Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Uutiset: Mari Ahokoivun Oksi kisaa Botnia-palkinnosta (15.09.2019 klo 16:51:17)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
14.10.2019, klo 07:31:34

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
477293 viestiä 10485 aihetta kirjoittanut 7431 jäsentä. Uusin jäsen: lahtini99
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Kotimaiset sarjakuvat ja tekijät
| | |-+  Ville Ranta
0 jäsentä ja 2 vierasta katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 ... 11 12 13 14 15 [16] 17 18 19 20 21 ... 36 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Ville Ranta  (Luettu 148623 kertaa)
villeranta
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 65



« Vastaus #225 : 15.11.2007, klo 10:46:47 »

Ensi torstaina eli 22.11. klo 19.20 tulee TV2:n Kotimaan kasvoissa pätkä minusta ja mun työstä sellaisenaan kuin sitä nykyään teen. Ja jostain muusta. Ei Muhammedista, vaan muustakin. Netissä pätkä on sitten lähetyksen jälkeen nähtävillä myös:

http://www.yle.fi/kotimaankasvot/
tallennettu
villeranta
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 65



« Vastaus #226 : 02.01.2008, klo 09:57:43 »

Kajaani-sarjakuvaromaanini on nyt toimitusvaiheessa ja ilmestyy Asemalta maaliskuussa. Aseman sivuilla on kansikuva, näytesivuja ja muuta tietoa.

Muista Aseman uutuuksista tietoa tässä ketjussa:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,9397.0.html

Hyvää uutta vuotta!
tallennettu
Lewis
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 366



« Vastaus #227 : 02.01.2008, klo 10:02:26 »

Jes! Tosi hienoa!

Kyllä sun uutta albumia on odotettukki.
Muutkin Aseman uutudet hyviä.

Joonas
tallennettu
oulun orson
Vieras
« Vastaus #228 : 06.02.2008, klo 05:54:18 »

Vihaatteko tekin laskelmoivuutta? Mutta eikös siihen törmää kilpailuyhteiskunnassa jo leikkikoulussa? Ai etteikö taiteilijapiireissä? No, mutta niissä vastakin! Mutta, että sarjakuvassako? Niin, kai se pitää hyväksyä. Sitä on kaikkialla.

Olen jo pidempään seurannut Ville Rannan edesottamuksia. Kiinnostuin Rannasta kirjallisuuden puolelta tulevana sarjakuvantekijänä, ja tuotantoonsa tutustuttuani olen seurannut hänen uraansa mielenkiinnolla. Muhammed-kohu tuntui minusta kuitenkin lapselliselta. Tarkemmin ajatellen se tuntui erittäin laskelmoidulta. Olin vihainen. Sananvapaus on minulle yksi tärkeimmistä asioista. Myöhemmin Rannan tuotanto on alkanut näyttää hieman nahkealta myös muilta osin. Tämän vuoksi - uskokaa tai älkää - esittelen seuraavassa muutaman otteen Rannan tähän astisen uran varrelta.

Julkimot - Paras tapa päästä sarjakuvalla Ranskan markkinoille on hankkiutua Lewis Trondheimin käsikynkkään. Siis julkaista tätä suomeksi ja piirtää kuten maestro itse. Mutta herttilei! Jos Trondheimin käsikirjoitus on syy, miksi Suomessa pitäisi olla enemmän sellutehtaita niin suljettakoot ne kaikki kiireen vilkkaa ja lopetettakoot kaikki pahat puheet Ensosta ja kavereistaan. Kamalaa lööperiä, jonka Rannan piirros pitää jotenkin kasassa. Olisi kuvitellut tekijällä olevan tuhdimpaa omaakin tekstiä varastossa, mutta se ura.

Muhammed-kohu - Jos tarvitset julkisuutta, hyvä tapa saada sitä  on ottaa ajankohtainen, mutta jo valmiiksi käsitelty kuuma aihe ja heittäytyä toreille siitä huutamaan. Tarvittavat faktat voit opetella parin edellisviikon lööpeistä. Toistele niitä loppuun asti, sillä olethan oikeassa - omassa kulttuurissasi. Suomi on Euroopan turvallisin maa kritisoida Islaminuskoa. Sananvapauden kanssa tällä kohulla oli hyvin vähän tekemistä. Kehtaisinko kutsua Rantaa tässä tapauksessa tolloksi, sillä sivistyneenä nuorena miehenä hän mitä luultavimmin tietää, että oman edun tavoittelemiseksi tämän julkisuuskohun järjestäminen olisi ollut ala-arvoista. Jos Muhammedin piirtäminen kuvaksi tarkoittaa muslimille samaa kuin vaahtomuovisen keskisormen heristely juuri Sinulle, on korrektimpaa jättää se tekemättä. Aihetta olisi voinut käsitellä asiallisesti myös piirtämättä Muhammedin kuvaa.

Isi on vähän - Ilmestyi mukavasti isänpäiväksi. Eihän siinä mitään pahaa. Kirja itsessään on esimerkki kotomaamme runoilijoita piinaavasta Saarikoski -syndroomasta. Oman taiteilijakuvan luominen astuu kaiken edelle.

Blogi - Taiteilijakuvan luominen jatkuu. Ranta toistaa ikonin perä jälkeen: viinilasi, sikari, klassinen musiikki tai jazz ja nainen (jossain). Voi taiteilijuutta? Pikemminkin: voi taiteilijaa, jos ei elämästä ole muuta kertomista. Miettisin Rannan tapauksessa aika ajoin, voisiko Oulunkin arjessa olla edes hiukan tarkkanäköisempi - tai ainakin miettisin itse syytä palata uudelleen blogin äärelle. Pääasia kuitenkin, että lukijoita piisaa ja siinä samalla liru julkisuutta. Sarjakuvassa itserakennettu taiteilijuus menee hyvin läpi. Tekeehän se sitä vielä osin kirjallisuudessakin.

Tappakaa Suomalainen! - Toinen kohu, tosin Muhammedia pienempi. Periaate toimii samalla tavalla: pitkän aikaa kirjallisuuspiireissä käsitelty aihe, joka ehti ennen artikkelia purkautua jo useampiin sanomalehtiin asti. Tausta oli turvattu, mutta lopputulos jäi laimeaksi. Sopii kuitenkin kapinapojan imagoon.

Aleksis Kiven päivä - Harvoin on kirjan nimellä ja sisällöllä näin vähän tekemistä keskenään. Toisella nimellä tämä ei tosin olisi saanut kirjallisuuspiireissä mitään huomiota.

Kajaani - Kosinta jatkuu. Aihevalinnaltaan Niinistömäinen suoritus. Lönnrotin 200-vuotisjuhliin tämä ei aivan osunut, mutta silti lukematta Sarjakuva-Finlandian arvoinen suoritus. Sanoisin.

Esimerkeistä huolimatta Ville Ranta on sarjakuvantekijänä taidokas, suvereeni piirtäjä ja kuvakirjailija. Sääli, että hänen sarjakuviensa syyt ja teemat näkyvät minulle tätä nykyä vain oman edun ja tilan tavoitteluna sekä kulttuurimaailman populismina. Jo mainituissa kirjallisuuspiireissä tämä on sangen tuttua.

Toivon itse sarjakuvan lukijana tai minkä tahansa taiteenmuodon kokijana tekijältä ensisijassa omaperäisyyttä. Sitä Rannalla riittää mielenkiinnon herättämiseen asti, ainakin jos lukija ei ole sattunut tutustumaan Sfarin ranskankieliseen tuotantoon.

Toisekseen toivon suoraselkäisyyttä seisoa sen ihan oman asian, tyylin ja sanoman takana. Se on tie pitkällä ajalla muodostaa kokonaan oma ääni, tuotanto, taiteilijaminä ja -itsetunto. Ville Rannan tuotannossa en suoraselkäisyyttä aisti, sarjakuvataiteilijaksi ryhtymisessä kylläkin.

Rannan taitoa en kiellä ja työmoraaliakin tuotannon määrän perusteella riittää. Voihan olla, että herra tekeekin työtään täysin rehdisti. Ehkä kyseessä on vain kirjallisuuspiireistä tarttunut krooninen sairaus - nuoriin miehiin hiipivä taiteilijuuden pakko. Sitä vuosia sairastettuaan tekijä ottaa luomansa taiteilijakuvan hahmon. SE on suoraselkäistä, mutta myös traagista. Samalla näet itse Tekijä lakkaa olemasta.
tallennettu
Doc Lomapäivä
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 786


« Vastaus #229 : 06.02.2008, klo 10:49:13 »

Muhammed-kohu - Jos tarvitset julkisuutta, hyvä tapa saada sitä  on ottaa ajankohtainen, mutta jo valmiiksi käsitelty kuuma aihe ja heittäytyä toreille siitä huutamaan.
 --
Aihetta olisi voinut käsitellä asiallisesti myös piirtämättä Muhammedin kuvaa.
Luitko sarjakuvan itse? Ranta piirsi Kaltioon säännöllisesti ajankohtaista sarjakuvaa, joka tällä kertaa käsitteli Muhammed-kohua. Muhammedin kasvoja sarjassa ei esitetty, joten toiveesi täyttyi: Ville käsitteli aihetta asiallisesti henkilökohtaisesta näkökulmasta ja otti kantaa Suomen valtion suhtautumiseen.

Monesta muusta kommentista olen samaa mieltä. Rannan Saarikoski-syndrooma korostuu erityisesti blogissa. Mutta Ville käsittelee asiaa myös itse, joten epäilisin hänen olevan tervehtynyt tai ainakin tervehtymässä. Kansallisten suurmiesten käsittelyä en pidä laskelmointina, vaan tervehenkisenä tarttumisena asioihin ja henkilöihin joihin kukaan muu ei ole tarttunut. Sitä paitsi Kivi ja Lönnrot eivät ole mitään hittinimiä nykylukijan huulilla...

Jyvät ja akanat menee sekaisin kun aletaan verrata kirjailijapiirejä ja sarjakuvapiirejä. Oulun meiningeistä (sic) en tiedä, mutta minun kokemukseni mukaan sarjakuvapiirit on niin pienet, ettei saarikoskille ole tilaa, ja jos niitä alkaa esiintyä, ne kyllä asettuvat nopeasti itsestään ruotuun, koska egoistit eivät yksinkertaisesti kiinnosta ketään.

Laskelmointi on sarjakuvassa hämärä käsite. Kirjallisuudessa laskelmoijia riittää, ja siinä aihe pistetään sisällön edelle. Ville - eikä kukaan muukaan sarjakuvissa - ole mielestäni ole sortunut tähän, ainakaan suuressa määrin. Syy on yksinkertaisesti se, että romaanin takoo parissa viikossa, sarjakuva-albumiin menee nopeimmillaankin puoli vuotta. Ja jos romaanista tulee hitti, se voi tuottaa kymmeniä tuhansia euroja. Sarjakuva vain satasia.

Populismi on myös vähän hankala käsite, koska Villehän on myös kustantaja. Kustantajan tehtävä on tuottaa voittoa. Moraalittoman, tai eettisesti väärän populismin osoittaminen olisi sopivaa, mutta Rannan tapauksessa en näe siitä merkkejä, päin vastoin. Leivän ansaitseminen pöytään ei vielä pelkästään täytä populismin ja laskelmoinnin merkkejä.
tallennettu

VesaK
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 606


Kuka mitä häh?


« Vastaus #230 : 06.02.2008, klo 12:13:33 »

Olen herra Hollidayn kanssa samaa mieltä, että eiköhän laskelmointi edelleen tarkoita sitä että pyrkii luomaan itselleen taloudellista vakautta ja positiivista mainetta?
 
Kuten asioihin perehtyneet tietävät, yhteistyö Lewis Trondheimin kanssa lähti siitä kun Asema julkaisi - ja on ehkä nyt päässyt ko. projektista jo taloudellisesti omilleenkin - Trondheimin elämäkertasarjakuvan. Trondheim tykästyi Rannan tyyliin ja ehdotti yhteistyötä, mistään kosiskelusta ei ollut kyse. Julkimoista ei tullut ainakaan Suomessa mitään myyntimenestystä.

Jos Ranta olisi oikeasti laskelmoiva, hän olisi skarpannut piirrosviivansa mitäänsanomattoman selkeäksi ja ryhtynyt piirtämään esim. hauskan nasevia repliikkejä lauseskelevia söpösöpö-ihmiseläimiä japanityyliin, Isi on vähän väsynyt olisi Karin kakarakirjan tyylinen vauvakuvakirja ehhehee-sattumuksin kuvitettuna, ja mitä muuta... no vaikka Sauli Niinistön elämäkerta mankkana... 
tallennettu

“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama
Grezen
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 1 876


¡Viva Zapata!


« Vastaus #231 : 07.02.2008, klo 11:18:58 »

Aleksis Kiven päivä - Harvoin on kirjan nimellä ja sisällöllä näin vähän tekemistä keskenään. Toisella nimellä tämä ei tosin olisi saanut kirjallisuuspiireissä mitään huomiota.

Tämä vähän huvittaa. Eikö kirjasta sitten löytynyt muuta kritisoitavaa kuin nimi? Kyseessähän ei ole muuten Rannan oma teos, vaan usean piirtäjän antologia, jossa tekijät ovat sijoittaneet tapahtumat 10.10.2005, eli Aleksis Kiven päivään. Ei nyt mikään Saatana saapuu Moskovaan sentään, mutta huomioikaamme myös, että Pirjo Hassisen romaani Isänpäivä ei sijoittunut isänpäivään (vaikka muuten erinomainen teos onkin). Grin
« Viimeksi muokattu: 07.02.2008, klo 11:21:51 kirjoittanut Grezen » tallennettu

Matti Karjalainen
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 973


Friendly Neighborhood Librarian


« Vastaus #232 : 07.02.2008, klo 12:33:04 »

Laskelmointi on sarjakuvassa hämärä käsite. Kirjallisuudessa laskelmoijia riittää, ja siinä aihe pistetään sisällön edelle. Ville - eikä kukaan muukaan sarjakuvissa - ole mielestäni ole sortunut tähän, ainakaan suuressa määrin...

En henkilökohtaisesti usko, että kirjallisuuden ja sarjakuvan välinen ero on näin kärjistetty. Ja jos kirjallisuudessa ns. laskelmoivia (käsite on hämärä mielestäni myös sillä puolella) tekijöitä on enemmän, niin se selittynee osin sillä, että julkaisuvolyymi on huomattavasti suurempi.

Korvan särähti myös väite, jonka mukaan kirjallisuudessa pistetään aihe sisällön edelle.

Syy on yksinkertaisesti se, että romaanin takoo parissa viikossa...

Näinköhän on?
tallennettu

"Onneksi kirjastonhoitajat ovat tunnollisia kaikissa tunnetuissa todellisuuksissa" (P.A. Manninen: Kapteeni Kuolio - Tampereen sankari)
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 36 621



« Vastaus #233 : 07.02.2008, klo 12:57:04 »

Näinköhän on?

Riippuu romaanista. Onhan noita liukuhihnaromaaneja ollut maailman sivu.
tallennettu

Doc Lomapäivä
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 786


« Vastaus #234 : 07.02.2008, klo 14:33:08 »

En henkilökohtaisesti usko, että kirjallisuuden ja sarjakuvan välinen ero on näin kärjistetty. Ja jos kirjallisuudessa ns. laskelmoivia (käsite on hämärä mielestäni myös sillä puolella) tekijöitä on enemmän, niin se selittynee osin sillä, että julkaisuvolyymi on huomattavasti suurempi.

Korvan särähti myös väite, jonka mukaan kirjallisuudessa pistetään aihe sisällön edelle.
En väittänyt että kirjallisuudessa pannaan aihe sisällön edelle, vaan että laskelmoivassa kirjallisuudessa tehdään niin. Olen nähnyt ja lukenut niin paljon 16-vuotiaiden nyrkkipanoista sun muuta "kohu"kirjallisuutta että ihan kyllästyttää. Niitä kustantaa pienet ja keskisuuret kustantamot, ja isot ovat alkaneet maineen menettämisen pelossa perustaa aputoiminimiä. Vetävä aihe, huonoa tekstiä ja kustannustoimittaja vain tupakoi. Julkaisuvolyymi selittää osan, ja myös se, että sarjakuvassa ei oikeastaan ole "vakavan roskan" (draamaviihteen) käsitettä.

Näinköhän on?
Kevyesti.
tallennettu

Matti Karjalainen
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 973


Friendly Neighborhood Librarian


« Vastaus #235 : 07.02.2008, klo 16:29:43 »

Olen nähnyt ja lukenut niin paljon 16-vuotiaiden nyrkkipanoista sun muuta "kohu"kirjallisuutta että ihan kyllästyttää.

En ole tämäntapaiseen törmännyt kovin paljon kirjallisuudessa, mutta se voi toki kertoa lukutottumuksistanikin. Sarjakuvan puolella olen kyllä törmännyt monenlaiseen mukaraflaavaan ja/tai muuten heikkolaatuiseen roskaan, joka ei olisi ansainnut julkaisukynnyksen ylittämistä.

En väittänyt että kirjallisuudessa pannaan aihe sisällön edelle, vaan että laskelmoivassa kirjallisuudessa tehdään niin.

Ok, asia selvä. Tästä on helppo olla yhtä mieltä. Juha Itkosen "Kohti" on minusta hyvä esimerkki päinvastaisesta: tsunamista olisi voinut kirjoittaa hyvinkin laskelmoivasti, mutta viime kädessä romaanissa oli kyse ihan jostakin muusta.

sarjakuvassa ei oikeastaan ole "vakavan roskan" (draamaviihteen) käsitettä.

No joo. Kai sellaisiakin löytäisi, jos oikein ryhtyisi miettimään.

Kevyesti.

En henkilökohtaisesti jaksa uskoa, että parissa viikossa syntyy kevyttä kioskipokkaria kummallisempaa opusta, mutta lasketaanko sitä sitten romaaniksi, on ihan toinen juttu.

Julkimoista ei tullut ainakaan Suomessa mitään myyntimenestystä.

En ihmettele sitä lainkaan. "Julkimot" ei ollut kovin kummoinen sarjakuva, etenkin kun sitä vertaa tekijöidensä aikaisempaan tuotantoon.
« Viimeksi muokattu: 07.02.2008, klo 16:33:39 kirjoittanut Matti Karjalainen » tallennettu

"Onneksi kirjastonhoitajat ovat tunnollisia kaikissa tunnetuissa todellisuuksissa" (P.A. Manninen: Kapteeni Kuolio - Tampereen sankari)
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 273


« Vastaus #236 : 07.02.2008, klo 17:15:53 »

... ja myös se, että sarjakuvassa ei oikeastaan ole "vakavan roskan" (draamaviihteen) käsitettä.


Doc osoittaa olevansa humoristi.
Makuasioistahan voi riidellä maailman tappiin asti, asioiden siitä muuttumatta. Uusia vihamiehiäkin kun joka tapauksessa saa.

Tästäkin:
En henkilökohtaisesti jaksa uskoa, että parissa viikossa syntyy kevyttä kioskipokkaria kummallisempaa opusta, mutta lasketaanko sitä sitten romaaniksi, on ihan toinen juttu.

uskallan olla eri mieltä.
Kyse on paitsi siitä mitkä omat arvostukset ovat, myös kirjoittajista. On sitkeitä puurtajia jotka kirjoittavat 300-1800 sanaa joka ainoa päivä ja niitä jotka työstävät muutoin ja itse prosessi hoituu viikossa parissa.

Laskelmoivana en osaa Ville Rantaa pitää missään määrin.
Tässä kohtaa jaan VesaKn kannan.
Monien suositusten saattelemana luin Isi on vähän väsynyt-teoksen.
...
Curtvile on vähän väsynyt. Eikä ihan vähänkään.
Hienoa että jokaiselle julkaistaan jotain.
tallennettu
Antti Vainio
Karpaattien nero
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 4 337



« Vastaus #237 : 07.02.2008, klo 18:41:22 »

Luin tuon Isi on vähän väsynyt - jutun netistä maksamatta penniäkään. Missä on laskelmoivuus jos kertoo siitä että kakaralla on sokeritauti ja se on aika perseestä? Mun oman pojan munuaisvika korjaantui iän myötä mutta kyllä minä tuohon pystyin samastumaan aika pitkälle, sairaalakäynnit ja muut. Ajattelin että aika turha valittaa, tuo on vähän helvetin paljon pahempi juttu.On ihan naurettavaa väittää että tuo sarjakuva olisi laskelmoitu, kaikki joilla on mukuloita tuntee noi fiilikset
tallennettu

"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".
Matti Karjalainen
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 973


Friendly Neighborhood Librarian


« Vastaus #238 : 08.02.2008, klo 07:26:33 »

uskallan olla eri mieltä. Kyse on paitsi siitä mitkä omat arvostukset ovat, myös kirjoittajista. On sitkeitä puurtajia jotka kirjoittavat 300-1800 sanaa joka ainoa päivä ja niitä jotka työstävät muutoin ja itse prosessi hoituu viikossa parissa.

Nimetkääpä sellainen kirjailija, jonka teos on todistettavasti tullut ulos parin viikon työskentelyn jälkeen. En haasta riitaa, uteliaisuuttani kyselen. Ja mitä tulee tuohon Curtvilen viimeiseen lauseeseen, niin olen itse mieltänyt asian niin, että romaanin työstämisaikakin tulee laskea ns. mekaanisen naputteluvaiheen lisäksi tuohon luomisprosessiin.

Luomisprosessin nopeudesta tuli mieleen, että eikös Lewis Trondheimista muuten sanota, että hänen tuotannostaan osa on laadittu enemmän tai vähemmän improvisoiden, ilman että tekijällä on albumin alussa ollut tarkkaa kuvaa siitä, mihin pisteeseen lopussa päädytään. Julma on ainakin miehen julkaisutahti.

Laskelmoivana en osaa Ville Rantaa pitää missään määrin.

Ja palaten lähemmäs alkuperäistä aihetta: lukemieni Rannan sarjakuvien perusteella en kyllä minäkään. Se on sitten toinen kysymys, monestako olen varauksetta pitänyt (jolloin vastaus on yksi: "Isi on vähän väsynyt").
tallennettu

"Onneksi kirjastonhoitajat ovat tunnollisia kaikissa tunnetuissa todellisuuksissa" (P.A. Manninen: Kapteeni Kuolio - Tampereen sankari)
Doc Lomapäivä
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 786


« Vastaus #239 : 08.02.2008, klo 08:45:30 »

Nimetkääpä sellainen kirjailija, jonka teos on todistettavasti tullut ulos parin viikon työskentelyn jälkeen. En haasta riitaa, uteliaisuuttani kyselen.
Burroughs, William S.

olen itse mieltänyt asian niin, että romaanin työstämisaikakin tulee laskea ns. mekaanisen naputteluvaiheen lisäksi tuohon luomisprosessiin.
Menet nyt ajatuskuviossa liian pitkälle alkuperäisestä lauseestani. Kuuluuhan ajatustyö sarjakuvan työstämiseenkin, alun perin oli kyse ainoastaan mekaanisesta työstövaiheesta.

Heittäkääpä tahallaan kotimaisia sarjakuvateoksia, jotka teidän mielestänne rinnastuvat viihdekirjallisuuteen (Katja Kallio, Laila Hietamies/Hirvisaari, Raija Oranen...)?
« Viimeksi muokattu: 08.02.2008, klo 09:25:19 kirjoittanut Doc Lomapäivä » tallennettu

Sivuja: 1 ... 11 12 13 14 15 [16] 17 18 19 20 21 ... 36 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: