Pauna Median Kootut Selitykset:
Miksi kirjojen äänitehosteita tai kuvia ei ole käännetty?
Myös tämä on sopimusasia. Kirjojen oikeuksia hallinnoiva taho edellyttää, että kuvien äänitehosteet jätetään alkuperäisasuunsa. Tämä koskee japaninkielisiä, koreankielisiä sekä englanninkielisiä teoksia. Joissakin tapauksissa olemme lisänneet suomenkielisen tekstin sen sivun alalaitaan, missä alkuperäinen teksti on. Sen lisäksi kaikki taiteilijoiden käsinkirjoitetut sivut on jätetty alkuperäisasuunsa tekijän tarkoittaman henkilökohtaisen viestinnän tunnun säilyttämiseksi. Meidän mielestämme on todennäköistä, että lukijamme osaavat ne muutamat sanat englantia, mitä kyseisten viestien lukeminen edellyttää.
Mitä on pseudomanga?
Pseudomangaksi tai OEL-mangaksi kutsutaan kaikkea Japanin ulkopuolella tehtyä mangatyylistä sarjakuvaa (korelainen sarjakuva on manhwaa, kiinalainen manhuaa). Sanaa viljelevät pääasiallisesti itseään muita hienompina pitävät sarjakuvaharrastajat, ja sen käytön tavoitteena on pyrkiä nostamaan omaa itsetuntoa helpoimmalla mahdollisella tavalla, eli vähättelemällä muita harrastajia tai heidän mielenkiintonsa kohteita. Meidän mielestämme hyviä mangakirjoja tehdään myös Japanin ulkopuolella. Puritaanit voivat halutessaan korvata yleisterminä käyttämämme sanan ’manga’ sanalla ’mangatyylinen’.
Onko manga liian suosittua?
Ei ole. Itsensä mangakonkareiksi tuntevat puhuvat toisinaan ’markettimangasta’ – eli siis paheksuvat sitä, että mangakirjoja on myynnissä Lehtipisteissä – toisin kuin ’vanhaan hyvään’ aikaan, jolloin kirjoja oli vaikea saada ja harrastajapiirit näin pienet ja sisäänlämpiävät. He ovat usein väsyneitä vanhoja setiä.
Miksi joku asia on käännetty näin eikä noin?
Koska se on alkuperäisessä teoksessa ollut niin, ja käännös on uskollinen sille. Kannattaa huomata, että vaikka omasta mielestä jostain virkkeestä voisi saada sujuvamman sanomalla se jotenkin toisin, se ei silloin olisi sellainen, mitä kirjan tekijä on alun perin tarkoittanut. Lause tai virke voi myös olla populaarikulttuurinen viittaus johonkin sanontaan, jonka muistettavuus tai huvittavuus perustuu normaalista poikkeavaan kielenkäyttöön. Myös kirjassa esiintyvien nuorten kieli ja kielenkäyttö voi avautua vaikeasti, jos oma nuoruus on jäänyt jo taakse.(boldaukset by me)
Paunalla on joku selvästi imaissut reilun määrän happamia palkokasveja hengitysteitään tukkimaan. Vai onko lukijoiden ivaaminen joku uusi trendikäs markkinointikikka?
Ala-asteikäiseltä voisi odottaa tuon tasoista argumentaatiota, mutta ihan kustantamon edustajalta.. "Jos oot eri mielt, niin ookko vähän tyhmä! Ja jos sä haluut hifistellä hienoil sanoil, joita mä en oikein niiq ymmärrä, ni sit oot vanha ja väsyny setä!"
Mikäli harrastaja haluaa, ja mikä parempi - osaa, käyttää aihepiiriin kuuluvaa terminologiaa, niin millä tavoin tämä (sivistyssanojen hallitseminen) vähättelee kanssaharrastajien intressejä?
Parhaat naurut(/itkut) kirvoitti kyllä viimeisessä paragrafissa tarjottu (teko)syy huonoille ja kalskahtaville käännöksille. Kääntäjä ilmeisesti on sitä mieltä, että käännöksen laatu ei määrity sillä, miten hyvin sarjakuvan idea on saatu tuotua esiin hyödyntämällä suomen kielen rikkautta vaan, miten eksaktisti se saadaan käännettyä sanasta sanaan - tökeryydestä viis.
Ja (viitaten ensimmäisen paragafin boldaukseen) miksi vaivautua ollenkaan kääntämään, jos lähtöolettamus on, että koko lukijakunta hallitsee lähdekielen?