Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Arvostelut: Karmea tarina (04.12.2019 klo 23:16:54)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
05.12.2019, klo 16:20:57

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
478401 viestiä 10403 aihetta kirjoittanut 3830 jäsentä. Uusin jäsen: Testi
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvantekijöiden keskustelut
| |-+  Luomistyö, käsikirjoittaminen ja kääntäminen
| | |-+  Miten käsis tulisi tehdä?
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 2 3 [4] 5 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Miten käsis tulisi tehdä?  (Luettu 20772 kertaa)
Mikael Mäkinen
maziwapp
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 310


Ostapa kuule sarjakuvaa.


« Vastaus #45 : 02.01.2011, klo 19:26:02 »

Stereotyypittäminen auttaa, ja se että on joskus perehtynyt V. Vitikaisen (Sirkkeli, Mikkelin sarjakuva-akatemia) tuotantoon.
 Wink

Ei oikeastaan. Sirkkeli oli lopultakin huumori-julkaisu, vaikka vakavampaakin aihetta oli. Sama koskee kersantti Napalmia, joka oli alusta asti parodiaa. Yksikään meidän hahmoistamme ei ole ollut.

Lainaus
Ei vaan, olen useamman kerran selannut julkaisujanne myyntitilaisuuksissa. Hinnasta vain ei olla päästy yksimielisyyteen, tai raha on ollut niin vähissä että on ollut pakko valita tarkkaan mitä ostaa.

Laatu maksaa.

Lainaus
Ja tosiasiat tosiasioina, jos nimessä esiintyy isänmaa, suomi, sota tai kristillisyys niin todennäköisesti en ole kohderyhmää. Ongelma on omani.
 Smiley

Tällä tyhjensit meidän pöydän melko täydellisesti, mutta en olisi oma itseni, jollen jotain olisi keksinyt. Rautasarjat #1 ja #2 eivät sisällä miehiä pukeutuneena suomen lippuun, yhtään sotaa, ellei sotaa rikollisuutta vastaan lasketa, ja myös kristillisyys loistaa poissaolollaan.

Ja mikä tärkeintä, juonet on kirjoitettu hyvin.
tallennettu

Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 305


« Vastaus #46 : 02.01.2011, klo 19:30:37 »

myönnän että tähän kohtaan:
Ja tosiasiat tosiasioina, jos nimessä esiintyy isänmaa, Suomi, sota tai kristillisyys niin todennäköisesti en ole kohderyhmää. Ongelma on omani.
 Smiley

liittyy perusteitakin mutta toisaalta kun itse ei ole kristitty ja vihaa oikeistoa, vasemmistoa ja keskustaa tunteella niin hiukan huvittaa.
Mutta tajuan, tuttu on kalju geenien takia ja on hyvin tarkka että yllä on aina Unicefin tai Amnestyn t-paita ettei ole epäselvää tatuoidusta miehestä omien ennakkoluulojen takia.

tämä on myös sitä mikä vaikuttaa käsiksen tekemiseen: käsikirjoituksessa olisi hyvä olla riittävä määrä infoa piirtäjälle.
tatuoitu kaljupää voi olla maalariduunari, skini, rasistiskini, muusikko tai lääkäri.
Piirtäjä antaa ensivaikutelman jota voi pelata joko twistinä tai ennakkoasenteen pohjustana.

Sama tyylin kanssa. tismalleen sama käsikirjoitus muuttuu valitun piirrostyylin myötä, valaistus, varjojen käyttö, realismi/ekspressionismi linjaus jne.

Ne olisi hyvä olla jo siinä vaiheessa kun laatii käsikirjoitusta.
tallennettu
[kivi]
Toimittaja
**
Poissa

Viestejä: 1 570


Akvaarious.


