LEHDISTÖTIEDOTE
Julkaisuvapaa: heti
Sarjakuvayhteisö Kvaakin ensi kertaa jaettavan Herra Koipeliini -tunnustuspalkinnon vuoden 2009 parhaasta käännössarjakuvasta on voittanut Hayao Miyazakin Tuulen laakson Nausicaä. Tätä seitsenosaista albumisarjaa on Suomessa julkaissut Sangatsu Manga.
Hayao Miyazakin käsikirjoittama ja piirtämä Nausicaä-manga julkaistiin Japanissa vuosina 1982–1994. Sen pohjalta on tehty myös maailmanlaajuisesti menestynyt animaatioelokuva, josta sai alkunsa maineikas Studio Ghibli.
Tuulen laakson Nausicaän keskeinen teema on ihmisen ja luonnon välinen suhde. Lukija joutuu ottamaan nuoren Nausicaä-neidon kanssa kantaa hyvin vaikeisiin eettisiin kysymyksiin ja valintoihin, joilla kaikilla on seurauksensa.
Tarinan visuaalinen ilme on lumoava. Miyazaki on luonut maailman, joka on yhtä aikaa satua ja totta. Suomalainen kustantaja Sangatsu Manga on suhtautunut tähän sarjakuvan suurteokseen sen ansaitsemalla arvolla. Se on julkaistu alkuperäiskoossa; niin painopaperi kuin jopa painomusteen värikin noudattelevat originaalijulkaisun ulkoasua. Myös värilliset minijulisteet ovat suomalaisessa painoksessa mukana.
Suomentaja Heikki Valkama on tavoittanut kielelliset vivahteet erinomaisesti. Teos on käännetty suoraan japanista.
Kustannusyhtiö Tammen Sangatsu Manga -kustannuslinja on Suomen ensimmäinen mangaa lehtipisteiden kautta levittänyt kustantaja (Dragon Ball vuonna 2003). Sangatsu Mangan kustannustoimittaja on Antti Valkama.
Tuulen laakson Nausicaä on julkaistu sekä lehtipiste- että kirjakauppapainoksena. Suurin osa Tuulen laakso Nausicaä -sarjasta on julkaistu vuoden 2009 aikana. Tuulen laakson Nausicaän viimeinen seitsemäs osa ilmestyy kuluvan vuoden alussa.
Herra Koipeliini oli ensimmäinen Suomessa
julkaistu sarjakuvakirja vuonna 1859.
Kvaakin käännössarjakuvapalkinnon nimi juontaa juurensa saksalaisen Rodolphe Töpfferin Herra Koipeliiniin, joka oli ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuvakirja vuonna 1859. Suomessa julkaistun käännössarjakuvan historia on siten ainakin 150 vuoden mittainen. Sarjakuva on nyt ja on aina ollut osa Suomen kulttuurihistoriaa ja kirjallisuutta.
Suomalainen sarjakuva on voimissaan. Käännössarjakuva elää sen rinnalla ja täydentää monipuolisuudellaan sarjakuvan kenttää.
Suomessa julkaistun sarjakuvan kirjo on häkellyttävän laaja. Toimitus suoritti esikarsinnan kirjakaupoissa saatavilla olleista, vuoden 2009 aikana julkaistuista, suomennetuista sarjakuvakirjoista ja -sarjoista. Kvaakin jäsenet saivat äänestää suosikkinsa kymmenestä valitusta ehdokkaasta. Toiseksi tuli Joan Sfarin Pascin (Huuda Huuda) ja kolmanneksi Manu Larcenetin Kukin parhaansa mukaan (WSOY).
* * *
Herra Koipeliini -palkinto ei halua nostaa yhtä yksittäistä teosta tai tekijää muiden yläpuolelle. Kvaak-sarjakuvayhteisö haluaa sen sijaan antaa oman ja erityisen tunnustuksen laadukkaan käännössarjakuvan julkaisemisesta. Tämä palkinto on kiitos kustantajalle ja sarjakuvan tekijöille.