Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Uutiset: Å-fest lauantaina (07.02.2019 klo 12:08:31)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
21.02.2019, klo 11:01:14

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
471738 viestiä 10488 aihetta kirjoittanut 7362 jäsentä. Uusin jäsen: voma
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Kritiikki ja sarjakuva mediassa
| | |-+  Sarjakuvat ja kirjastot
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 2 [3] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvat ja kirjastot  (Luettu 10376 kertaa)
Tina DeMona
Pervo Örvelö
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 1 647



« Vastaus #30 : 23.09.2010, klo 10:35:20 »

Itse olen kotoisin pikkukaupungista jonka kirjasto ainakin pienenä tuntui kovin laajalta. Siellä tuli opittua kaikki Sin Cityt ja Sandmanit, koko Alan Mooren tuotanto ja muut aikoinaan yläasteella.

Huonona puolena oli se että oli teossarja lähes mikä tahansa From Hellistä Akiraan niin aina vähintään se eka osa oli pöllitty. Useasti tästä väänneltiin tiskillä kättä, että kone näyttää sen hyllyssä olevan, vaan kun ei ole. Sitten lähtivät itse tarkistamaan ja totesivat, että totta, eipä olekaan. Ilmankos sitä ei ole kukaan viiteen vuoteen lainannutkaan.

Mutta kun kävin kotosalla joku aika sitten huomasin ettei kyseisenkään kirjaston sarjishyllyyn oltu vaivauduttu hankkimaan juuri mitään uutta sen jälkeen kun minä yläasteella olin. Johtunee kuntaliitoksesta ym, ainakin osittain, luulisin. Pienet mestat ajateaan alas ja niin poispäin.
tallennettu
tolppis
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 4 361


Viinissä totuus


« Vastaus #31 : 05.10.2010, klo 15:41:54 »

Kun nyt viimeksi mainostin Tikkurilan kirjaston loistavaa sarjakuvaosastoa niin nyt saa osansa kehuista sitten Myyrmäen kirjaston sarjisosasto. Tosin sarjakuvat (nimenomaan myös aikuisemmalle väelle sopivat) on kätketty aika hämmentävään paikkaan joten olisiko siitä johtunut että englanninkielisiä alppareita ja kokoomia oli hyllyssä ihan pilvin pimein minulle(kin) uppo-outoja nimekkeitä.

Täytynee käydä siellä uudemmankin kerran. Vantaa rules ok!
tallennettu
kultakisu
elämännautiskelija
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 400


ei ramase ennää...


« Vastaus #32 : 02.02.2011, klo 19:23:50 »

Muistoja pohjolasta-osastolta,Oulun Karjasillan kirjasto oli lapsuuden ensimmäinen tuttavuuteni,seuraavat sijaitsivat Turussa ja Helsingissä, jossa ehdinkin kahlaamaan läpi lähes kaikki kirjastot.Parhaiten muistiini on jäänyt Pasilan pääkirjasto jossa taisi olla ihan oma sarjakuvaseinä-tai osasto.Turusta ei ole yksittäisiä muistikuvia, kahden työn sankarina en tainnut paljon ehtiä silloin lueskelemaan.

Muuttaessani tänne Pohjois-Karjalaan tilanne muuttui täydellisesti.Paikkakunnan kirjasto hämmästytti minua monipuolisuudellaan. Lukijaa kuunnelllaan  herkällä korvalla,pyyntöjä pyritään huomioimaan niin hyvin kuin nyt on yleensäkin mahdollista.Kaukolainat pelaavat ympäri maakuntaa, ja sarjakuvakokoelmat ovat ajan tasalla ja hyvin järjestettynä.On todellinen Ilo asioida heidän sarjakuvahyllyllään.

tallennettu

Lady on aina Lady helmineen ja eriparisine villasukkineen
Nirpi
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 74


« Vastaus #33 : 17.02.2011, klo 20:01:14 »

Kävelin mukavassa -33 asteen lämpötilassa kirjastolle hakemaan pääkirjastolta tulevia, varaamiani sarjakuvia. Tämän kunnan kirjastojen työntekijät ovat kyllä ihan loistavia ja auttavat mielellään, mutta eipä se auttanut, kun 6 tahtomastani albusta sain vain 2. Virhe piilee siinä, etten osannut käyttää hakua oikein ja kirjaston valikoimat ovat rajoittuneet (lähikirjastossa on kaksi rivillistä sarjakuvia, tissivitsikirjoja ja rikosherrapilapiirroksia otsikolla Huumori ja pari laatikollista taskareita). Suunnilleen kuusivuotiaana olin varma siitä, että kirjastoissa on kaikki, mitä ihmisen tarvitsee lukea ja paljon, paljon turhaakin, mutta se ei taida olla totta, sillä minun todellakin täytyy päästä lukemaan kirjastosta puuttuvat Musta Incal ja lisää Corto Maltesen seikkailuja Grin

No joo, kyllähän kaikenlaista saisi käsiinsä kaukolainailuun sijoittamalla. Mutta on se kummallista, että 80-luvun rakkausromaaneja on metreittäin joka ainoassa kirjastossa, mutta sarjakuvia saa metsästää urakalla.
tallennettu
Timo Ronkainen
professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 17 836


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #34 : 20.02.2011, klo 16:39:06 »

Mielenkiintoinen aiheeseen liittyvä opinnäytetyö.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurialan yksikön Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman päättötyö, Marko Kosonen ja Toni Talja:
Sarjakuvan historia, klassikot, arvo ja tuntemus (PDF)
Lainaus
Päättötyömme aiheena on sarjakuvien pitkä historia ja niistä tehty kahdeksan vii-kon näyttelyn mahdolliset vaikutukset kolmessa kirjastossa (Kurikan kaupunginkir-jastossa, Seinäjoen Maakuntakirjastossa ja Seinäjoen Nurmon kirjastossa) koros-taaksemme sarjakuvien monipuolisuutta ja lisätäksemme asiakkaiden tietoutta siitä miten paljon erilaista, laadukasta, aineistoa on.

Timo
tallennettu

Lönkka
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 4 278


Life goes on (except for those who die)


« Vastaus #35 : 27.01.2012, klo 18:10:36 »

American Library Association valitsi "Great Graphic Novels for Teens 2012"
http://www.ala.org/yalsa/booklists/ggnt/2012

Kymmenen parasta:
http://www.ala.org/yalsa/booklists/ggnt/2012/topten
tallennettu
Timo Ronkainen
professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 17 836


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #36 : 21.01.2019, klo 23:36:58 »

Kappas kun täällä on kaksi suunnilleen samanlaista ketjua tämä tässä näin ja toinen tuolla.

Mutta laitan tämän mietelmän tähän.

"Julkisilla varoilla ylläpidetyn kirjaston tehtävä ei voi olla tarjota ilmaiseksi mitä tahansa lukemista, esim. raakoja sarjakuvalehtiä ja kioskien gangsterikertomuksia, vaikka sitä monetkin haluaisivat."

Helle Kannila: Kirjanvalinnan ongelmia: Ajatustenaiheita kirjastonhoitajille ja muille kirjojen ystäville. WSOY, 1967.

Miten sarjakuvat hiipivät kirjastoihin? Ja milloin? Muistan ajan kun aikuistenosastolla ei ollut minkäänlaisia sarjakuvia (ei ollut kyllä tarjontaakaan). Lastenosastolla oli vain Tintit, Asterixet, Lucky Luket ja Tenavat. Ei oikeastaan mitään muuta. Pari - kolme vuosikymmentä sitten en osannut kuvitella, että kirjastossa olisi Mustanaamioita, Tex Willereitä ja Aku Ankan taskukirjoja pitkät rivit. Nyt on. Tex on aikuisten hyllyssä.

Timo
tallennettu

Reijo
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 662


Haddadaa


« Vastaus #37 : 22.01.2019, klo 00:13:08 »


Miten sarjakuvat hiipivät kirjastoihin? Ja milloin?


Yleiset kirjastot on kuntien ylläpitämiä ja sitä kautta kunnat päättävät niiden toiminnasta lain antamissa puitteissa. Pitkään kuntien asianomaiset lautakunnat päättivät mitä kirjoja kirjastoihin hankittiin ja pidettiin lainattavana. Valtio ja opetusministeriö ohjasivat toimintaa, ja sitä edustivat mm. Helle Kannilan kirjoitukset. Kannila oli pitkän linjan kirjastoihmisiä, ensimmäisiä alan koulutuksen saaneita Suomessa. Mutta kuntien lautakunnat viime kädessä päättivät.

60-70-lukujen taitteessa kirjastojen valikoimista keskusteltiin paljon. Vastakkain oli karrikoiden korkea- ja viihdekulttuurit. Haluttiinko, että ihmiset lukevat vai lukevat asiallisiksi todistettuja kirjoja. Lapsuudessa tämän huomasi Kuopion ja Maaningan kirjastojen valikoimaa verratessa. Kaupungissa sarjakuvia oli tuskin ollenkaan, mutta maalla oli kaikki Aku Ankan taskukirjoja ja Mustiksia myöten.

Kirjastopiireissä yhtenä sarjakuvien merkityksen nostajana on pidetty erään Heikki Kaukorannan Kirjastolehteen 1968 luotsaamaa teemanumeroa.

Kun niissä kirjastoissa, jotka pitivät kaikenlaista tarjolla, alkoivat lainausluvut nousta niin konservatiivisempienkin piti pikku hiljaa lopettaa kokoelman sisällön tarkka syynäys. Kirjasto, josta lainattiin enemmän, toi verorahoille parempaa vastiketta. Laajempien valikoimien myötä kirjastolainojen määrä kasvoi 60-luvun alusta 70-luvun lopulle yli kaksinkertaiseksi. Tilastoista löytyy tarkempia lukuja, tämä arvio ulkomuistista.


« Viimeksi muokattu: 22.01.2019, klo 00:27:12 kirjoittanut Reijo » tallennettu

Sivuja: 1 2 [3] | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: