... niin kysynkin että voiko strippisarjaa tehdä enää mustavalkoisena vai onko nykyajan vaatimus se, että se on tehtävä (myös) väreissä...
Mitä mieltä Kähkönen olet tästä, kun olet niitä strippejä kaupitellut viime aikoina?
Aikakauslehtisarjakuvat ja sunnuntaisarjakuvat ovat jo pitkään olleet värillisiä, jopa pohjoismaiden suurin päivälehti siirtyi sunnuntaisarjoissa viimein väreihin. Arkisarjoissakin moni lehti on ottanut värit mukaan, mm. Aamulehti, Ilta-Sanomat ja Iltalehti. Tosin on sanottava, että 15 vuotta sitten sanomalehtisarjakuvat ja mm. Aku Ankan taskukirjat olivat paremmin painettuja kuin nykyään. Jopa mainittu pohjoismaiden suurin, Aamulehdestä puhumattakaan julkaisee jatkuvasti strippejä, joissa tussaus näyttää siltä kuin se olisi faksattu toimitukseen (faksin tarkkuus on 200dpi). Tussauksessa vaaditaan 1200dpi tarkkuutta! Aku Ankan taskukirjat ovat nykyään surullisen kuuluisia surkeasta resoluutiostaan.
Sanoisin, että väri on kilpailuvaltti. Yksi kaupunkilehti jopa uhkasi heti alkuun irtisanoa sarjan, kun paino/taittaja oli vahingossa asemoinut ensimmäisestä stripistä mustavalkoisen version värillisen sijasta.
Tietokoneväritys on nykypäivänä alan standardi, helppo ja nopea tehdä. Tussauksen ja värityksen kohdistusongelmiakaan ei ole, kun väripinnat menevät pikselintarkasti kohdalleen.
Jos haluaa hiukan erottua, voi tehdä tasavärisiin pintoihin vaihtelua korostamalla muotoa esim. tasavärisellä tummemmalla värikentällä kuvattavan kohteen varjopuolella ja taas valokohtiin voi lisätä vaaleamman väripinnan. Yksinkertaisemmin sanottuna: maalauksellisen liukuvärivarjostuksen sijasta 2-3 tummuusastetta per väripinta.
Jos löytää jostain hyvän luonnollisennäköisen filtterin, joka tekisi elävyyttää tasaisiin väripintoihin, se olisi plussaa. Yksi "elävöitysfiltteri" on JPEG-pakkaus(!), sillä tulee vaihtelua tasaisiin väripintoihin.
Jos haluaa paljon erottua ja nähdä vaivaa, voi tehdä värityksen käsin. Tähän yksi helpottava tapa on tulostaa vaikka ihan mustesuihkulla tussaus himmeämpänä värityspaperille, esim. vaaleansinisenä. Mustesuihkun väri leviää hiukan vesiohenteisia värejä käytettäessä, mutta jos sävy on tarpeeksi vaalea siitä ei ole haittaa. Tussauksesta voi tehdä myös ohennetun version Wintopo Free -ohjelmalla, jolloin jokainen tussiviiva näkyy vain 1 pikselin levyisenä.
Käsinväritys on kuitenkin niin hidasta verrattuna tietokoneväritykseen, ettei se välttämättä maksa vaivaa.
Oli väritystapa mikä tahansa, on värisilmä ja taito kuitenkin ne jotka ratkaisevat. Hyvä taidemaalari saattaa tehdä kökköä jälkeä tietokoneella ja päinvastoin.
Tussauksen ja värityksen yhdistämisen PDF:ksi voi tehdä vektoriohjelmassa tai käyttää tämäntyyppistä ohjelmaa:
http://www.royalcomics.com/?p1=demo