Kotimaisen sarjakuvan tieteisklassikko Maan mies Marsissa on nyt julkaistu uusintapainoksena kovissa kansissa ja mahdollisimman alkuperäisessä asussa. Insinööri Tero Turma tekee avaruusaluksellaan pakkolaskun Marsiin mukanaan viehättävä rouvansa Sylvia.
 |
Suomalaisen sarjakuvan suhteen Maan mies Marsissa oli outo lintu, puhdasverinen scifi-seikkailu isosilmäisine hirviöineen, mutta seikkailu- ja poikakirjoissa se oli aikansa hengessä hyvin mukana. Edgar Rice Burroughsin Mars-kirjat olivat nekin hyvin suosittuja, myös aikuisten keskuudessa. Hauhio teki joitakin kansia Burroughsin kirjoihin (varsinkin Venus-sarjaan). Maan mies Marsissa ilmestyi pulp-lehti Iskussa jatkosarjana 1940-1941.
Insinöörit tekivät maailmoja mullistavia keksintöjä myös kotimaisissa aikuisille tarkoitetuissa kansallispropagandistissa teoksissa, joissa rakennettiin Suur-Suomea.
 |
|
Insinööri Turma ja Sylvia-rouva Marsin eriskummallista faunaa ihmettelemässä.
|
Tarinoissa oli usein mukana jokin kuolemansäde tai kaasu, jolla vihollinen voitettiin.
Historiallinen ajankuva näkyi myös Hauhiolla. Marsissa ajaudutaan jatkuvasti konfliktista toiseen, sotia syttyy ja lopulta todetaan, ettei tänne auta palata kuin isomman laivaston kanssa. Ihmekeksintönä oli tällä kertaa trytoloidikaasu, joka “nyt on alistettu ihmisjärjen hallintaan”.
* * *
Hauhio on itse vähätellyt työtään, koska sen vaikutteet näkyivät niin selvästi. Alex Raymondin Flash Gordon ei ole ollut lainkaan huono esikuva. Se inspiroi Hauhion hurjiin, suorastaan painajaisunenomaisiin näkyihin punaisen planeetan pinnalta.
 |
|
Ami Hauhion esikuvan Alex Raymondin vaikutteet näkyvät joskus selvästi.
|
Kuvissa oli tavallista enemmän syvyyttä ja yksityiskohtia, piirrostyö oli viitseliästä ja kuvallisesti oivaltavaa.
Päähenkilöä Hauhio ei oikein osannut tuoda toiminnan keskustaan, vaikka sommitelmat varsinkin isoissa ruuduissa ovat hienoja.
Käsikirjoituksessa ei ollut lainkaan huumoria. Hauskaa on tosin se, että planeetan kummajaiset tuntevat planeetat ylittävää naimahimoa Sylviaa kohtaan, edes mustekalapäiset lonkeromiehet eivät
 |
|
Hauhion groteskia surrealismia, maamustekalat saavat kaasua.
|
voi pitää imukuppejaan irti Maa-planeetan viehättävästä naisihmisestä. Päähenkilöissä ei ikävä kyllä ole oikein mitään luonteenpiirteitä, he vain juoksevat seikkailun läpi. Useimmiten heidän avukseen koituu jokin ällistyttävä sattuma, jolla pahimmasta pälkähästä aina selvitään.
Parhaimmillaan tarina on silloin, kun ruuduissa on suoranaisia kauhunäkyjä, melkein kuin helvetin huuruista, joissa Hauhio pääsi irti Alex Raymondin tyylistä; monet ruudut ovat ällistyttävän sekopäisiä, groteskin surrealistisia taideteoksia. Rytmitys sen sijaan on horjuvaa ja siirtymät kehnoja. Suomalaiset sarjakuvan ammattilaisetkin vielä etsivät tuolloin tämän modernin taiteenlajin kerronnan keinoja.
* * *
Hauhiolla oli selvä viehtymys jättimäisiin olentoihin.
 |
|
Dinosaurukset ja jättiläismustekalat ovat Marsissa yleisiä.
|
Muissakin hänen sarjkuvissaan kuten Koltan perinnössä (Valojuova 1944–1946, Pellervo 1947–1950) ja Huhmarsaaren salaisuudessa (Lasten Maailma 1/1946–3/1947) näitä giganttimaisia olioita kohdattiin hyvin tiuhaan tahtiin. Niiden jatkuva hyökkäily ilman mitään sen kummempaa syytä alkaa syödä tehoa juonenkuljetuksen välineenä.
Toinen kätevästi juonta eteenpäin vievä pakkomielle Hauhion sarjakuvissa olivat futuristiset keksinnöt. Heti Maan mies Marsissa -sarjakuvan jälkeen Seikkailujen Maailma -lehdessä alkoi ilmestyä Patentti N:o 33 (5/1941). Sankarikeksijän nimi oli iskevästi Esko Visa. Hienoja nimiä näillä päähenkilöillä! Turma ja Visa. Nuoret insinöörit symbolisoivat kehitystä, he kirjaimellisesti olivat tulevaisuuden toivoja.
Kirjassa on mukana myös värisarjakuva Lentävä lautanen Seikkailujen Maailmasta vuodelta 1952. Sen arvo on riemunkirjavissa kuvissa, joissa voi nähdä jo heikkoja signaaleja seuraavan vuosikymmenen poptaiteesta. Juoni on poukkoileva ja sekava. Mukana ovat myös lisäarvoa antavat asiantuntevat artikkelit Timo Ronkaiselta ja Juri Nummelinilta, joissa Hauhion lisäksi nostetaan esiin myös sarjakuvan kirjoittajat Reino Helismaa ja Olavi Kanerva.
* * *
Zum Teufel -kustannus on tuonut nykylukijoiden ulottuville lähes myyttisen maineen saaneen Maan miehen Marsissa. Kaiken lisäksi toimitustyö on tehty restauroijan tarkkuudella. Ulkoasu on viimeisen päälle komea niin ulkoa kuin sisältä. Ami Hauhio ei ole enää unohdettu sarjakuvan mestari. Klassikko on herätetty henkiin.
Aimo “Ami” Robert Hauhion tuotannosta on silti tuskin vielä kaikkia helmiä edes löydetty. Vanhoja lehtiä selailemalla Hauhioon törmää tuon tuosta. Hän osasi seikkailusarjojen lisäksi myös huumorisarjakuvan tekemisen taidon.
Mars ei ole taivas vaan kuin helvetti.
Kuvat © Copyright Ami Hauhion perikunta
Keskustele Kvaakissa Ami Hauhiosta.
Ks. myös Zum Teufel kustannus ja Ami Hauhio (Wikipedia).
Maan mies Marsissa
Taide: Ami Hauhio
Teksti: Olavi Kanerva ja Reino Helismaa
(Zum Teufel 2011)
64 ss., 215×255 mm
Kovakantinen, 4-v.
ISBN 978-952-5754-35-3
20 €