John Byrne sanoi että hevosia on vaikea piirtää. Varmasti ainakin sellaisilla joiden sarjakuvissa ei yleensä ole juuri hevosia.
Sama juttu on koirien kanssa. Kun niitä heppoja harva pääsee "luonnossa" luonnostelemaan tai katselemaan. Ja mallihan ei pysy paikallaan. Pari vuotta sitten yritin piirtää, ja kiusallisen tietoisia konit olivat siitä että niitä tuijotin, pakenivat. Enste pitäisi kai tutustua että malli rentoutuisi. Ja sitten niillä on ne lihakset, ihan niin kuin ihmisilläkin. Eli muoto muuttuu asennon mukaan, ikäviä lyhennyksiä syntyy aina kun hepo on muuten kuin sivuprofiilikuvassa, ja ne pitäisi hallita. Kaupan päälle tulee sitten vielä ns. hevosrekvisiitta, loimet, satulat, suitset, päitset, riimut, länget, kärryt ja kuolaimet... kaikki nää pitäisi tuntea. Useimmat piirtäjät kai kopsaavat toisiltaan, sillä harva noitakaan on päässyt näkemään tai koeajamaan. (huhuu! missä Nuora?)
Uljas Musta (Black Beauty) oli muuten eri heppa kuin Fury eli Musta ori.
No niinpä. Menee mustit sekaisin.
Entäs sitten Hopeanuolen ratsu? Siis sen inkkarin. Peppi Pitkötossun hevonen taisi seikkailla ilman nimeä. Eikä ollut nimeä Tezukan sukkanauharitarin Sapphiren hevosellakaan (Ribon no Kishi -mangassa). Siinä sarjassa on kyllä kaiken kaikkiaan paljon hevosia. Tezukahan kehitti hepojen piirtämiseen ihan oman, yksinkertaistetun tyylin, pitäisi oikein tarkistaa missä määrin se malli on kopioitu vaikkapa Prinsessa Ruususen ritarilta?
Keitaro Arima kertoi suomessa ja Egmontilla käydessään, että Japanissa vähät nykysarjat, mitä hevosteemalla on väsätty, on suunnattu pojille. Siksi pohjoismainen heppatyttömeiniki vaikutti hänestä oudolta. (No, onhan se Hopeanuoli koramangakin poikain sarja) 50-luvulla sielläkin kyllä tehtiin enemmän länkkäreitä, realistisia ja vähemmän realistisia... (Täytyy laittaa kuvia näistä kunhan kerkiän)
Nimekkäistä auteureista ainakin Hugo Pratt voidaan nimetä taitelijana, jonka tuotokset usein sijoittuvat aikakauteen, jolloin hevoset olivat nykyistä suuremmassa roolissa useampien ihmisten arjessa. Prattin hepat eivät kuitenkaan ole erityisesti jääneet mieleeni. Piirsikö se niitä yhtä hyvin kuin kaikkea muutakin?
Nii, ehkä ei jaksanut tai halunnut? Muistellaan vain Manaralla piirrätettyä Intiaanikesää. Manarallahan on myös
Paperimies , jonka omistan vain ruotsiksi nimellä Resan till Gwendoline.
Edit: Mitäs ihmettä, ihan kuin tuo Bamsen Billy Boy olis kopsattu Pippi Långstrupilta?
Ja tadaa:
Lista över hästar i serier