Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Uutiset: Pilakuvanäytelmä Karista (05.12.2019 klo 22:43:23)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
16.12.2019, klo 15:06:49

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
478735 viestiä 10406 aihetta kirjoittanut 3832 jäsentä. Uusin jäsen: JakkeJäyhä
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Sarjakuvailmaisu, sarjakuvan estetiikka ja historia
| | |-+  Maailman vanhin sarjakuvalehti
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 [2] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Maailman vanhin sarjakuvalehti  (Luettu 6879 kertaa)
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 36 630



« Vastaus #15 : 14.02.2019, klo 13:02:57 »

Meille ostettiin 70-luvulla Combi-tietokirjasarja. Sarjakuvista ensimmäinen oli sen mukaan Yellow Kid. Mitään Ally Sloperia, Töppferia tai Koipeliinia ei edes mainittu.

Sitten faija osti Combi maailmanhistorian. Se olikin paljon parempi. Tein sen avulla lukion tutkielman Napoleonista. Äidinkielen maikka antoi ällän, hissan maikka vaan ämmän. "Ei oikeaa Napoleon-tutkimusta".
tallennettu

Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 9 123



« Vastaus #16 : 19.09.2019, klo 14:11:06 »

En nyt taas löytänyt oikein sopivaa ketjua. Aiempien viestien perusteella tämä lienee kuitenkin aika hyvä. Löysin nimittäin "kilpailijan" Itikaiselle.
Ainakaan en muista kenenkään ennen huhuilleen siitä, että Venny Soldan-Brofeldt teki 1900-luvun alkuvuosina protosarjakuvaa. Kirja nimeltä Meidän Tiroolin matka ilmestyi v. 1905 (WSOY). Laadin aiheesta pienen videon SarjakuvaTV:lle ja blogikirjoituksen, joten en nyt lähde toistamaan noissa esittämiäni väitteitä ja "todisteita". Jos aihe kiinnostaa, kannattaa tsekata molemmat, niissä painotukset vaihtelee, eli videolla lähinnä kuvia ja henkilöhistoriaa, blogissa sitten enemmän asiaa varhaisista suomalaisista sarjakuvista.
« Viimeksi muokattu: 09.12.2019, klo 09:51:57 kirjoittanut Reima Mäkinen » tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 9 123



« Vastaus #17 : 28.09.2019, klo 16:44:31 »

No tämä aihe ei paljon herättänyt keskustelua. Sarjisteeveen ketjussa vain Timo kommentoi.
Tuli mieleen, että sen aikuinen (ja 1800-luvun)  painotekniikka saneli aika pitkälle mitä voitiin tehdä. Eikös Koipeliinikin saatu Suomeen vasta kun joku (siis muu kuin Töpfer) oli kaivertanut sen laatoille? Peilikuvaksi tietenkin. Soldan-Brofeldtilla/kustantajalla tuskin oli paljon muuta realistista vaihtoehtoa kuin laittaa tekstit ladottuna kuvien oheen?

Piirroksia ja tekstiä niissä mukana oli näkynyt meillä tuohon aikaan pilalehdissä, jotka olivat paitsi poliittisia, myös suunnattu aikuisille. Ja painettu yhdellä värillä!
Silloin ei varmaan tullut kyseeseen tarjota lapsille (jotka siis olivat ainakin Vennyn sarjakuvan yleisö) tuotetta, joka näyttäisi epäilyttävän paljon aikuisten jutulta.

Mistä taas johduin pohtimaan, että mahtoiko Itikaisen seikkailut -kirja olla aikuisten sarjakuvaa?
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Darth Mika
Insinööri
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 4 208


The Comics be with us...always!


« Vastaus #18 : 28.09.2019, klo 18:45:30 »

No tämä aihe ei paljon herättänyt keskustelua. Sarjisteeveen ketjussa vain Timo kommentoi.
Tuli mieleen, että sen aikuinen (ja 1800-luvun)  painotekniikka saneli aika pitkälle mitä voitiin tehdä. Eikös Koipeliinikin saatu Suomeen vasta kun joku (siis muu kuin Töpfer) oli kaivertanut sen laatoille? Peilikuvaksi tietenkin. Soldan-Brofeldtilla/kustantajalla tuskin oli paljon muuta realistista vaihtoehtoa kuin laittaa tekstit ladottuna kuvien oheen?

Piirroksia ja tekstiä niissä mukana oli näkynyt meillä tuohon aikaan pilalehdissä, jotka olivat paitsi poliittisia, myös suunnattu aikuisille. Ja painettu yhdellä värillä!
Silloin ei varmaan tullut kyseeseen tarjota lapsille (jotka siis olivat ainakin Vennyn sarjakuvan yleisö) tuotetta, joka näyttäisi epäilyttävän paljon aikuisten jutulta.

Mistä taas johduin pohtimaan, että mahtoiko Itikaisen seikkailut -kirja olla aikuisten sarjakuvaa?
Kyl mää meinaan tän katsastaa Yliopiston Fennica-kokoelmista. Sanon sitten mielipiteeni, että onko sarjakuvaa vai värityskirja.
Mut hei onko tämä eka lasten värityskirja Suomessa vai oliko jo ennen sitä jotain.
tallennettu

"Opinions are like assholes, everybody has one" (The Dead Pool, 1988 Clint Eastwood)
Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 16 164



« Vastaus #19 : 28.09.2019, klo 18:51:49 »

Lainaus käyttäjältä: Darth Mika link=topic=15601.msg506760#javascript:void(0);msg506760 date=1569685530
Kyl mää meinaan tän katsastaa Yliopiston Fennica-kokoelmista. Sanon sitten mielipiteeni, että onko sarjakuvaa vai värityskirja.
Mut hei onko tämä eka lasten värityskirja Suomessa vai oliko jo ennen sitä jotain.

