Mangassakin kun on valtavia eroja. Esim. Katsuhiro Otomon tai Masamune Shirown sarjikset on sieltä paremmasta päästä, jossa hahmot sentään enemmän näyttävät ihmisiltä, ja tämä "huonompi" kasti on sitten taas tätä ylisuuri pää, ylisuuret silmät, (kaikkein pahin ominaisuus;) jalat vie 2/3 osaa ruumiista ja sitten vielä tämä voi-jee-jee-kun-siis-ollaan-niinku-niin-helvetin-ihkua-mukamas meininki. Jos haluaa jäljitellä tyyliä, niin minusta olisi ainakin ihailtavampaa jos ihmiset yrittäisivät enemmänkin jäljitellä näitä ensin mainittuja jälkiä.
En tiedä miksi ja miten, mutta aivan kaikkein eniten minua ärsyttää mangassa noiden jalkojen älyttömäksi vedetty pituus. Onko tämä taas joku japanilainen ihannekuva-juttu?
Jotenkin vaan karsastan yliöveriksi vedettyjä, liitoiteltuja juttuja.
Mangaeläimet ovat aina söpöjä (joskus tosin yritetään taas liikaa ja vedetään överiksi, esim. Hamtaro...), mutta minulle mangaa yhtä kaikki.
Tietenkään minulla ei ole mitään oikeutta kritisoida kenenkään makua ja/tai tyyliä piirtää, enkä sitä yrittäkään. Kerroin vain omista mieltymyksistäni.
Manga on siis käyttökelpoinen käsite kuvaamaan paitsi japanilaista sarjakuvaa, myös tietyn tyyppistä sarjakuvakerrontaa. Minulle manga on nykyään siis synonyymi japanilaistyyppiselle sarjakuvakerronnalle. Kätevämpää sanoa asia noin lyhyesti kuin pitkästi. (Ja esim. Egmontin Warcraft ei mielestäni siis edusta mangaa)
Ihan hyvä käsite. Itselläni varmaan aika samankaltainen. Siksi kaiketi vähän särähtää korvaan, kun joku vaikka nyt suomalainen sanoo, piirtävänsä "mangaa". Ehkä Warcraftin ja muun länsimaisen "mangan" kohdalla voisi käyttää termejä "(lievästi/vahvasti) mangavaikutteinen" tai "länsimanga". Tai keksiä jotain muita hienoja sanoja.
