Heräsi tuossa muita ketjuja lukiessa muutama kysymys joihin en suoralta kädeltä löytänyt vastausta:
Mikä oli Suomen ensimmäinen albumi? Professori Itikaisen tutkimusretki? (Kiitokset muuten arkistojen sankareille
Heino Aspelinin taiteen rehabilitaatiosta.)
Entäpä mikä oli Suomen ensimmäinen albumisarja? Tinttikö? Kuvitetut klassikot?
Jossain albumin määreiksi on annettu sellaista että sivuja tulee olla vähintään 40 ja että se olisi liimasidottu ja muotokin suunnilleen A4. Eikö tällöin stiftatut (niitatut) ”albumit” kelpaakaan albumeiksi vaikka sivumäärä täyttyisi?
Entäpä kovakantiset albumit joista eritoten ranskanmaalla tykkäävät? Täyttääkö esim. edellä mainitut WSOY:n Tintit (alkaen 1961) puritaanisen määritelmän albumista? Ne kun taitaa olla ainakin osin sidottuja. Kuvitetut klassikot 70 -luvun taitteesta taas olivat liimasidottuja.
Ja miten sarjakuvakirja poikkeaa albumista? Olisiko Itikainen ensimmäinen sarjakuvakirja ja jokin muu (mikä?) ensimmäinen albumi? Ainakin wiki nimittää Itikaista sarjakuvakirjaksi.
Ainakin minulle rajanveto erilaisten sarjakuvallisten painotuotteiden välillä on hieman hämärää.
Ehkäpä tässä joku myynti/kustannus/painoalan ammattilainen voisi kertoa miten itsenäisten sarjakuvien julkaisumuodot, formaatit, käytännössä jaotellaan. Tavallisena kuluttajana en tunne kyseisiä määrittelyjä ja rajoja, joten jos jossain nämä on jo määritelty niin kernaasti vaan faktat julki. Tällä välin yritän itse saada tähän jotain selkeyttä.
Aihetta voisi käsitellä negaation kautta, mitä jokin ei ole (lehti ei ole sidottu painotuote), mutta ehkä on parempi ensin määritellä mitä kukin painotuotelaji ainakin on. Minusta ei ole mielekästä tässä yhteydessä puuttua sarjakuvan sisältöön, vaan se voi olla mitä vain, ja samoin kohderyhmät voivat olla keitä vain. Mielestäni sarjakuvaromaani kuuluu kategoriaan sarjakuvakirja, aivan kuten kirjallisuudessakin kirjat voivat olla (fiktiivisiä) romaaneja tai asiatekstiä, esim. opetusmateriaalia
Scott McCloudin tapaan.
Voisiko itsenäisten sarjakuvajulkaisujen käsitteet jaotella vaikka seuraavasti:
SARJAKUVAFORMAATITFormaatti | Koko | Kansimateriaali | Sidontatapa | Sivumäärä |
lehti: | koko avoin | paperikannet | stiftattu, liimasidos tai irtolehdet | alle 150s |
vihko: | alle A4 | paperi tai ohut kartonki | stiftattu | alle 40s |
albumi: | A4 tai suurempi | kartonki tai kova/paksu kartonki | stiftattu, sidottu tai liimasidos | yli 40s alle 200s |
kirja: | alle A4 | kova kartonki | sidottu | yli 40s |
pokkari: | alle A4 | kartonki | liimasidos | yli 40s |
Yritin edellä noudattaa suunnilleen sitä jaottelua mitä markkinoilla joko tietoisesti tai tiedostamatta tunnutaan käytettävän. Määriteltäväksi jää vielä tarkemmat rajat ohutkantisten ja kovakantisten albumien kartonkien gramma-rajoista. Wiki antaa
paperin grammarajoiksi 6–150 g/m².
Kartongin massat neliölle olisi 125 – 600 g/m².
Lisäksi voitanee sopia että kaikissa kategorioissa voi käyttää lisämääreitä ”mini-”, ”jätti-” tai ”maksi-” jos ja kun mennään rajojen yli tai ali, koon tahi sívu määrän suhteen (näinhän käytännössä onkin tehty).
Miltä kuullostaa?