« Vastaus #47 : 02.01.2011, klo 19:37:43 »


tämä on myös sitä mikä vaikuttaa käsiksen tekemiseen: käsikirjoituksessa olisi hyvä olla riittävä määrä infoa piirtäjälle.
tatuoitu kaljupää voi olla maalariduunari, skini, rasistiskini, muusikko tai lääkäri.
Piirtäjä antaa ensivaikutelman jota voi pelata joko twistinä tai ennakkoasenteen pohjustana.

Sama tyylin kanssa. tismalleen sama käsikirjoitus muuttuu valitun piirrostyylin myötä, valaistus, varjojen käyttö, realismi/ekspressionismi linjaus jne.

Ne olisi hyvä olla jo siinä vaiheessa kun laatii käsikirjoitusta.

Alamme lähestyä samaa kantaa samasta aiheesta. Olisiko niin että totuuteen on monta ovea?
Smiley

Ja edelleenkin: kaikkea hyvää vain MKKE:lle, se, etten ehkä ole kohderyhmää ei mitenkään tarkoita etteikö joku muu olisi...

Kivi
tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 305


« Vastaus #48 : 02.01.2011, klo 19:46:26 »

Alamme lähestyä samaa kantaa samasta aiheesta. Olisiko niin että totuuteen on monta ovea?
Smiley

minusta totuuksia on yhtä monia kuin ihmisiä, mutta kerronnassa rajataan vaihtoehtoja ja tulkintoja joita lukija sitten omista lähtökohdistaan purkaa.
Se miten olemassaolevaa merkistöä käyttää on itsestä ja olosuhteista kiinni. Se miten se luetaan on puhtaasti kiinni vastaanottajan medialukutaidosta.

samasta aiheesta voi tehdä eri henkilöiden kanssa aivan eri näköisiä sarjakuvia.
tallennettu
[kivi]
Toimittaja
**
Poissa

Viestejä: 1 570


Akvaarious.


« Vastaus #49 : 02.01.2011, klo 20:20:38 »

minusta totuuksia on yhtä monia kuin ihmisiä,
...
Se miten olemassaolevaa merkistöä käyttää on itsestä ja olosuhteista kiinni. Se miten se luetaan on puhtaasti kiinni vastaanottajan medialukutaidosta.

Totuus on totuus, se ei ole uskonasia. Subjektiivisia todellisuuksia voi olla eri, mutta yhdessä todellisuudessa on aina totuutensa joka on niin eksakti kuin olosuhteiden toleranssi sallii.

Medialukutaidonkin itsessään kiistäisin koska se on vain väline ilman omaa sisältöä ja määrettä, ja korvaisin sanalla näkemys, ehkä myös kokemuspohja (sikäli kuin lukijan auteur astuu kuvaan) ja osaaminen.

Lainaus
samasta aiheesta voi tehdä eri henkilöiden kanssa aivan eri näköisiä sarjakuvia.

Varmasti. Mikä häviävän pieni mahdollisuus olisikaan, että ne olisivat täysin identtisiä.
Smiley

Kivi
« Viimeksi muokattu: 02.01.2011, klo 20:46:55 kirjoittanut [kivi] » tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 305


« Vastaus #50 : 02.01.2011, klo 21:05:39 »

Totuus on totuus, se ei ole uskonasia. Subjektiivisia todellisuuksia voi olla eri, mutta yhdessä todellisuudessa on aina totuutensa joka on niin eksakti kuin olosuhteiden toleranssi sallii.

Medialukutaidonkin itsessään kiistäisin koska se on vain väline ilman omaa sisältöä ja määrettä, ja korvaisin sanalla näkemys, ehkä myös kokemuspohja (sikäli kuin lukijan auteur astuu kuvaan) ja osaaminen.

ensimmäisen asian objektiiviisuus on liian subjektiivista, mutta siinä olen samaa mieltä että kerronnan kannalta rajaus on pakollinen.
medialukutaidon suhteen pistit pahan sillä vaikka näkemys on hyvä suomennos medialukutaidolle se ei vastaa mediakriittisyyttä tai pyrkimystä objektiivisuuteen.

Toimittajakoulutuksessa painotetaan juuri objektiivisuutta vaikka käytäntö osoittaa sen tarkoittavan juuri aiheeseen liittyvää rajausta l. mitkä elementit ovat parhaiten todennettavissa ja mitä tietoa vastaan.

Aivan samoin kuin piirtäjän on rajattava kuva-ala, kuvakulma ja kuvan elementit on sama tehtävä käsikirjoituksessa koska se vaikuttaa luonnollisesti myös itse sarjakuvaan.
eli mikä on ympäristön merkitys, miljöö, tunnelma jne myös kuvalliset konnotaatiot.
ja ennen muuta että teksti ja piirros ovat samalla aaltopituudella.

kauhein tilanne on jos tehdään samasta materiaalista aivan eri sarjakuvaa, toinen vakavaa eeppistä seikkailusarjakuvaa ja toinen tulkitsee sen parodiaksi tai päinvastoin.
Tai jos kirjoittajalle on selvää että nyt jätetyksi tullut mies/nainen on epätoivoissaan mutta tunne ei välity kuvittajalle asti niin miten sitten lukijallekaan?

mutta se onkin silloin käsikirjoittajan ongelma ja hänen kyvyttömyyttään välittää tarinan ydintä eteenpäin.

Siinä olen samaa mieltä että kuvalle on jätettävä tilaa kertoa, jotta lukija voi oman kokemuspohjansa tai käsitystensä mukaan tulkita ja eläytyä.
Muussa tapauksessa kannattaa harkita ihan silkkaa proosaa ilman kuvia.
tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 305


« Vastaus #51 : 02.01.2011, klo 23:01:54 »

ja koska olen kroonisesti kykenemätön pitämään päätäni kiinni jäin jopa miettimään käytyä keskustelua.

Siinä olen samaa mieltä että yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä käsikirjoitus ei ole, tämä on selvää.
strippisarjaa tehdään eri periaattein kuin albumia tai lehteä, mutta kutakin strippisarjaa/albumia/lehteä tehdään tekijänsä/tekijöidensä ehdoilla.

Mutta jään aina kiinni siihen mitä [kivi] sanoi:
Käsikirjoittaja vastaa kokonaisuudesta ja siitä että tarinassa pysytään, saattaa ehdottaa kuviakin, mutta lopullinen ratkaisu kuvan sisällön suhteen pitää aina olla piirtäjällä.

se on tuo lause AINA.

totta, sarjakuva toimii kuvan ehdoilla suuresti ja olisin aivokuollut jos inttäisin että piirtäjä on vain toteuttava osapuoli(erittäin vakavasti aivokuollut), mutta käännetään tilanne toisinpäin (kuten sarjakuvissa on toisinaan käynyt)
eli ensin on käsikirjoitus johon piirtäjä valuttaa tietotaitonsa ja laatii rakkaudella ja ammattitaidolla ruutujaot, kuvakulmat, kultaisen leikkauksen ja "kamera-ajot".
Fiilistelee, laveeraa, photoshoppaa, luonnostelee, kokeilee ja vääntää ja kääntää ja lähettää valmiin työn kustantajalle koska on valmis.

Ja sitten työ menisi takaisin käsikirjoittajalle joka leikkaa ja liimaa ruudut uudestaan ja vaihtaa dialogit mielestään paremmiksi muuttaen samalla sisällön.
tätä lienee tarkoitettu myös tällä repliikillä:

Ongelmansa mukaan tuo, että ihmisen psyyke toimii niin että pienikin oma rooli kasvaa ajan mittaan merkittävyydessä. Jokaista avun tarjoajaa pitää harkita vakavasti, koska lopulliselle työlle kyllä löytyy jakajia.

en väitä etteikö tässäkin olisi tietenkin oma lehmä ojassa, suomen piireissä on ehkä Pauli Kallio jota arvostetaan käsikirjoittajana ja muut taas eivät ole sarjankuvantekijöitä kun eivät piirrä itse(oikeassa elämässä kuultu lause) kun taas muuanna maailmankolkilla molemmat painavat vaakakupissa yhtä paljon.

Piirros ilman käsikirjoitusta on juuri se: piirros. Käsikirjoitus ilman piirrosta on vain tekstiä ja molemmissa tulisi olla jonkin asteinen tasapaino, se ettei vetovastuu ole vain piirtäjän harteilla.

itse olen niin kiinni sarjakuvan muotokielessä että ilman ruutujakoa tai ehdotuksia mitä ruudussa on olisi vaikea kirjoittaa pelkkää "sitten toi tekisi noin ja tää teksi näin"

itsellä on ollut järjetön tuuri tekijöiden suhteen ja osan kohdalla piirtäjän tekemät muutokset ja muutosehdotukset ovat olleet joskus vaikeakin niellä.
ilokseen voi myöntää että yhdeksän kertaa kymmenestä se on parantanut tarinaa ja joka kerta kun on syntynyt tekijäin välistä dialogia on tarinan taso noussut ja skarppaantunut.
« Viimeksi muokattu: 02.01.2011, klo 23:09:45 kirjoittanut Curtvile » tallennettu
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 9 110



« Vastaus #52 : 03.01.2011, klo 08:59:27 »

Mielenkiintoisia sivupolkuja tässä ketjussa, mutta yritän nyt pysyä lähempänä aihetta ja kerron miten olen itse päätynyt työstämään uusinta hankettani.

Olen piirtämässä ensimmäistä sarjakuvaani, jossa on sellainen oikea itse tehty käsikirjoitus ja jossa olen muutenkin käynyt huolella läpi useita työvaiheita joiden katsotaan yleisesti kuuluvan sarjakuvan tekemiseen. Olen joskus käsikirjoittanut muillekin, mutta itselle ei oikein aina jaksa kirjoittamalla kirjoittaa vaan työ etenee pitkälle muistiinpanojen, pikkuluonnosten ja mielikuvien varassa. Varsinaisen käsikirjoittamisen lisäksi on monesti tullut skipattua iso osa mm. alustavasta hahmo- ja detaljisuunnittelusta. Puolustuksekseni esitän sen että mielestäni riippuu paljon tarinoiden luonteesta ja pituudesta miten ”kankea koneisto” sinne taakse tarvitaan. Mutta siis näin:

 Ensin suunnittelin/kirjoitin juonen. Tässä vaiheessa hahmottelin hieman rakennetta (alku, keskikohtauksia, loppu =synopsis). Sitten tein käsikirjoituksen, joka koostuu enimmäkseen dialogista. Piirtämisvaiheessa käsikirjoitan hieman uusiksi samalla kun teen ruutujakoa eli suunnittelen kohtausten visuaalista puolta. Vielä tässä luovuin mm. ajatuksesta jakaa tarina lukuihin.
Piirtämisen jälkeen (kun se visuaalisuus on lyötynä lukkoon) hion ja tiivistän dialogia vielä kerran. …Ja vielä kerran saatuani kommentteja kohtauksien toimivuudesta esilukijoilta.

Näin huomaan tulleeni käsikirjoittaneeksi tarinan ainakin kolmeen neljään kertaan. En voi kuvitellakaan miten tämä prosessi, jossa tapahtuu mielestäni positiivista kehitystä onnistuisi, jos tekisin käsikirjoituksen jonkun toisen piirrettäväksi.
Varmaa on että lopputulos olisi aika erilainen. Ehkä jopa jollain tapaa parempi. Olisin kuitenkin tullut luovuttaneeksi kässän hieman raakana ja piirtäjä olisi tehnyt mahdollisesti siihen muokkauksia oman makunsa mukaan. Painotukset muuttuisivat. Ja minä haluaisin todennäköisesti sittenkin vielä viilata lopuksi dialogia.
Tämmöinen aikaa vievä nysvääminen ei tietenkään onnistuisi ns. ammattimaisessa tekemisessä. Kun pitää olla tehokas, toimitaan kuten Japanissa, missä on sarjakuvalla toimittaja, joka katsoo päältä sekä hioo ja korjaa. Alan myös ymmärtää Marvelin systeemiä (siitäkin huolimatta että se aluksi tuotti aika pökkelöä sarjakuvaa) jossa käsikirjoitus oli aluksi vain tarinan runko, jonka piirtäjä toteutti ja johon Stan Lee sitten lätki dialogin päälle.
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
[kivi]
Toimittaja
**
Poissa

Viestejä: 1 570


Akvaarious.


« Vastaus #53 : 03.01.2011, klo 17:31:54 »

Näin huomaan tulleeni käsikirjoittaneeksi tarinan ainakin kolmeen neljään kertaan. En voi kuvitellakaan miten tämä prosessi, jossa tapahtuu mielestäni positiivista kehitystä onnistuisi, jos tekisin käsikirjoituksen jonkun toisen piirrettäväksi.
...
Tämmöinen aikaa vievä nysvääminen ei tietenkään onnistuisi ns. ammattimaisessa tekemisessä. Kun pitää olla tehokas, toimitaan kuten Japanissa, missä on sarjakuvalla toimittaja, joka katsoo päältä sekä hioo ja korjaa. Alan myös ymmärtää Marvelin systeemiä (siitäkin huolimatta että se aluksi tuotti aika pökkelöä sarjakuvaa) jossa käsikirjoitus oli aluksi vain tarinan runko, jonka piirtäjä toteutti ja johon Stan Lee sitten lätki dialogin päälle.

Hmm. Kuulostaa koko prosessisi aika lailla samalta kuin mitä mä teen, paitsi että (ja koska oon tehnyt näin jo kauan aikaa) homma on virtaviivaistunut seuraavalla tavalla (huomatkaa, että albumi on mulle aina tasan 64 sivua, tää on se ideaalimitta johon pitää osua):
1) Synopsis
Tässä vaiheessa tarina on vasta suullinen kertomus, jonka kertominen vie noin 10 minuuttia. Kerron sen jokaiselle joka osuu kysymään: "Mitä sulla nyt on työn alla?" Samalla tarina hioutuu, kasvaa ja turhat käänteet jäävät pois. Mutta siis: kerron juonen erilaisille ihmisille, otan kommentteja vastaan, muokkaan ja kuuntelen.

Kun tarina kuulostaa valmiille eikä enää herätä yllätyksiä, kirjoitan sen aikajanalle. Tähän janaan merkitsen myös suunnilleen missä kohden kokonaisuutta asiat tapahtuvat.

2) Käsikirjoitus
Piirrän ja kirjoitan albumin alusta loppuun muistikirjaan tai -vihkoon. Tarvittaessa lisäilen irtosivuja väliin. Nyt syntyy dialogi, ja sitä myös korjaillaan ja hiotaan kautta linjan ja edestakaisin kunnes yhtään turhaa sanaa ei näy. Toinen vahdittava asia on, että jokaisen aukeaman oikeassa alalaidassa pitää olla jotain mikä innostaa jatkamaan, ja muutenkin, oikeanpuoleisille sivuille varataan näyttävä grafiikka, tylsä mutta pakollinen tarinankuljetus jää aina vasemmalle.

3) Piirrostyö
Piirrettyäni vaakarivipalkit, tekstaan suoraan kuitukärkikynällä 1-5 sivun erissä. Tekstauksessa en käytä apuviivoja eikä sivua ole vielä luonnosteltu, tekstauksen itsessään on muodostettava dynaaminen rytmi vaikkei sivulla ole hahmoja.
Sitten luonnostelen hahmot ja taustat ja tussaan ne vasta kun olen varma että ne eivät ole kaksiuloitteisia, vaan kuvassa on aina kun mahdollista myös syvyyssuuntainen liike ja joka viivalla oma jännitteensä. Tiedän koko ajan, käsikirjoituksen perusteella, mitä kuvassa on. Kässäreitäni on nähtävissä mm. Saippuaa- ja Kissoja, hiiriä ja ihmisiä -albumien etu- ja takalehdillä, kyllä niistä tietää mitä kuvassa tapahtuu vaikka lisäyksiä, poistoja ja korjauksia onkin joskus monessa kerroksessa.

4) Korjailu, leikkaus, väritys ja taitto tapahtuu koneessa. Jotain voi tulla lisääkin.

Kivi
« Viimeksi muokattu: 03.01.2011, klo 17:36:34 kirjoittanut [kivi] » tallennettu
judea
Vieras
« Vastaus #54 : 19.07.2011, klo 22:05:57 »

Netistä löytyy vanhan kunnon Kupla-Akatemian kässäriopas.

Onko tuo vielä jossain olemassa?
tallennettu
kaltsu
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 915



« Vastaus #55 : 23.07.2011, klo 09:40:19 »

Onko tuo vielä jossain olemassa?

http://lmgtfy.com/?q=kupla-akatemia
tallennettu

judea
Vieras
« Vastaus #56 : 23.07.2011, klo 12:35:10 »


Kiitos!
« Viimeksi muokattu: 23.07.2011, klo 12:37:30 kirjoittanut judea » tallennettu
Teräskäsine
Galleriataiteilija
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 371


Punk's not dead


« Vastaus #57 : 31.07.2011, klo 19:08:08 »

Omalla kohdalla olen huomannut yksityiskohtaisen käsikirjoituksen kirjoittamisen sulaksi mahdottomuudeksi.

Teräskäsine: Sokeat Lesbot-sarjakuvan oli tarkoitus olla yksi pikku stoori muiden joukossa. Kehittelin ensin omaksi huviksi ideaa sarjakuva-albumista, joka sisältäisi viisi tarinaa. Tarinat eivät varsinaisesti toisiinsa liittyneet, ne olivat ennemminkin kohtaamisia sarjakuvahahmojen kanssa ja paskan puhumista. Kehittelin kuitenkin ideaa yhdestä tarinasta, joka erottuisi joukosta ja siinä keskittäisiin vain yhteen hahmoon, josta pidin eniten. Halusin hieman rajun tarinan ja keksin lisätä sarjakuvaan tapahtumapaikaksi stripteasebaarin, jonne päähenkilö menee seuraamaan kahden naisen esitystä. Muistaakseni keksin heti, että naiset tanssivat sokkoina, josta nimi Sokeat Lesbot kehkeytyi.

Koska pidin ideasta, päätin, että teen tästä pienestä stoorista ison jutun, joka toimisi yksittäisena tarinana. Tarina kasvoi sitä mukaan kun piirtelin muita pikku sarjiksia. Tämä on omassa tapauksessa tärkein asia käsiksen teossa: rauhassa suunnittelu ja ideoiden tulvahtaminen mieleen.

Käsikirjoitin tarinan tietokoneella, mutta en tee mitään sellaista kässäriä, jossa tarkoin mietitty mitä milläkin sivulla tapahtuu. Teen käsiksen leffojen käsikirjoitusten tavoin, jossa keskitytään paljolti dialogiin ja kuvaillaan tarvittaessa tapahtumia.


Olen jakanut Teräskäsine: Sokeat Lesbot seitsemään lukuun, joista joka toinen liittyy jonkun hahmon menneisyyteen. Käsikirjoitin sarjakuvan päätarinan varsin yksityiskohtaisesti, mutta jossain vaiheessa huomasin tarinan joidenkin hahmojen jäävän niin taka-alalle, että päätin keksiä lukuja näille. Näitä takautumia en kirjoita kovin yksityiskohtaisesti, koska minulle itsellenikin hahmot saavat olla hieman mysteerejä. Tiedän kuitenkin silmän räpäyksessä tarinan pääkohtaukset jo ennen varsinaista ideointivaihetta.