Värityskirja se on. Kuvat etenevät kyllä jonkinlaisessa sekvenssissä.

Siis Matti ja Liisa lähtevät maalle.
tallennettu
Timo Ronkainen
professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 18 293


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #20 : 28.09.2019, klo 19:27:38 »

Pitäis vähän katsella omista kirjoista, mistä lähtien on paperille piirretty kuva pystytty fotokemiallisin keinoin syövyttämään painolaatalle. Mutta noin kutakuinkin kuitenkin vähintäänkin niiltä ajoilta lähtien, kun valokuvaus on keksitty, ja se milloin on keksitty se miten joku metallilevy on saatu valoherkäksi. Joka tapauksessa on aikaisempina vuosina ollut yksinkertaisempaa kaivertaa kuva jollekin painolaatalle. Silloin on myös helpointa ollut latoa tekstit kuvan alle.
Sanoisin kuitenkin, että paperille piirrettyjen kuvien saattaminen painolevylle ihan sellaisenaan, ilman erillistä kaiverrustyötä, on Vennyn aikaan ollut mahdollista (jolloinka myös käsintekstatut puhekuplatkin olisivat mahdollisia).

Timo
tallennettu

Markku Jalava
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 77

Sarjakuviakin lukeva eläkeläinen


« Vastaus #21 : 28.09.2019, klo 19:54:08 »

Pitäis vähän katsella omista kirjoista, mistä lähtien on paperille piirretty kuva pystytty fotokemiallisin keinoin syövyttämään painolaatalle. Mutta noin kutakuinkin kuitenkin vähintäänkin niiltä ajoilta lähtien, kun valokuvaus on keksitty, ja se milloin on keksitty se miten joku metallilevy on saatu valoherkäksi. Joka tapauksessa on aikaisempina vuosina ollut yksinkertaisempaa kaivertaa kuva jollekin painolaatalle. Silloin on myös helpointa ollut latoa tekstit kuvan alle.
Sanoisin kuitenkin, että paperille piirrettyjen kuvien saattaminen painolevylle ihan sellaisenaan, ilman erillistä kaiverrustyötä, on Vennyn aikaan ollut mahdollista (jolloinka myös käsintekstatut puhekuplatkin olisivat mahdollisia).

Timo

Turmiolan Tommi v, 1886 painettiin vielä kaiverretuin puulaatoin. Seuraavalla vuosikymmenellä perustettiin Tigmannin kirjapainoon kemigrafinen osasto ja metallisten (sinkki) kuvalaattojen käyttö alkoi Suomessa. Suurin osa puupiirrosten kaivertajista siirtyi kemigrafeiksi.

Offset alkoi syrjäyttää metallisia kuvalaattoja 1970-luvulla ja nyt voi olla vaikeata löytää kuvalaattojen tekijöitä. 2000-luvulla on Suomessa ollut ilmeisesti vain yksi alan toimija.
tallennettu
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 9 123



« Vastaus #22 : 30.09.2019, klo 18:24:39 »

Pitäis vähän katsella omista kirjoista, mistä lähtien on paperille piirretty kuva pystytty fotokemiallisin keinoin syövyttämään painolaatalle.
Tuo ja tekemisen hinta riippui varmaan monesta asiasta, kuten käytettävästä kirjapainosta. Eka rasteroitu valokuvahan esimerkiksi julkaistiin Hesarissa 1904, mutta enpäs osaa lonkalta heittää, että näkyikö pilalehdissäkään vielä ihan tuohon aikaan kotimaista kuvitusta. Jotkut taas, kuten Töpfer, kaiversivat/syövyttivät itse painolaattoja tai piirsivät kivelle, jolla sitten painettiin (litografia).

Tuossa Vennyn värityskirjassa on ruutujen välillä siirtymiä hetkestä hetkeen, kohtauksesta kohtaukseen, mutta myös näkökulmavaihdoksia ja erikoislähikuvia. Viimeksimainitut mielestäni erottavat sen tavan kuvakirjasta/kuvakertomuksesta. Sarjakuvalle tyypilliset vauhtiviivat, kuplat ja muut tehosteet sen sijaan puuttuvat. Turmiolan Tommissa kuvat selvästi vain värittävät, eli kuvittavat sitä mitä kirjoittaja on jo kirjoittanut auki. Soldan-Brofeldt sen sijaan kertoo kuvilla osin eri asioita kuin tekstissä.
Kyse on siis sarjakuvan määrittelystä. Siitä että onko Soldan-Brofeldtin montaasi-kerronta lähempänä sarjakuvaa kuin Itikaisen puhekuplilla ja vauhtiviivoilla(?) ryydietty kuvakirjamaisuus?

Lasketaankos muuten Koipeliinit jo sarjakuvaksi vai ovatko nekin edelleen protosarjakuvaa?
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Sivuja: 1 [2] | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: