Aika pahantahtoinen arvostelu. Ei kantsis ensin lukee arvosteluja ja sitten vasta teosta, olet varmaan nyt iäksi vieroitettu ennakkoluulottomasta Arrivalin kohtaamisesta.
Niin mutta mietippä Keijo: miten kovaa se sitten kolahtaakaan? Eiherramunjeetämähänonkinhyvä jne.
Eihän metabunkerillakaan välttämättä ole mitään henkilökohtaista hampaankolossa Shaun Tania kohtaan, joskaan eivät esitä asiaa sarjakuvista joista eivät pidä kuten minä, minua nyt on kyllä sievistelystä syytettykin. Ennen kuin minut jumalaksi korotetaan ei sanani ole jumalan sanaa.
Ei vain sopinut heidän pirtaansa.
en jaa kantaasi
Jos taide esittää jotain tuttua, eikö se voi johtua siitä että ihmisillä on yhteisiäkin kokemuksia, eikä kaikkien taitelijoiden pidä tuottaa niin vitun yksilöllistä roisketta (yleensä siksi etteivät osaa toteuttaa mitä haluaisivat vaan joutuvat tyytymään siihen mitä oikullisista välineistään pystyvät saamaan irti).
kyllä se vika useimmiten on muualla kuin laitteissa.
Mutta itse Arrival on täynnä suurisilmäistä ihmeen tuntua. uusi maailma on sitä tosiaankin. Sentimentaalinenkin tarina on. Kuvia ei ole vain piirretty, ne on ladattu.
Ne geometriset linjat ja kappaleet ovat eläviä ja aitoja mutta ihan vieraita, mikä lisää samaistumista päähenkilöön, pakottaa muukalaiseksi.
Tämä ei ole elintasopakolaisen mannaa-kuvaus eikä omaan napaan tuijottaja-akkultturaatioon vastainen pamfletti.
Pieni ihminen lähtee ja aloittaa kaiken alusta, menneisyyttään hylkäämättä ja ottaa uuden rohkean askeleen.
sen verran että jotenkin nyt on harvinaista kyllä tavoitettu se sympaattinen hyväsydäminen jokamies, eikä kehnoa kopiota.
Arrivalin voi nähdä joko suorana tarinana, allegoriana tai hillittömänä fantasiana.
Lainakappale palautettu, kiitos siitä, oma menee hankintaan.
Mutta älkää minua uskoko, lukekaa itse.