen pitkää.
Navis saa huomata, että tässä maailmassa miehet kuolevat ammuttuina kappaleiksi ympäri rauniokaupunkia ja naiset taas kokkaavat ja tarjoavat parittelumahdollisuuksia. Sukupuolien välinen epäsuhta on järkyttävä. Omalle tyylilleen uskollisena Navis ottaa kontolleen sekä yhteiskunnan muuttamisen että ylivoimaisen vihollisen nujertamisen. Mieluiten saman päivän aikana.
Kuten edellisessäkin albumissa, epäkohtien asettelu ei ole hienovaraisuutta nähnytkään. Toisaalta olen oppinut, että se on Sillagen kanssa tietoisesti valittu linja, jossa pysytään. Ratkaisut vaikuttavat aika helpoilta, mutta toisaalta Star Trekia voisi syyttää täsmälleen samasta. Värien käytöstä pidän kovin. Niiden avulla paljonkin yksityiskohtia sisältävästä ruudusta saa helpolla selkoa sellainenkin sokea lepakko kuin minä. Myös piirrostyyli on nautittavaa, kasvot ovat hyvinkin ilmeikkäitä.
Sillage on sujuvaa seikkailua kauniissa puitteissa ja sisällytin tämän sarjan siihen päänsisäiseen listaan, jota tarjoan perheen 11-vuotiaalle tutustuttavaksi. Ei mangassa mitään vikaa ole, itsekin sitä harrastan muun ohella, mutta eurooppalainen scifisarjakuva on toki kuningas. Tai, kuten tässä tapauksessa, kuningatar.