Raju pettymys oli Viikatemiehen tiellä –maxi. Kyseessä on käsikirjoittaja Seguran kehnoin Tex-tarina. Miehen aiemmat 5 stooria Ortizin ja Repetton kanssa ovat olleet paljon laadukkaampaa ja viihdyttävämpää luettavaa. Tässä uusimmassa ainoa tuttu seguramainen elementti olivat rankat tapahtumat, mutta muuten mies tuntui menneen kerronnassaan niin täysin riman alta, että nenä on maata viistänyt.
Kaikkein pahinta oli, ettei tarinassa ollut kunnollista juonta. Löysää ratsastelua sinne tänne 318 sivun verran ja alati poukkoiltiin pääjuonen kannalta epäolennaisille sivupoluille. Tarinan eheys, intensiteetti ja todelliset jännitteet olivat pahasti kateissa. Epäkiinnostavat ja pinnalliset sadistikonnat lahtasivat ja ryöstivät kaikki tiellensä osuvat. Nämä raakuudet olivat lopulta vain vastenmielisiä (myös Ortizin kuvaamina), minkälainen tunne todella harvoin Texiä lukiessa tulee. Jos julmuudet olisi edes perusteltu hyvin, jos niillä olisi ollut jokin muukin funktio, mutta ei: kunhan konnat päästelivät höyryjään ja toteuttivat psykopaattisia tarpeitaan läpi tarinan. Intiaanijengien kuviot taas olivat niin tuttuja ja kliseisiä, että suu meinasi revetä haukotuksista.
Useissa kohdissa tuli puhdas wtf-fiilis: Roy Frazierin kanssa kamppailu avojunassa, vainukoiraepisodi, uudisasukkaiden hyökkäys Texin kimppuun, Texin piiloutuminen hevosten juottokaukaloon lopussa. Ei hyvää yötä mitä pöhköilyä! Ei voi myöskään käsittää Carsonin lemppaamista pois heti 50 sivun jälkeen.
Mitä kummaa Segura on mahtanut haluta kertoa tarinallansa? Luonto ja luonnonvoimat vs ihminen? Elämän sattumanvaraisuus ja kohtalon oikkuilu? Ihmisen ahneus ja raakuus? Ongelma oli, että mihinkään teemaan ei keskitytty kunnolla saati sukellettu yhtään pintaa syvemmälle. Ala-arvoinen toteutus murjoi kokonaisuuden rammaksi.
Tällä tarinalla on hyvin vähän tekemistä sen Texin kanssa, mihin on vuosikymmenten aikana totuttu ja minkä vuoksi sarjaa haluaa lukea. Ainoa positiivinen seikka Viikatemiehessä oli Ortizin varmat, väkevän taidokkaat piirrokset. Vaikka harmittaa, että Ortizin on pitänyt tuhlata arvokasta aikaansa tällaiseen tarinaan. Bonellin ei olisi koskaan pitänyt päästää tätä pökälettä ulos, ei edes piirrosvaiheeseen. Ja jos Segura ei enää pysty tämän parempaan esitykseen, minun puolestani lopettakoon Texin tekemisen kokonaan. Maxi on mainio formaatti, mutta ottaa rankasti päähän, kun Italian viime vuosien maxien taso jatkaa sukeltamistaan yhä syvempiin vesiin.
Äänestys