Olisiko jollain tuon autenttisen Elmerin sisuksista kuvaa? Olisi kyllä mukava nähdä sivuja ja takakansi.
Eli onko tämä ollut jotenkin yleinenkin tapa näistä Seuran sarjoista sitoa opus vai lähinnä tässä tapauksessa satuttu teettämään niistä tämä kirjanen? (Herrallahan oli melkeinpä kaikki julkaisut kauniissa kirjaniteissä.)
Kuvassa takakansi ja vilahdus sisäsivulle. Elmerialbumi on ainoa noista Seuran albumeista, jossa sarjakuva jatkuu takakanteen asti. Johtunee siitä että muissa albumeissa jatkuvajuonettomat sarjat on ollut helppo keskeyttää siinä vaiheessa kun sivut on loppunut.
Omatekoisia leikkaa&liimaa-sidoksia Seuran vanhoista sarjakuvista näkee silloin tällöin. Niiden teettämiseen on yleensä käytetty ammattitaitoa ja rahaa, joten ne on kieltämättä myös hienoja. Seura/YhtyneetKuivalehdet ei sellaisia sitonut. Tosin aiheeseen liittyen voi mainita, että Seura/YK tarjosi 30-/40-luvuilla kylläkin sellaista palvelua, jossa tilaajat saivat lähettää vuoden aikana kertyneet lehtensä pakettina Seuralle, joka sitten sitoi ne maksua vastaan puolivuosikerroiksi ja palautti postitse takaisin.
Tässä jälleen yksi osoitus miten tuosta aiheesta olisi kyllä helposti saanut kokopitkän dokkarin.
Samaa mieltä. Sinänsä häkellyttävän hieno kokoelma ja hatunnosto siitä. Mutta jos lyhäriä nyt vielä vähän analysoi, niin kokoelman laajuus ei käy tästä pätkästä kuin suuntaa-antavasti selville. Materiaalia olisi varmaan paljon kuvattuna, mutta se on ehkä leikattu niin, että paljon jää arvailujen varaan. Esimerkiksi mitä keräilijä tarkoittaa kun puhuu yhdessä kohdassa että: "niistä vanhoista puuttuu". "Niistä vanhoista" viittaa siihen, että aiemmin on (ehkä) keskusteltu jonkunlaisista rajoista ja ihan kaiken maailman halinallet ja mikä tahansa uudempi tuotanto ei hyllyyn ole päässyt. Ne osat keskustelusta on kuitenkin jäänyt leikkauspöydälle. Missä menee siis rajat; olisi kiva tietää.
Edelleen, kamera kuvaa esiin nostettuja albumeita, mutta jääkö jotain olennaista editointipöydälle, vai puuttuuko ne kokoelmasta. Esim. silmiä hivelevä Seikkailusta Seikkailuun taitaa näkyä täytenä settinä, mutta onko kokoelmassa vastaavasti kaikki Ilkka Oy:n Fantomit, vai vain kameraan parissakin kohdassa osunut vuoden -57 albumi, joka taitaa olla sarjan helpoin lehti (kun vuoden -91 painosta ei noteerata). Miksi Puhaaroista on esillä vuosien -42 ja -53 albumit. Asiaa tuntemattomampi voisi luulla, että "Antti Puuhaaran Seikkailut" kuulostaa ensimmäiseltä koskaan ilmestyneeltä Puuhaaralta, mutta oikeastihan se on vihko numero kolme. Soittoniekkana, vihko numero yhdeksän. Molempia näitä liikkuu, sen sijaan numero ykkönen vuodelta -39 olisi oikeasti harvinainen. Sitä ei ole omallekaan kohdalle koskaan osunut.
Outsiderin jännityssarjat on hieno. Itse en edes tiennyt että kyseisessä lehdessä on värillinen kansi. Muistan joskus nähneeni saman mustavalkoisella kannella, joka luultavasti onkin siis ollut jonkinlainen oman aikansa piraattikopio. Värittömyys monesti paljastaa jälkinäpertelyt (esim Jymy 2/75).
Kameralle lienee esitelty myös Professori Itikainen, joka yhdessä kuvassa vilahtaa taustalla. Se näyttäisi kaukaa katsottuna minun silmääni olevan vuoden 1945 painos. Siis kolmas painos. Voin olla väärässä, mutta kakkospainos se ei ainakaan ole ja ollakseen ykkönen se näyttää liian pienikokoiselta. Kokonaisella pinolla Maan Mies Marsissa-albumeita en hehkuttelisi; kohde on nykyään ennemminkin sarjakuvakeräilyn kiusankappale - keltaisine viivoineen tai ilman. Niistäkin olisi ollut kiva kuulla keräilijän kommentti.
Jos jotain näissä keräilyasioissa on vuosien saatossa oppinut, niin sen, että aina jollain on jossain tavalla tai toisella parempi kokoelma kuin jollain toisella. Joku aina yllättää puskista. Tiedän esim että Suomessakin on (ainakin yksi) suomalaisittain, mutta myös Amerikan mittapuulla, hieno kokoelma 60-luvulla kerättyjä alkuvuosien jenkki-Marveleita. Kokoelmia on tosi vaikeaa vertailla niin, että jollekin voisi yksiselitteisesti antaa leiman "Suomen suurin" tai "Suomen paras". Vesa Keskinen tosin saa leiman "Suomen järjettömin". Hänen kokoelmansa on kahdellakin tavalla järjetön... Anyway. Jos olisin itse ollut paikalla silloin, kun kilpailuviettiä jaettiin, saattaisin itsekin ilmoittautua jonkun mittapuun battleen.
Kaikesta huolimatta kymmenen tähden lyhäri. Jään korvamadon kanssa odottamaan director´s cuttia.