Kirjoitan sarjakuvan alun, tärkeimmät tapahtumat ja lopun, mutta jätän näiden välissä tapahtuvat asiat sitten piirtämisen aikana keksittäväksi. Tämä tapa sopii minulle, sillä näin koen tarinan työstämisen huomattavasti mielenkiintoisemmaksi, kun en tiedä 100% yksikohtaisesti mitä seuraavalla sivulla tapahtuu ja sanotaan.


Tälläinen työskentelytapa sopii omiin projektiin. Eri asia on sitten jos minulta pyydetään tiettyä sivumäärää, niin silloin yksityiskohtaisemman käsikirjoituksen tekeminen on aika pakollista.
« Viimeksi muokattu: 31.07.2011, klo 19:13:37 kirjoittanut Teräskäsine » tallennettu

Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 305


« Vastaus #58 : 07.08.2011, klo 17:20:42 »

otetaan yksi esimerkki miten se menee.

Syyskuussa Jeff Lemiren käsikirjoittama ja Travis Foremanin kuvittama Animal man#1 on näet DCn omassa blogissa ja saattaa kiinnostaa.

ensin on kustantajalle tehty ehdotus sarjasta, konsepti
tässä vaiheessa ei ole tietoa kuka piirtää.
tämä joko hyväksytään ja näytetään vihreää valoa tai sitten torpataan kohteliaasti ja kerrotaan että yritä uudestaan toiste(tai ei) tai ohjataan toisaalle

tämä hyväksyttiin joten:
Numeron yksi käsiksen sivut 9-12

sitten etsitään piirtäjä(tai sitten piirretään itse.Toimii joskus, tuhoaa kaiken mitä on saavutettu joskus) elikkä
vaihe 3: lyikkärit sivut 9-12

tussatut sivut 9-12

nämä sitten lähetetään värittäjä Lovern Kindzierskille
blogi ei sitä mainitse mutta kaikki tekevät yhteistyötä, mitkä värit mitkä sävyt, kuka on minkäkin näköinen jne.


näistä tuleekin ensimmäinen previkka näyte, eli valmis jälki(kunhan siihen lisätään dialogi yms teksitittäjän toimesta)

onko tämä sitten autuaaksi tekevä tapa?
ei.
Kaltsu Kallio laittoi Hiskin käsiksen näin

jollekin käsis on samalla viivalla kuin synopsis :"tää on poromies joka tulee naisen perässä Helsinkiin mutta ei mene kuten Strömsössä" ja alkaa piirtää siitä.

Itse noudatan tuota ylempänä mainittua mallia jossa jaetaan sivut, ruudut, dialogi jne ja pyrin olemaan piirtäjän kanssa yhteydessä miltä mikäkin näyttää.

tallennettu
Omenapoika
Uusi jäsen
*
Poissa

Viestejä: 10


« Vastaus #59 : 22.08.2011, klo 15:56:11 »

Oon huomannu että yksi tärkeimpiä asioita kässäröinnissä on hyvä kaveri tai työkumppani jonka kanssa ideoita peilaillaan (niinkuin tuo Marvel-kaava homma, että piirtäjä saa osan urakasta).
Vaikka itse hoitaisi koko sarjakuvan, niin auttaa todella paljon käydä se läpi jonkun kanssa. Silloin saa mittaamattoman arvokkaita "miksi"jä  ja "en tajunnu"ja. Itsellä kun on aina oma kuva asioista, niin ei osaa ajatella kulman taakse.
Reilusti aikaa kypsyttelyyn ja jonkinlainen kirjanpito on tärkeää. Jos joskus tulee idea, niin kirjoittaa ylös vaikka koko tarinan vaikkei toteuttamiseen olis aikaa. Jos kuukausien tai vuosien päästä kaivaa sen esille niin sen lukee kuin uutena työnä ja voi rakentaa mökistä kirkon, tai ainaki tajuaa laittaa huussin pihalle.
tallennettu
Sivuja: 1 2 3 [4] 5 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: