Kirjoittaja Aihe: Itsekritiikki  (Luettu 67449 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

K.Paju

  • Uusi jäsen
  • Viestejä: 6
Re: Itsekritiikki
« Vastaus #15 : 05.04.2007 klo 19:17:06 »
Itelläkin on tosi kova itsekritiikki, mutta ajattelen että jokainenhan näkee sarjakuvan eri lailla. Se mikä itestäni on kornia tai typerää tai muuta, ei välttämättä oo sitä muiden mielestä.

Shenanigans

  • pii(pe)rtäjä
  • Jäsen
  • Viestejä: 62
Re: Itsekritiikki
« Vastaus #16 : 15.05.2007 klo 13:32:42 »
Minä vaadin aina mahdottomia itseltäni. Aloittaessani (jo miljoonatta kertaa) uutta sarjakuvaa päätän heti ensimmäiseksi että tulen olemaan tyytyväinen tämän työn jokaiseen viivanvetoon, mikä on ihan hullua. Sitten jo ensimmäisen ruudun valmistuttua kaikesta on löytyvinään vikaa. Tällä ajattelumallilla kaikki tulee olemaan tuhoon tuomittua jo suunnitteluvaiheessa, ja yritänkin löytää sitä kultaista keskitietä. Se on hyvin hankalaa kun tietää että täydellistä sarjakuvaa ei ole eikä tule, mutta toisaalta sitä haluaa antaa kaikkensa eikä tyytyä vaan "ihan ookoohon".

"Be careful out there, all that blood can get slippery ya know."

Hazart

  • Jäsen
  • Viestejä: 3 171
  • YARRRR!
Re: Itsekritiikki
« Vastaus #17 : 15.05.2007 klo 21:29:55 »
Shenanigans. Tuosta suosta kannattaa rämpiä ylös. Perfektionisti ei ole KOSKAAN tyytyväinen. Ei edes täydelliseen lopputulokseen. Opettele täydellisyyden tavoittelun sijaan nauttimaan siitä mitä teet. Jokaisesta väärän kierosta siveltimen vedostakin. Silloin sarjakuvan tekemisestä tulee yhtä juhlaa!

 8]

keijoahlqvist

  • Sarjakuvaneuvos
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 553
  • -
Re: Itsekritiikki
« Vastaus #18 : 15.05.2007 klo 21:40:51 »
Hazart puhuu niin asiaa.

Kun kukaan ei kuitenkaan näe sun piirrostasi samalla tavalla kuin sinä, etkä siis pystyisi miellyttämään kaikkia, miksi yrittäisit miellyttää edes itseäsi. Heitä viivoja paperille ja yritä nähdä se jonkun sellaisen silmin joka pitää tuloksesta. Ja paisko autuaana lisää! Kaikkia tyydyttävä lopputulos on, että kun piirtää paljon ja nauttii siitä, väkisin kehittyy.

Kun pidät jonkun muun kuvasta, ehkä tuo taiteilija itse inhoaa teostaan?  Usein kun yrittää vilpittömästi kehua jonkun työtä, tämä nolostuttaa kehujan sanomalla että "toi oin ihan ylipaska makeilujuttu, mä vihaan itteeni kun tein tollast shittiiiii111h". Ei oikein mukava olo tuu.

Mutta jos mä tykkään jostain kuvasta, mä olen oikeassa ainakin just sillä hetkellä, ja tekijä väärässä, ainakin mun tuolloisen olon kannalta.

pertti jarla

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 915
Re: Itsekritiikki
« Vastaus #19 : 15.05.2007 klo 21:44:12 »
Se on hyvin hankalaa kun tietää että täydellistä sarjakuvaa ei ole eikä tule, mutta toisaalta sitä haluaa antaa kaikkensa eikä tyytyä vaan "ihan ookoohon".

Minusta ei pidäkään välttämättä tyytyä "ihan ookoohon". Etenkään jos haluaa luoda jonkinlaista karriääriä sarjakuvantekijänä. Kuten sanoit, jonkinlainen keskitie on löydettävä.

Ainakin täällä Kvaakissa saa sellaisen kuvan, että uraansa aloittelevat tekijät haluavat heti tehdä joitain 100-sivuisia eepoksia, ei hyvä! Viimeisteltyyn jälkeen pyrkivän kannattaisi ottaa työn alle mahdollisimman lyhyt sarjakuvanovelli. 2-10-sivuista juttua voi jo vähän hinkatakin, ja silti tulee valmista tavaraa. Onnistumiset motiveeraa kummasti tekemään lisää. Sitäpaitsi valmiita sarjisnovelleja voi jo tarjotakin jonneen....
« Viimeksi muokattu: 15.05.2007 klo 21:45:47 kirjoittanut pertti jarla »
Myötätunto ja huumori pois vakavasta asiasta!
-Huolestunut äiti

Shenanigans

  • pii(pe)rtäjä
  • Jäsen
  • Viestejä: 62
Re: Itsekritiikki
« Vastaus #20 : 23.05.2007 klo 20:36:22 »
Kiitoksia vastauksista ja kannustuksesta. Joskos onnistuisin jatkossa etenemään askel kerrallaan ja ottamaan vähän rennommin..  ::)
"Be careful out there, all that blood can get slippery ya know."

Irene

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 812
Vs: Itsekritiikki
« Vastaus #21 : 27.01.2008 klo 14:20:26 »
Ökpö kertoo työskentelytavoistaan. Linkittyi mielestäni luontevimmin tähän ketjuun.

http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1002
Lukupäiväkirjani: http://sbrunou.blogspot.com

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 083
Vs: Itsekritiikki
« Vastaus #22 : 27.01.2008 klo 19:57:37 »
Ökpö kertoo työskentelytavoistaan.

Haastattelusi piristävät Kvaak-tarjontaa huomattavasti. Mukavaa, että tartuit vielä nuoreen tekijään. Hienoa! Lisää haastatteluja!

ökpö

  • ääpylä
  • Jäsen
  • Viestejä: 516
  • Vanhana sitä tulee piisamiksi.
Vs: Itsekritiikki
« Vastaus #23 : 28.01.2008 klo 00:31:57 »
Hmjaha. Vai tommoiset kuvat olit Irene valinnut juttuun :D Ihan hyvä artikkelihan siitä tuli, vaikka vähän epäilytti... Pitkän aikaa :)
comicspace | paarustuksia | ircnet: rhia

Irene

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 812
Vs: Itsekritiikki
« Vastaus #24 : 28.01.2008 klo 07:28:27 »
Hmjaha. Vai tommoiset kuvat olit Irene valinnut juttuun :D Ihan hyvä artikkelihan siitä tuli, vaikka vähän epäilytti... Pitkän aikaa :)

Tämä on kuitenkin koko perheen foorumi. :)
Lukupäiväkirjani: http://sbrunou.blogspot.com

ökpö

  • ääpylä
  • Jäsen
  • Viestejä: 516
  • Vanhana sitä tulee piisamiksi.
Vs: Itsekritiikki
« Vastaus #25 : 28.01.2008 klo 09:45:58 »
Tämä on kuitenkin koko perheen foorumi. :)

Juu en epäillytkään että olisit mitään K-18 -matskua laittanut... Se viulistijutun eka sivu on aika tuhrusen näkönen, alin ruutu on tussaamatta, joitakin virheitäkin korjaamista vailla... No, sanoinhan etten osaa olla kärvistelemättä, vai sanoinko :)
comicspace | paarustuksia | ircnet: rhia

pertti jarla

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 915
Vs: Itsekritiikki
« Vastaus #26 : 28.01.2008 klo 13:22:49 »
Ökpö kertoo työskentelytavoistaan. Linkittyi mielestäni luontevimmin tähän ketjuun.

http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1002

Työskentelyn tavoista on aina kiinnostavaa lukea. Mukavaa että joku pystyy ja viittii tehdä hitaasti ja rauhallisesti, mutta tasaisella puristuksella edeten. Välillä tuntuu että nykyään ihanne on tehdä maksimaalisella vimmalla ja vauhdilla, niin että joka viivasta näkyy että nyt on kynä kipinöinyt...
Myötätunto ja huumori pois vakavasta asiasta!
-Huolestunut äiti

terhie

  • Jäsen
  • Viestejä: 124
Vs: Itsekritiikki
« Vastaus #27 : 28.01.2008 klo 17:40:10 »
Kauhee itsekritiikki iski ja kiroiluttaa/voihkasuttaa vähän väliä....
En voi enää korjata yhtä juttua jonka just tein ja siks ulvahtelen ja kiertelen levottomasti ympyrää kuin eläintarhan susi pakkasyönä.
Ruoka maittaa, nukuttaa.

http://www.artnet.fi/terhiekebom

roju

  • sarjispelle
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 738
Vs: Itsekritiikki
« Vastaus #28 : 28.01.2008 klo 18:21:09 »
Mä yritän itse tekovaiheen pitää semmoisena prosessinomaisena, että en päätä piirrosjäljestä liian tarkkaan miltä sen PITÄISI näyttää vaan yritän olla rento ja yllättyä itsekin lopputuloksesta. Teen silti pieniä korjauksia, mutta tuolla tavalla lopullinen jälki on vähän niinkuin yllätys itsellekin ja ehkä helpompi just saada asioita valmiiksi saakka. Perinteinen tussaaminen monine vaiheineen on kauhean tylsää, siinä vaiheessa kun jo tietää miten homma menee, piirtää "uudestaan" jo kerran luonnostelemaansa. Sillä metodilla kyllästyisin ennenkuin saisin mitään valmiiksi. Hommasta katoaa kaikki yllätyksellisyys ja mielestäni rennompi jälki näyttääkin paremmalta. Mutta meitä on moneen junaan ja asemallekin.

Käsikirjoitan ja luonnostelen luonnoskirjaan hommia etukäteen, saatan suttuluonnostella siinä vaiheessa useammankin version. Tussausvaiheessa en kuitenkaan enää katso niitä. Puhtaaksipiirtämisvaiheessa ikäänkuin piirtää "muistista", ei mallista. Näin viiva pysyy tuoreempana minusta. Sivu- ja ruutusommittelut on jutusta riippuen säntillisiä tai vähemmän säntillisiä. Tussauspaperille oon yleensä lyijärillä kalpeasti merkinnyt tekstit ja joskus ruutujen reunat/kuva-alueet suurinpiirtein. Jos joku kuva menee pieleen, tussaan sen mieluummin kokonaan uudestaan uudella paperille kuin alan korjaamaan ja hinkkaamaan.

Haluaisin oppia tekemään sillä lailla niinkuin Eisner tai Anna Sommer että ei olisi niitä ruutuja ollenkaan. Tällä hetkellä kiinnostaa sommittelullisesti yli kaiken Charlotte Salomon ja Dégas.
Dégasilla oli paitsi huono näkö, myös aikansa uutuus: kamera, ja se ihastui ikihyviksi kameran näpsäysten ei-suunniteltuun sommitteluun. Siihen astihan maalauksissa oli  sommittelullisesti nykysilmin katsottuna aika jäykkää, kultaista leikkausta jne. joka kyllä toimii, mutta kameran näyttämä oli siis ihan uutta. Maalarille ei olisi tullut mieleen jättää hahmon jalkaterää kuva-alueen ulkopuolelle jne.

Täytyy tietysti miettiä, minkä verran tuommoisilla sommitteluasioilla päätään vaivaa, jotta sarjakuva pysyy vielä LUETTAVANA. Sarjakuvan kuvia ei pidä tunkea yhtä täyteen, kun niiden pitää kuitenkin toimiaa suhteessa toisiinsa ja ennenkaikkea homman säilyä sellaisena että joku jaksaa sen vielä lukea. Se, että kuinka moni "joku" on sitten toinen juttu  ;D

Se näkyvin osa työstäni taitaa tosin tällä hetkellä olla Etlarin stripit, ja siinä on rajattu pieni tila käytössä, joten ei niin vaan irrotella... tuo ylläoleva pätee siis lähinnä omaan vapaaseen tekemiseen.

Muuten Pertti kirjoitti tuossa ylempänä aivan älyttömän hyvin, että parempi saada parisivuinen juttu valmiiksi asti kuin jumittaa ikuisesti sen pitkääkin pitemmän jutun ekan sivun kolmannen ruudun tussauksessa. Tai parempi ja parempi... siis noin niinkuin loppupeleissä vain valmiit jutut ovat ne jotka jäävät elämään.
Muista poika, että tämän päivän kapinallinen on huomispäivän pieru.

pertti jarla

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 915
Vs: Itsekritiikki
« Vastaus #29 : 28.01.2008 klo 19:50:10 »
parempi saada parisivuinen juttu valmiiksi asti kuin jumittaa ikuisesti sen pitkääkin pitemmän jutun ekan sivun kolmannen ruudun tussauksessa. Tai parempi ja parempi... siis noin niinkuin loppupeleissä vain valmiit jutut ovat ne jotka jäävät elämään.

Ja jos haluaa välttämättä tehdä pidemmän sormussaagan, niin kannattaa ehkä miettiä olisiko se mahdollista jakaa itsenäisinä toimiviin pieniin lukuihin -->saaga etenee, ja tulee valmista jota voi tyrkyttää julkaistavaksi.
Myötätunto ja huumori pois vakavasta asiasta!
-Huolestunut äiti