Sandman

[Curtvile]

Kulkeutuukohan se suomalaiseen tai ärrälle tänne takahikiällekki vai kannattaisko tilata? Tuntuu kestävän aika kauan kun tilaa jotain tuolta Egmontilta.

Ärrälle? Suomalaiseen kirjakauppaan ...ehkä. Akateemiseen kirjakaupaan tai Infoketjun kirjakauppaan kyllä.
Eli kyllä Egmontin kovakantiset kannattaa tilata suoraan lähteestä tai kirjakaupan kautta (ne jotka voi...) vaikka Egmontilla pieniä logistisia ongelmia välillä onkin.

Itse ketjun aiheelle minun on vaikea lämmetä. Sandman on ihan hyvä, ei minusta hypetyksensä arvoinen, mutta ansiokaas kuitenkin.

Tässä melkein häiritsee se että kirjoittaja tietää mihin piirtäjä pystyy. Ei kaikissa suinkaan, mutta nyt esimerkiksi Manara...
Kun ei, niin ei. Toki täytyy myöntää että Gaiman-Serpieri - yhdistelmä ei sen fiksumpi olisi, ehkä luettavampi mutta se on enemmän makuasia.
Kokoelmissa on aina se ongelma ettei kaikki voi millään miellyttää.
Kolmesta neljään seitsememästä on aika hyvin.

[Outi]

Sandmanit ovat olleet viikonlopun ajan uusintalukusessa useamman vuoden tauon jälkeen. Pidin aikanaan (90-luvulla) paljon Loputtomien seikkailuista ja myönnettävä on, että Gaiman on parhaimmillaan loistava fantsukirjoittaja.

Itse kuvitus on tosiaan vanhentunut todella pahasti. Olivatko kaikki DC:n sarjakuvat silloin yhtä huonosti piirrettyjä?!  Ei ihminen muista enää. Suuri osa Sandmanin taiteilijoista on luvattoman huonoja. Väritys varsinkin on useimmiten ihan karmeeta katsoa, räikeää ja sutaisten tehdyn näköistä. Sävykkäämmällä värityksellä piirroksistakin olisi saanut parempia.

Joukkoon mahtuu toki muutama poikkeuskin. Harmillista vaan, että Gaiman oli ajan piirrosstandardin/ kustannustoimituksen armoilla, näistä olisi voinut tulla todella loistavia kirjoja jos kuvataiteellinen puoli olisi ollut tasalaatuisempaa...

McKeanin kannethan ovat taideteoksia - mikä tekee sisällöstä entistäkin räikeämmin pulpinnäköistä.

Asiallehan ei enää mitään voi joten turha itkeä jo sillan ali virrannutta maitoa jne. Mutta harmittaa silti. Enkä osta Absolute-editioneja. Ei se piirros siitä enää parane.

Muoks: Muokkasin koko hässäkän

[VesaK]

Ei sitä silloin Hietamiehen alussa Gaimaanikaan pystynyt sanomaan että haluan Moebiuksen piirtäjäksi. Hyvä että Daavi McKeanin sai pitää - siitäkin markkinointiosasto naputti, että mitä hemmettiä tämmönen taiteilu on, perinteen mukaan pitäs kannessa olla Sandman mätkimässä esmes Luciferia turpiin, ei mene kaupaksi muuten.
Eikä Niilon oma kirjoitustyylikään ihan löytynyt ennen kuin Game of You:n kohdalla, niin paljon on kamaa suoraan Moorelta   ym. johdettu.

[Rmäki]

Hmm, olisin kyllä pikkaisen toista mieltä Hietamiehen kuvittajista: Dringenberg, Kelley Jones, Vess, P. Craig Russell ja monet muut Sandmanin parissa puunanneet kuvittajat ovat IMHO ihan eliittiäijiä, ainakin amerikkalaisen sarjakuvan tulkitsijoina, ja lähes kaikkien tyyli istui jetsulleen Gaimanin kirjoitustyyliin. Olisi kiinnostavaa kuulla, minkä tyylin piirrosjälkeä ihmiset olisivat mieluummin näissä tarinoissa nähneet? Mangahenkisempää vai kukaties Trondheim-vaikutteita? 

[Veli Loponen]

Olisi kiinnostavaa kuulla, minkä tyylin piirrosjälkeä ihmiset olisivat mieluummin näissä tarinoissa nähneet?

Mulla riittäisi sekin, että tekijöitä olisi hieman vähemmän. Jatkuva piirtäjien vaihtuminen ainakin minua estää tarttumasta Sandmaniin (kyllä, olen yrittänyt).

[JV]

Minustakin se visuaalinen yleisvaikutelma on Sandmanissa todella luotaantyöntävä. Minä pidän melkein eniten Dringenbergin alkupään vähän rohkeammasta visuaalisesta leikittelystä (ennen upeaa Kindly Onesia tietysti).

En tiedä onko kuinka paljon kyse siitä, että Gaimanin käsikset, joissa tiemmä on tarkkaan kirjoitettuna kuvakulmat ym. ovat vaan kuvallisessa mielessä tylsiä ja ikäviä, eivätkä piirtäjät toden nimissä hirveän inspiroituneelta vaikuta suurimmassa osassa tarinoita. Väritys on tietysti aivan kaameaa.

Ehkä Sandmaniin olis sopinutkin joku "eurooppalaisempi" tyyli, perusjenkkirypistys kun ei ole vahvuuksissaan staattisessa tekstivetoisessa sarjassa.

[VesaK]

Ehkä suurempi julkaisukoko auttaa. Piirtäjillä otti heilläkin oman aikansa funstia millaista sarjaa tässä nyt ollaan tekemässä, ja kun joka kuukausi piti saada uusi lehti ulos, tekijärotaatiota tapahtui väkisinkin. Numero 25 on silti minusta aivan huippu.
Väritys oli se mikä Hietamiehen varhaisissa numeroissa enemmän mättää. Yksityiskohdista ei saa millään selkoa.  

[Rmäki]

Väritys oli se mikä Hietamiehen varhaisissa numeroissa enemmän mättää. Yksityiskohdista ei saa millään selkoa.  

Tuo pitää kyllä kutinsa, varsinkin alkuperäisten lehtien kellastuminen tuo esiin värien vajavaisuuden. Mutta uusi versio lienee tosiaan asiallisemmin toteutettu. Piirtäjien musikaaliset tuolit eivät itseäni ikinä haitanneet, olihan yleensä yhdessä tarinakaaressa sama piirtäjä kaiken aikaa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta -- ja kun on oppinut jenkkilehtiä lukemaan, ei tuo tekotapa muutenkaan pahemmin ärsytä -- onpa Hämiksessä, Teräsmiehessä, Hellblazerissa ja Aku Ankassakin ollut useampia taiteilijoita. Oikeastaan olisin halunnut nähdä 75 numeron aikana vielä muutaman piirtäjän lisää (Wrightson, Ploog ja Colan olisivat varmasti tehneet mahtavaa jälkeä Sandmanissa).

[VesaK]

Sandymanissa vaan on se ero, että tavoitteena oli yhtenäinen kokonaisuus. (Se, että 75 numeroa tulisi, ei tietenkään ollut varmaa ennen kuin vasta jossakin 2. tai kolmannen vuosikerran kohdalla.) Miltähän joku Watchmenikin näyttäisi, jos joka kolmannen numeron kohdalla pääpiirtäjä olisi vaihtunut...
Ploog olisi toki saanut kauneutta aikaan, G. Colanista ja Wrightsonista en ole ihan yhtä varma.
Ennemmin Hiekkiksen tulkitsijaksi olisi sopinut Graham "Ghastly" Ingels, JOS sellainen olisi ollut mitenkään mahdollista...   

[Rmäki]

Oh you of little faith, Gene "the Dean" olisi ollut juuri passelin houreinen kuvittaja tulkitsemaan höyhensaaria. Ken ei usko, vilkaiskoon luonnoksia ukon kotisivuilta:
http://www.genecolan.com
Eritoten tuolta "commissions" osastolta löytyy mukavan unenomaista taiteilua!

[Jussi Tyni]

Eikä Niilon oma kirjoitustyylikään ihan löytynyt ennen kuin Game of You:n kohdalla, niin paljon on kamaa suoraan Moorelta   ym. johdettu.

Höpönlöpö.
Kyllähän nyt heti ekan tarinakaaren Sound of her Wings on niin Gaimania kuin vain voi olla. Samoin Hope in Hellin Luciferin nitistävä loppukaneetti on yksinkertaisuudessaan ja kauneudessaan hyvin Gaiman-mainen idea. Moore olisi värkkäillyt tuohon jotain pseudomystisempää/kierompaa.

Samoin Dream Countryn A Dream of Thousand Cats tai A Midsummer Night's Dream ovat selkeästi juuri sitä, mitä Gaiman rakasti tehdä ja missä hän oli ja on edelleen niin hyvä ja nousee tarinankertojien kärkikastiin.
Pieniä, kauniita, moderneja satuja, jotka sanovat paljon lyhyessä ajassa ja joiden suuruutta ei tajua, ennen kuin huomaa, että on kulunut kymmenen vuotta viimeisimmästä lukukerrasta, ja muistaa yhä, miten tarina meni ja mitä siinä tapahtui. Ei tapahdu kovin monesti nykyajan kirjallisuuden suhteen...

Kuvituksesta sen verran, että itseäni Sandmanin kuvitus ei ole missään vaiheessa ärsyttänyt niin että se olisi vaikuttanut lukukokemukseen. Toki myönnän, että se olisi välillä voinut olla parempaakin, mutta joskus rujo kuvitus toi oman tunnelmansa tarinaan. Mike Dringenbergin kuvituksesta en esim. itse oppinut koskaan pitämään, mutta välillä hän loihti esiin aivan loistavia hetkiä Morfeuksen elämästä. Kun lukija itse on fiiliksissä tarinan suhteen, jotenkin tuntuu että silloin uppoaa helpommin myös se, mitä kuvittaja on halunnut viestiä taiteellaan. Sandmania lukiessa tulee aina tällaisia hetkiä.

Ja onhan Sandmaniin kuvitettu monia hienojakin jaksoja. Jo ketjussa mainittujen kuvittajien lisäksi itse ihastelin Mike Zullin ja Bryan Talbotin kynäilemiä tarinoita.

[VesaK]

Niih, jos taas kerran hehkuttaisin, että minulla on seinällä yksi Talbotin piirtämä sivu Sandmania. Se varsinkin näyttää hemmetin paljon paremmalta kuin väritetty versio. (Sandman #36sta.)

[Rmäki]

Eiks "Game of You" ollut Shawn McManuksen käsialaa?

[Outi]

Kattelin vähän kuka teki ja mitä ja näytti siltä että esmes Malcolm Jones III piirsi Tales in the Sand-jakson ja Mike Dringenberg tussasi= lopputulos on suht ok, kun taas Calliope-jaksossa ko. Jones III piirsi ja Kelley Jones tussasi= lopputulos ihan karmeeta katsoa.

Sillisalaattius on juuri pahinta, kun piirtäjät ja tussaajat vaihtuu koko ajan ja taso hyppii jatkuvasti. Vaikee siinä mitään linjaa/tasoa pitää.

Henk. koht tykkään siitä että vaikka tyyliteltäisiin, niin artistilla olisi jonkinlainen käsitys anatomiasta ts. taju siitä, miten luut ja lihakset menee kropassa, miten ihmisen kasvot toimivat jne. Auttaa ihmeesti.

Ainoa piirtäjä Sandmanissa, jota oikeasti arvostan, on Craig Russell jolla on oma, vahva tyylinsä. Ei tietysti sovi kaikkeen. John Watkiss oli suht ok, ja Charles Vess.

Toinen sotkuesimerkki Game of You:sta (sori jos toistan jo ketjussa todettuja):
2 ekaa episodia karmeeta katsoa (Pratt), sitten 3. episodissa paremman artistin yritystä (eli nämä Colleen& Doran?), sitten taas ekojen episodien karmeus jatkuu kahden eri artistin toimesta.

Collen&Doran teki myös Season of Mistin epilogin? Höttömäinen luonnostelupiirrostyyli kärsii kuitenkin huonosta värityksestä ja painojäljestä, viivat katoavat - mutta ainakin artisti tietää, miltä ihmisruumis näyttää & osaa piirtää ilmeitä.

Mjaa. Mitäpä näitä enää ihmettelemään, sata vuotta ilmestymisen jälkeen. Luin kaikki just uusiksi, viihdyin ihan hyvin (mies ei viihtynyt koska valitin koko ajan piirroksista, uhkasi heittää kirjat kiertoon).

Muoks: nimiä
Muoks 2: Nimet meni silti väärin, sorry

[Rmäki]

Henk. koht tykkään siitä että vaikka tyyliteltäisiin, niin artistilla olisi jonkinlainen käsitys anatomiasta ts. taju siitä, miten luut ja lihakset menee kropassa, miten ihmisen kasvot toimivat jne. Auttaa ihmeesti.

Samaa mieltä - mutta sitten kun artistilla niistä on käsitys, tyylittely näyttää hyvältä! Kelley Jones on mielestäni tällainen piirtäjä, samoin McManus, ukkojen tuottamat hahmot ovat epärealistisuudestaan huolimatta toimivan ja uskottavan näköisiä, toisin kuin monien piirtäjien jäykät, suoraan poseerausoppaista kopsatut patsastelijat.