Kun meillä Suomessa kerran on useitakin keräilijöitä, joilla on paljon Carl Barksin litografeja, olen aina ihmetellyt, miksei meillä ole enempää myös Franquinin ja muiden eurooppalaisten serigrafien keräilijöitä.
Franquinin serigrafiat ja muu oheiskrääsä esim. Hergeen verrattuna on aika onnetonta.
Kummallisia valintoja ja vielä kummallisempia toteutuksia, mielestäin. Vaikka olen suuri Franquin-fani, niin harva oheistuote on houkutellut minua höllentämään kukkaronnyörejä.
Mulla on seinällä 1000 Spirou (offset?) ja yksi mikälie näyttelyjuliste(valokopioko) (Stripbrouilerbourse?). Oikeastaan tuo Quick-garage juliste on lähes ainoa jonka vielä haluaisin ostaa ihan aik. oikeasti. Jaa, sitten on vielä yksi, Il etait une fois à Landerneau
(Olipa kerran Landernaussa tjms.), jonka kelpuuttaisin seinääni koristamaan.
