Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Uutiset: Kultainen nuoruus äänikirjaksi (08.06.2017 klo 14:21:36)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
21.08.2017, klo 17:10:07

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
457284 viestiä 10172 aihetta kirjoittanut 7181 jäsentä. Uusin jäsen: Mikko_T
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Alternative ja omakustanteet
| | |-+  Kirjavälitys ja Suomalainen kirjakauppa
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 20 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Kirjavälitys ja Suomalainen kirjakauppa  (Luettu 74908 kertaa)
ubu-kauppa
Vieras
« : 18.09.2007, klo 12:06:48 »

Tekstit olivat lehden parasta antia. Ville Rannan essee Kirjavälityksestä ja Suomalaisesta kirjakaupasta jopa niin olennainen että julkaisin sen (luvan kanssa) myös omilla sivuillani:

http://kreegahbundolo.blogspot.com/2007/09/tappakaa-kirjavlitys-kuolema.html
« Viimeksi muokattu: 11.11.2007, klo 13:05:40 kirjoittanut Surfin Joe » tallennettu
Mikko A
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 356

ostan omakustanteita - uudet & vanhat - tarjoa!


« Vastaus #1 : 19.09.2007, klo 14:46:11 »

Rannan essee on muuten ihan hyvä, mutta hieman huvittaa se ajatus joka tiivistyy:
"Pienkustantajat osaavat toimittaa ja suunnitella laadukkaita sarjakuvakirjoja. Ne tuntevat lajin ja tekijät, osaavat arvioida lopputulosta ja toimittaa teoksia tekijöiden kanssa. Ne osaavat jopa markkinoida teoksia niiden arvolle sopivalla tavalla ja oikeille tahoille. Mitään näistä asioista suuret kustantamot eivät osaa. Ne julkaisevat sarjakuvan alalla mitä sattuu, valitsevat tekijät julkisuuspotentiaalin tai pärstäkertoimen perusteella, tekevät kirjat huonosti, painattavat ne huonosti, myyvät sitä väärin"

Jos oletetaan että:
1) on valittu oikea laadukas tuote (= ihmiset haluaa sitä)
2) on valmistettu se niin ammattitaitoisesti että kenelläkään tuskin on valittamista teknisestä laadusta
3) on markkinoitu teokset sopivalla tavalla ja oikeille tahoille

... niin miten lopputulos on silti se että valitetaan että mistään ei saa ja kaikki on perseestä?  Levittäjät on kaupallisia tahoja, joille raha kelpaa. Jos tuotteelle on julkaisija osannut rakentaa kysyntää (ks. kohdat 1-3), niin kyllä minä veikkaan että ne sinne kauppaan päätyy.
Jos ongelmaa katsoo ihan objektiivisesti, niin missä tuo asiantunteva markkinointi näkyy? Pääsääntöisesti niissä medioissa, joita seuraavat hankki albumin jo suoraan kustantajalta, jostain postimyynnistä tai sarjisfestareilta. Osaako taiteilija katsoa teostaan mistään muusta kuin omasta näkökulmastaan? Jos itseään kiinnostaa lukaista vasurilla sutaistu juttu oman perhe-elämän kiemuroista, onko varmaa että muita oikeasti kiinnostaa? Albumeita, joissa tavallinen lukija ei meinaa välillä saada selvää niin tekstistä kuin että mitä kuvissa yleensä tapahtuu, tai jos saa, niin sitä ei välttämättä kiinnosta lukea insidepiirin fiilistelyä mitä viime vuoden sarjisfestareilla tapahtui, heh...
Pistetäänko ostohalukkuuden puute muiden, esim. Suomalaisen kirjakaupan syyksi, vaikka todellisuus on että materiaali vaan on niin marginaalista että vaikka ego ei antaisi periksi myöntää, se ei oikeasti kiinnosta nyt, eikä ehkä myöskään jatkossa, massoja jotka asioi kirjakaupoissa.
Minulle kyllä kelpaa ihan jokainen Aseman julkaisu, vaikka en niitä erityisen suuressa arvossa pidä, mutta kyllä minä pääsääntöisesti antaisin varoituksia ostajalle kuin hehkuttaisin.

Ongelma ei ole Suomalaisessa kirjakaupassa tai kirjavälityksessä, vaan se koskee ihan koko yhteiskunnan hektistä kulutushysteriaa, jossa hädistuskin kukaan (etenkään fyysinen kauppa) haluaa pitää varastoa tai edes mitään vanhaa myynnissä* ja kyse ei ole minkään kestävän luomisesta vaan että tavara muuttuu rahaksi äkkiä ja sen voi sen jälkeen unohtaa ja tuote katoaa markkinoilta totaalisesti kun helposti myytävä uutuus tavara vyöryy hyllyille vaan hävitäkseen nopeimpien ostajien haltuun. Ja jos näin ei käy, vaihtoehtoisesti se alelaari/roskis.

(*EDIT: siis myös tavis kirjat, levyt, lehdet, leffat... Yritä etsiä joku hitusekin marginaalisempi leffa jostain muutaman vuoden viiveellä, niin voi tulla itku. Levyistäkin kun kerran päästään eroon, ei kehdata ottaa uutta hyllyyn ellei menekki ole 100% varma)


Mutta jos nyt offtopic jäisi tähän ja voisinkin kommentoida että Kuti 5 oli erittäin asiallinen. Joitain graafisesti erittäin onnistuneita juttuja. Etukansi kerrankin todella mainio, vaikka värit ei ihan tuon netin näytekuvan tasolle pääse. Ei ole nyt lehti tässä käsillä, niin ei voi sen tarkemmin sanoa, mutta kyllä tuo yks Roope niiden huopakynien kanssa vääntää huvittavimmat jutut.


« Viimeksi muokattu: 19.09.2007, klo 14:50:21 kirjoittanut Mikko A » tallennettu

villeranta
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 65



« Vastaus #2 : 20.09.2007, klo 15:24:55 »

Jos oletetaan että:
1) on valittu oikea laadukas tuote (= ihmiset haluaa sitä)
2) on valmistettu se niin ammattitaitoisesti että kenelläkään tuskin on valittamista teknisestä laadusta
3) on markkinoitu teokset sopivalla tavalla ja oikeille tahoille

... niin miten lopputulos on silti se että valitetaan että mistään ei saa ja kaikki on

Asia ei ole noin yksinkertainen, rakas Watson. Mutta en ehdi kirjoittaa syvällistä erittelyä aiheesta tähän, en edes vasemmalla kädellä sutaisten. Kun sanon, että pienkustantajat osaa myös markkinoida kirjojaan, niin sehän ei aivan pidä paikkansa. Tai, osaaminen ja pystyminen ovat kaksi eri asiaa. Siinä missä suurien kustantajien markkinointiosasto ei edes tiedä, että kustantamo julkaisee sarjakuvaa (tämä ei koske Aku Ankkaa, mutta melkein kaikkea muuta), pienkustantamoissa tiedetään, ketkä ovat kirjojen todellisia ja potentiaalisia lukijoita, mistä he haluavat kirjansa ostaa, mihin hintaan, miltä kirjan pitää näyttää, että se on sekä kaunis, tyylikäs että houkutteleva jne. Toinen juttu onkin sitten se, miten tämä tieto siirretään markkinointitoiminnaksi. Ei mitenkään. Ei ole rahaa.

"Laadukas tuote = ihmiset haluaa sitä". Jaa jaa. Sori nyt vaan. En tiedä, oletko Aspa niitä, jotka ovat sitä mieltä, että ooppera pitää lopettaa, koska kansan syvät rivit eivät ole kiinnostuneita siitä. No, muitakin kriteerejä on olemassa, ja pienkustantajat ovat elitistisiä. Miksi keskittyisimme tekemään kaupallista roskaa, jos suurin intohimomme on julkaista juuri ja vain sitä, mikä meidän mielestämme on suurta ja hyvää? Okei, vaikkapa siksi, että saisimme rahaa. Näin meidän ehkä pitäisikin tehdä, mutta mun kohdalla ainakin jäisi sitten ne sarjakuvat piirtämättä, koska kustantamon pyörittäminen ei ole mikään iltapuhde - ei edes, vaikka julkaisisi vain pari taidepaskaa vuodessa.

No, meillä on paljon opittavaa, paljon mahdollisuuksia ja paljon tehtävää vielä. Siinä hommassa Suomalainen kirjakauppa ja Kirjavälitys asettelevat kapuloita rattaisiin todenteolla.

Tätä näkökulmaa kirjamarkkinoihin saa kritisoida, tietysti, mutta en ihan totta Mikko Aspa puhunut omien kirjojeni laadusta enkä omien, Asemassa tehtyjen (mm. Mika Lietzénin ja Terhi Ekebomin loistavasti suunnittelemien) kirjojeni myynnistä. Voit mennä valittamaan piirrostyylistäni minua tai kotimaista sarjakuvaa ruotiviin keskusteluihin. Löydät sieltä varmasti samanmielisiä.
tallennettu
tomu
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 456


the book is good but misunderstood


« Vastaus #3 : 20.09.2007, klo 18:32:29 »

Pistetäänko ostohalukkuuden puute muiden, esim. Suomalaisen kirjakaupan syyksi, vaikka todellisuus on että materiaali vaan on niin marginaalista että vaikka ego ei antaisi periksi myöntää, se ei oikeasti kiinnosta nyt, eikä ehkä myöskään jatkossa, massoja jotka asioi kirjakaupoissa.

En nyt Mikko vastaa tekstiisi yksityiskohtaiseti, se on mielestäni kauttaaltaan aika väärässä, johtuen lähinnä ajattelutapojen eroista.

Villen teksti on kirjoitettu pienkustantajan asemasta, josta Villellä ja minulla on aika lailla kokemusta, samoin sinulla. Mikä vaikkapa Aseman ja Huuda Huudan erottuu Loka/Freak Animal -kuvioista on se, että FA menee suoraan marginaaliin eikä pyrikään sieltä pois. Minä olen tehnyt aiemmin samoin, teen sitä vieläkin joillain Boing Being -julkaisuilla kuten omat luonnoskirjani. Hyväksyn, että ne ovat marginaalille. Aseman ja Huuda Huudan tapauksessa emme kuitenkaan pyri olemaan marginaalia vaan toivomme, että jokaisella, joka kirjamme haluaa on mahdollisuus se saada. Kirjojen materiaali on sellaista, etten näe mitään syytä, miksei siitä voisi satunnainen ihminen jossain Äkäslompolosta kiinnostua. Siis jos vain törmäisi siihen kirjaan. Nääs, jotta lukija haluaa kirjan, pitää hänen se ensin kohdata. Tässä kohtaa astuvat Kirjavälitys ja Suomalainen kuvioihin. Niiden varjon takaa on vaikea toimia. Ei meidän kirjamme ole marginaalia, ne ovat graafista kirjallisuutta, jollaiseen Suomessa ei olla vielä juurikaan totuttu. Asemalla ei varmastikaan ole laittaa nelinumeroisia summia kirjojensa markkinoimiseen ja sitä kautta saada kiinnostusta. Turhaa on myös ollut selittää vaikkapa Jeffrey Brownin Haparointia -kirjasta Suomalaiselle. Kyseessähän on yksi niitä avainteoksia, jotka pelastivat uuden amerikkalaisen sarjakuvan. Muutaman kymmenentuhannen myyntiin yltänyt Clumsy on yksi syy, miksi yhdysvaltalaiset kirjakaupat nykyään myyvät myös vaihtoehtosarjakuvaa ja sarjakuvaromaaneja. Niin. Suomalaisesta minulle osoitettu henkilö ei vaivautunut ikinä vastaamaan.

Tosiasia on, että artikkelin käsittelemiä tahoja ei kiinnosta kuin raha. Ei siellä yksilöt myytävästä päätä vaan selkeät luvut. Suomalaisen puolimonopoli tuntuu jopa laittomalta. Kuten Ville sanoo, ei isoissa ympyröissä tällaista meidän tekemäämme/julkaisemaamme tavaraa osata myydä, levittää eikä markkinoida. Ammattitaidotonta touhua alusta loppuun. Varovaisia ratkaisuja, ei uskota tekijöihin saati teoksiin. Onko tässä maassa oikeasti yhtään sarjakuvakustannustoimittajaa? Minun mielestäni ei ketään, jolla olisi siihen riittävä sarjakuvan koko skaalan kattava asiantuntemus.

Eihän tässä kauppalevityksen kanssa mistään isoista määristä puhuta, se on varmaa. Kuitenkin, se parin-kolmensadan lisämyynti, joka paremmalla levityksellä olisi mahdollista, on JUURI SE RAHA, jolla itse taiteilija tulisi elämään... ja tekemään ehkä sen seuraavan kirjansa. Asemalla ja meillä on tarkoitus tehdä kustannustoiminta jatkuvaksi JA maksaa tekijöille palkkaa. Ymmärrät kai miksi HUUDAMME asiasta?

Tarkoitus on tehdä asioita tosissaan. Omakustanteita toki voi näperrellä ja olla tyytyväinen siihen. Se on eri juttu. Käsityöläisyys on hyvä asia. Uskon, että Villellä ja Asemalla, samoin kuin meillä, on halu tehdä asiat niin hyvin kuin pystymme, loppuun asti; viedä kirjat paikkaan ja katsoa, mitä ihmiset oikeasti ovat mieltä siitä, mitä teemme. Kirjan valmistumisen jälkeen olemme kuitenkin voimattomia. Kiitos mainittujen tahojen tuotos ei ikinä tule kohtaamaan suomalaisista kuin murto-osan. Voidaan siis vain toivoa jonkinlaista ilmiötä.
« Viimeksi muokattu: 20.09.2007, klo 23:37:35 kirjoittanut tomu » tallennettu
Mikko A
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 356

ostan omakustanteita - uudet & vanhat - tarjoa!


« Vastaus #4 : 21.09.2007, klo 00:07:26 »

Uskon, että Villellä ja Asemalla, samoin kuin meillä, on halu tehdä asiat niin hyvin kuin pystymme, loppuun asti; viedä kirjat paikkaan ja katsoa, mitä ihmiset oikeasti ovat mieltä siitä, mitä teemme. Kirjan valmistumisen jälkeen olemme kuitenkin voimattomia. Kiitos mainittujen tahojen tuotos ei ikinä tule kohtaamaan suomalaisista kuin murto-osan. Voidaan siis vain toivoa jonkinlaista ilmiötä.

Joo, nuo tuossa on kyse juuri erilaisesta näkökulmasta ja tavoitteista ja syistä jotka nähdään esteenä. Muistuu vielä mieleen muutaman vuoden takainen tapaus jossa Hans oli erityisen kitkeränä kun GRONKin räpellyksiä oli muutamassa divarissa/kirjakaupassa myynnissä ja silloin se oli pilaamassa sarjakuvan potentiaalia ja syynä miksi kaupat ei halua vaihtoehtosarjakuvia myyntiin (-> koska joku rävellys ei myynyt, ei oteta muitakaan "omakustanteita"), vaikka kyse oli n. 5-10kpl lehtiä asettumisesta johonkin tiettyyn paikkaan suomessa, hehe..

Divareita/kirjakauppoja laajasti kiertäneenä voi kokemuksesta sanoa itse ja kuka tahansa muukin, että sen ei tarvitse olla Suomalainen Kirjakauppa tai joku kasvoton iso pulju, vaan mikä tahansa liike, jossa uutuusjulkaisua ei oteta kuin 1kpl hyllyyn. Jos sitäkään. Tukkuhintaa kauhistellaan, jos uskallat jättää laskulla, voi olla että tietyistä paikoista ei kuulu pihaustakaan eräpäivän tullessa, heh.. Vaikka edellistä tuotosta olisi mennyt, jos et oma-aloitteisesti vie toista tilalle, sitä ei kyllä koskaan hankita. Postitse ei tilata paria lehteä tai albumia, isompaa läjää ei uskalleta ottaa hyllyyn pölyyntymään.
Joten minä veikkaisin, että vaikka kirjavälitys heivattaisiin pois ja jokainen liike päättäisi itse valikoimistaan, ilman erittäin massiivista omaa panosta (suhteeton työmäärään & tulevaan voittoon) kauppajakelu ei silloinkaan kannata.
Kun kysyy miltä tahansa kauppiaalta, tulee sama viisu miksi mitään omakustanne/pienkustanne kamaa ei ole, eikä tule.

Olisi mielenkiitoista nähdä esim. Haparointia kirjan myyntiluvut suhteutettuna asukaslukuihin. Muutama kymmenen tuhatta jenkeissä, vaikka noteeraisi vaan "trendikkäät" osavaltiot ja niiden isoimmat kaupungit, olisi ehkä suomessa samassa suhteessa vain pari sataa?  % kirjakauppojen kokonaismäärästä jotka vaihtoehto sarjakuvaa myy, voisi suomessa vastata juuri se vähäinen vaihtoehtoputiikkien määrä?

En tietenkään tyrmää ajatusta että ei saisi yrittää. Esim. Kuti on projektina ennenkaikkea ihailtava ja kannatettava, kuten myös laadukkaiden albumien väsääminen. Näin marginaalisten markkinoiden maassa, missä juuri mikään ei saa jakelua tai tuota tarpeeksi tuntuu turhalta ottaa esimerkiksi 2 yritystä, joiden poistaminen todennäköisesti ei toisi mitään pelastusta vaan sama karu tarina jatkuisi edelleen, nyt "vittumaisten" yksityisten kirjakauppojen pitäjien nihkeilynä, jotka ei ymmärrä rahvaita nuoleskelemattoman elitistisen sarjakuvan päälle.

En tiedä mikä on se normaali siivu minkä välittäjä ja kauppa julkaisusta ottaa? Jos kansihinnalla olisi tarkoitus myydä kaupassa, pitäisi alkuperäinen tukkuhinta olla ehkä enintään 30% siitä. Onko tämä mahdollista, riippunee ihan siitä miten pienellä katteella on valmis toimimaan vai jopa tappiolla jota kompensoi suoramyynti. Jos asenne on että hinnasta ei tingitä, vaan tukkuhinta on esim. 60% myyntihinnasta (+ kulut), niillä hiluilla mitä erotukseksi jää pelaa kukaan .. "oikea yrittäjä". Sitten diilailut jää elitistien keskinäiseksi UG touhuksi ja yksittäisten kauppiaiden hyväntahtoiseksi eleeksi.
tallennettu

roju
sarjispelle
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 1 763



« Vastaus #5 : 21.09.2007, klo 08:46:25 »

Uskon että tässäkin tilanteessa kannattaa vähän katsella, miten asia on muualla hoidettu. Josko sieltä löytyisi ratkaisuja. Suomen ongelmahan usealla saralla on, että täällä on periaatteessa liian pieni väestöpohja, jotta mikään alakulttuuri voisi olla taloudellisesti kannattavaa. Prosentti 60 miljoonasta tai kuudesta miljoonasta merkitsee mahdottomasti, kun painolaskut ja muut tietyt kiinteät lähtökulut ovat kuitenkin vakiot. Tähän on kaksi helpotusta: suunnata tekemisiään myös ulkomaille (kuten nämä pienet kustantamot osin tekevätkin) ja Suomen tapauksessa myös julkinen tuki, jota tosin myönnetään vain tekemiseen, ei markkinointiin tai levitykseen.

Puhun nyt Ranskasta taas, kun sen tunnen paremmin. Siellä pienet sarjiskustantamot perustivat oman levityspuljunsa Comptoir des independents. Etuna on maan erilainen sarjakuvakulttuuri - tosin ihmisten käsitys sarjakuvasta on ihan yhtä kaavamainen kuin täälläkin, se kaava vain ei ole ankka tai possu ja nainen vaan pallonenä tai sankarifantasia. Periaatteessa molemmissa maissa suhtaudutaan sarjakuvaan positiivisesti, mutta taidesarjakuva kiinnostaa yhtä harvoja kuin nykyrunous. Ranskassa nämä nykyrunouden lukijat on kuitenkin helpompi tavoittaa, sillä siellä on valtion tukema riippumaton kirjakauppaverkko. Sitä kautta nämä erilaisen sarjakuvan kustantamot levittivät sarjakuvansa. Lisäksi panostettiin ulkoasuun: alppareista tehtiin tietoisesti KIRJAN näköisiä: pienikokoisia, mustavalkoisia, paksuja, pehmeäkantisia erotuksena ranskalaisen valtavirtasarjakuvan koville kansille, A4-koolle, räikeille väreille ja yhden hahmon jatkokertomuksille.

USA:ssa kiinnostaisi tietää enemmän siitä, miten sarjakuva on murtautunut kuppaisista Comics Shopeista tavallisiin kirjakauppoihin. Ja mikä sarjakuva - manga kuulemma isoissa ketjuissa, mutta miten noiden pienten levitys, onko nekin jo Barnes&Noblella (vai mitä niitä on)? Vai onko siellä vain Pantheon, poimien rusinat Fantagraphicsin pullasta?
tallennettu

Muista poika, että tämän päivän kapinallinen on huomispäivän pieru.
roju
sarjispelle
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 1 763



« Vastaus #6 : 21.09.2007, klo 08:52:09 »

Tämä pitää paikkansa. Mutta: olen ollut mukana isompien kustantamojen toiminnassa sekä taiteilijana että monissa muissakin ominaisuuksissa ja paljastan nyt jotakin sellaista josta ei paljon puhuta nimittäin sen että oli kyse kuinka isosta kustantamosta tahansa, sarjakuvia julkaistessa tuhannen kappaleen myynnin ylittymistä voi pitää Suomessa huippumenestyksenä. Pienkustantajien aktiivisuuden ansiosta monia pienkustanteita myydään OVH-hinnalla enemmän kuin isojen kustantamojen tuotoksia. Isojen kustantamojen myynti tehdään vasta alennusmyynneissä.

Tämä on muuten totta. Suuren kustantajan kustannustoimittaja aivan avoimesti myönsi eräästä somasta pikku teoksesta, että "tokihan tuo ko tekijän oman pienkustantamon kautta olisi myynyt painoksen loppuun. Hänellä on omat markkinointikanavansa." Niin että jos haluat, että kirjasi myös kuluu lukijoiden käsissä, niin... niin ja siis painos oli samaa luokkaa kuin olisi ollut pienkustanteena.
tallennettu

Muista poika, että tämän päivän kapinallinen on huomispäivän pieru.
Mikko A
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 356

ostan omakustanteita - uudet & vanhat - tarjoa!


« Vastaus #7 : 21.09.2007, klo 11:06:33 »

USA:ssa kiinnostaisi tietää enemmän siitä, miten sarjakuva on murtautunut kuppaisista Comics Shopeista tavallisiin kirjakauppoihin. Ja mikä sarjakuva - manga kuulemma isoissa ketjuissa, mutta miten noiden pienten levitys, onko nekin jo Barnes&Noblella (vai mitä niitä on)? Vai onko siellä vain Pantheon, poimien rusinat Fantagraphicsin pullasta?

Itse aina USA:ssa käydessä, kokemukset tosin rajoittuu itärannikkoon, yritän käydä mahdollisimman monessa kirjakaupassa & sarjisliikkeessä. On olemassa muistaakseni 150 kaupan lista joka kattaa kaikki Manhattanin ja lähialueen(?) kaupat. Kovasti on tullut kyylättyä hyllyjä yhdessä jos toisessa liikkeessä ja jopa ne, jotka on erikseen mainittu olevan sarjakuvaystävällisiä & sisältävän valikoimaa, ei oikeasti pärjää edes R-kioskille. Oikeissa sarjisliikkeissä joissain ei vaihtoehtokamaa ole kuin syrjäinen nurkkaus, mutta sentään Empire State Buildingin vieressä on sen verran hyvin varusteltu liike, ettei oikeastaan muualle tarvitse edes mennä. Rupisimmista kopioläpysköistä alternativen kautta pornosarjiksista isoimpiin mainstream julkaisuihin ja kaikki mahdolliset oheistuotteet. Mutta kun miettii NIIN isoa kaupunkia, tuntuu omituiselta että hyvät julkaisut olisi oikeasti vain yhden kaupan levityksen varassa? Mutta se voi helposti olla näin.
Providencessa on tuttuja jätkiä jotka oli mukana raapustelemassa ilmeisesti Kuti lehteen vaikuttaneessa tabloidissa ja oli ihan hauska kun kyselin vieläkö pyörii ylimääräisiä ja vessa lukemistona olon jälkeen oli vipattu roskiin. Ei niitäkään kamoja missään oikein ollut saatavilla.
Niin, mitäs siis olin sanomassa? No, jostain lukiessa voi näyttää että ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella, mutta suhteutettuna asukasmääriin ja katsottuna paikallista todellisuutta, en usko että tilanne on RADIKAALISTI erilainen kuin muualla.

Samalla kun esim. Ville puhuu siitä että vaihtoehto sarjakuva on elitistinen homma ja ei kiinnosta rahvaan mieltymykset, kuitenkin valitus on nimenomaan että rahvaalle suunnattu kirjaketju ei sarjakuvaa ota. Mielestäni siinä on se olennainen ristiriita ja vaihtoehtoiset levityskanavat on se mikä voisi olla ratkaisu. Joskus esittämäni Poptori levy-yhtiön tyyppinen ratkaisu missä levittäjä vuokraa standitilan kaupalta, mutta siksi myös käärii kaikki rahat omaa taskuun. Kauppa saa vakiotulon vaikka ei myisi mitään, mutta toisaalta jos tuotteet oikeasti myy, myös julkaisija saa myytyä täyteen hintaan. Jokaisessa kaupungissa taitaa olla levykauppa/divari/taidekauppa tms mistä löytyy tyhjä kohta lattialta josta omistaja voisi mielellään ottaa vuokraa. Jos näyttäisi että tavara oikeasti myy, ehkä jatkossa myös ko. tahot ostaisivat ja kokeilusta voisi luopua. Tottakai se olisi haastava projekti ja vaikea järjestää ja ylläpitää, mutta ei niin vaikea kuin kaataa Suomalainen kirjakauppa nurin narinan voimalla.
Loka Kustannukselle tulee standi Lahden Superflyhin heti kun ehdin mennä sen täyttämään. Näkee sitten miten nihkeästi se toimii Wink
tallennettu

villeranta
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 65



« Vastaus #8 : 21.09.2007, klo 12:50:28 »

Niin, mitäs siis olin sanomassa? No, jostain lukiessa voi näyttää että ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella, mutta suhteutettuna asukasmääriin ja katsottuna paikallista todellisuutta, en usko että tilanne on RADIKAALISTI erilainen kuin muualla.

Ei tuo suurten maiden asukasmääriin suhteuttaminen järin järjellistä ajattelua ole. Kiinaan suhteutettuna...

Samalla kun esim. Ville puhuu siitä että vaihtoehto sarjakuva on elitistinen homma ja ei kiinnosta rahvaan mieltymykset, kuitenkin valitus on nimenomaan että rahvaalle suunnattu kirjaketju ei sarjakuvaa ota. Mielestäni siinä on se olennainen ristiriita ja vaihtoehtoiset levityskanavat on se mikä voisi olla ratkaisu. Joskus esittämäni Poptori levy-yhtiön tyyppinen ratkaisu missä levittäjä vuokraa standitilan kaupalta, mutta siksi myös käärii kaikki rahat omaa taskuun. Kauppa saa vakiotulon vaikka ei myisi mitään, mutta toisaalta jos tuotteet oikeasti myy, myös julkaisija saa myytyä täyteen hintaan. Jokaisessa kaupungissa taitaa olla levykauppa/divari/taidekauppa tms mistä löytyy tyhjä kohta lattialta josta omistaja voisi mielellään ottaa vuokraa.

Levykaupan lattia ei ole se paikka, jossa sijaitsee meidän sarjakuvien mahdollisuudet. Ehkä useat sarjakuvaharrastajat harrastaa myös rockia ym., mutta tässä ollaan taas marginaalisia - vai pitäiskö mun sanoa ELITISTISIÄ?!

Meidän kirjat kuuluu kirjakauppaan, ja Suomessa ei ole juuri muita kirjakauppoja kuin Suomalainen kirjakauppa. Mä haluan meidän kirjat sinne, ja siksi mä räyhään. Kotimainen kaunokirjallisuus on myynnissä kirjakaupoissa. Sarjakuvakin on kotimaista kaunokirjallisuutta. Rahvaan mieltymykset kiinnostaa mua kustantajana mitä suurimmissa määrin. Taiteilija ei saa niitä ajatella (ja ajattelee kuitenkin).

Katsaus kotimaiseen proosaan. Ei se mitenkään ihmeellisesti myy, mutta poikkeuksia on paljon. Wsoy, Otava, Tammi, Gummerus jne. jne. jne. OSAA MYYDÄ romaaneja, ja vaikka kielialue on pieni ja kirjat kalliita, kirjallisuus on elossa, ja lukuhaluiset pääsee kirjojen äärelle. Jos menee heikosti, uusi kotimainen romaani myy vain 300 kpl. Mutta monet myy sellaisen normaalin 1000-2000 kpl, ja joskus sattuu, että myynti nousee tuosta huomattavasti korkeammaksi, ja silloin on kyse menestyksestä, myös taloudellisesta. Ja kotimaisessa proosassa menestyksiä todella on.

Myyntiluvuissa ero pienkustannesarjakuvan ja proosan välillä ei ole järin suuri (jos menestykset lasketaan pois)! Sarjakuvalla on kaikki mahdollisuudet samaan näkyvyyteen ja lähtökohtiin. Miksi ei olisi? Ei mulla tämän fantastisempia kuvitelmia sarjakuvan myynnistä ole.
« Viimeksi muokattu: 21.09.2007, klo 12:56:03 kirjoittanut villeranta » tallennettu
Doc Lomapäivä
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 826


Geysers of Titan scifiseikkailu Aces Weeklyssä


« Vastaus #9 : 21.09.2007, klo 13:02:46 »

Ville, se sun purkaus menee vähän hukkaan KUTIssa. KUTIa lukee sarjakuvaväki ja kyllä sarjakuvaväki tietää mikä on ongelman nimi. Juttu pitäisi julkaista Hesarin mielipidepalstalla.
tallennettu

Rami Selin
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 560


Uskon kaiken


« Vastaus #10 : 21.09.2007, klo 13:11:43 »

Ville, se sun purkaus menee vähän hukkaan KUTIssa. KUTIa lukee sarjakuvaväki ja kyllä sarjakuvaväki tietää mikä on ongelman nimi. Juttu pitäisi julkaista Hesarin mielipidepalstalla.

TAIKKA sitten kaikki ottavat kopioita Villen purkauksesta ja vievät jokaisen Suomalaisen kirjakaupan tiskille omat kappaleensa, joita sitten jaellaan Paasilinnan kirjojen ostajille.
tallennettu
tomu
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 456


the book is good but misunderstood


« Vastaus #11 : 21.09.2007, klo 13:16:53 »

Ville, se sun purkaus menee vähän hukkaan KUTIssa. KUTIa lukee sarjakuvaväki ja kyllä sarjakuvaväki tietää mikä on ongelman nimi. Juttu pitäisi julkaista Hesarin mielipidepalstalla.

Petri, Kutin lukijakunta on suurimmaksi osaksi EI-sarjakuvaväkeä.

Keskustelua samasta aiheesta on käyty eri suunnilla, kirjallisuusjulkaisuissa ja myös Hesarin sivuilla. Kuti kantaa kekoon oman osuutensa, nimeomaa sarjakuvapienkustantajan kannalta.

Lähetän lehdestä kappaleita myös Suomalaiselle kirjakaupalle ja Kirjavälitykselle.
tallennettu
Doc Lomapäivä
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 826


Geysers of Titan scifiseikkailu Aces Weeklyssä


« Vastaus #12 : 21.09.2007, klo 17:47:40 »

Keskustelua samasta aiheesta on käyty eri suunnilla, kirjallisuusjulkaisuissa ja myös Hesarin sivuilla. Kuti kantaa kekoon oman osuutensa, nimeomaa sarjakuvapienkustantajan kannalta.

Lähetän lehdestä kappaleita myös Suomalaiselle kirjakaupalle ja Kirjavälitykselle.
Tommi, nimenomaan sarjakuvapienkustanteista sitä julkista keskustelua Hesarin palstoilla pitäisi käydäkin. Jos kirja päätyy omakustanteeksi, se täytyy olla a) täysin paska b) tekijä ei halua sille kustantajaa. Jos sarjakuvalle ei saa kustantajaa, se ei välttämättä johdu teoksen kehnoudesta vaan siitä ettei sille löydy markkinoita Suomalainen-Kirjavälitys -barrikadin vuoksi.

Kyllä Suomalainen ja Kirjavälitys tietää miten ne toimii. Vasta kun suuri yleisö reagoi voi odottaa muutosta.
tallennettu

tomu
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 456


the book is good but misunderstood


« Vastaus #13 : 21.09.2007, klo 18:10:41 »

Tommi, nimenomaan sarjakuvapienkustanteista sitä julkista keskustelua Hesarin palstoilla pitäisi käydäkin.

Sarjakuvasta käytävää keskustelua kannatan siinä mielessä, että tällä saralla muutokset ovat olleet mielestäni suurempia kuin muun kirjallisen materiaalin puolella. MUTTA, kannatan kaikkea keskustelua ja tökkimistä tämän tiimoilta, sillä kyllähän vaikkapa hyvällä runoudella on sangen hankala päästä näiden samojen kauppojen hyllyille. SIIS jos se ei väistämättäkin myy, TAI pärstäkerroin ole kohdallaan, TAI sitä ei väännetä hassulla murteella. Tässä ollaan tilanteessa, jossa väistämättäkin jää tärkeitä teoksia huomiotta.
tallennettu
VesaK
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 248


Onpa tässä outo juttu.


« Vastaus #14 : 21.09.2007, klo 18:46:34 »

Tässä ollaan tilanteessa, jossa väistämättäkin jää tärkeitä teoksia huomiotta.

Tästä aiheesta on peistelty myös Parnasson sivuilla pitkään.
tallennettu

“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama
Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 20 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: