Maxi-Texit & paras Maxi-Tex- äänestys

[Hannu]

70v juhlalätkä on unohtunut.

Jep jep! Saas nähdä josko tuo korjaantuu, onhan opuksen julkaisuun vielä kuukausi.

[Janne]

Mutta olisipa kiintoisaa tietää kuka on piirtänyt sen toisen maxin joka siellä on tulossa tänävuonna.

Ilmeisesti julkaistaa maxi, joka koostuu kahdesta tarinasta. Molemmat Rujun kirjoittamia. Toisen piirtää Scascitelli ja toisen De Luca. Jälkimmäinen tarina oli aikoinaan tarkoitettu julkaistavaksi Almanaccossa ja piirtäjänä piti toimia Ortiz. Hän ehti saada valmiiksi vain kaksi sivua. En tiedä, onko näitä kahta sivua käytetty.

[J.T.Chance]

Ehkä paras tapa suhtautua Dison kuvittamaan maxiin on positiivinen ajattelu. Esim., vaikka jos asiaa ajattelee koko sarjakuvataiteen kannalta, niin Dison taide saa kaikki maailman muut sarjakuvapiirtäjät näyttämään renessanssimestareilta.

[]uho]

Olipa surkeen näköistä. Olen ennenkin ihmetellyt että miksei Diso rupea päätoimisesti kuvittamaan jotain luontokirjoja kun tykkää piirtää lintuja ja oravia. Ei sillä, tuontyyppinen ruudunsommittelu kelpaisi kyllä, jos piirtäjä muuten händläis hommansa paremmin.

[Hannu]

No niin, tulihan se sinne

[Mosabacka]

Lehtipisteisiin on ilmestynyt uusi Maxi nimeltään Nueces Valley. Pienen silmäilyn jälkeen luvassa on Texin nuoruusaikoihin sijoittuva seikkailu, jossa esiintyy esim. Texin vanhemmat Ken ja Mae Willer sekä Damned-Dick, joka on nähty muissakin seikkailuissa. Odotukset ovat kovat ja tällainen tarina ei ole mikä tahansa, koska siinä luodaan pysyvää Tex-historiaa eli se on runkotarina. Sinänsä jännää, koska tällaista ei ole ennen ollut Maxeissa.

Nyt luettu. Erilainen tarina, koska ei ole selkeää konnaa tai vääryyttä, joka korjaantuu, vaan pikemminkin lapsuuden ajan pidemmän ajan kuvaus. Todellinen arkkitarina ja mainio lukupaketti pitkäikäisille willeristeille. Suosittelen!

[Janne]

Olipa valtavan hieno tarina. Järjettömän hienosti rakennettu kehyskertomus Texin vaiheille. Todella haastava tehtävä kuvittajalle, koska pitää kuvata tuttuja hahmoja eri ikävaiheissa. Del Vecchio on mielestäni onnistunut hommassa täydellisesti. Tarina on niin erilainen, että on vaikea sanoa, kuinka hyvä se on normi-Texiin suhteutettuna. Mutta kyllä se hyvä on, ellei suorastaan erinomainen. Ainut vaara tässä nyt on, että näitä Texin menneisyysjuttuja aletaan ryöstöviljellä hamaan tappiin saakka. Bosellillahan on se tapana, että kun hän saa jonkun idean, niin sitten sitä kaavaa toisteaan ja toistetaan ja toistetaan ja toistetaan...

[Mosabacka]

Sen verran paljastusta, että tarinassa jätettiin yksi selkeä vinkki siitä, että tämä ei jää tähän eli Texin nuoruudesta tullaan tekemään ainakin yksi "jatko-osa". Juttelin yhden toisen willeristin kanssa Nueces Valleysta ja hänkin oli samaa mieltä kuin Janne. Mahtava tarina! Itse tuumaan, että tässä oli eeposmainen teos, vaikkakaan ei runomuotoinen.

[Mr. Font]

Aivan todella hieno tarina! Vieläkin hymyilyttää. Poikkeuksellinen tarina oikeastaan koko sarjankin mittapuulla ja Boselli osasi ottaa hienosti kantaa moneen aiemmin käsittelemättömään asiaan, mutta kuitenkin alkuperäisiä tekijöitä kunnioittaen. Kuten Janne totesikin niin vaikea verrata ”normi-willeriin” mutta kyllä tämä silti aika kärkipäähän menee omissa listoissani. Aika nappiin onnistuttu ja näin tämä pitikin hoitaa.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi piilotetun sisällön)

 Ensimmäistä kertaa annettiin perusteet ja raamit sille miten ja miksi Texistä tuli Tex. Nyrkkeilytaidot, viehtymys kapakkatappeluihin ja tapa sopia ne heti jälkeenpäin. Gunny Billin ampumaopit oli jo nuorella Texillä hyvin hallussa ja samalla tavalla hän opettaa niitä pojalleen liuskatarinassa ”Texin poika”. Tulitikkutemppu opittiin myös, eli Boselli oli aika oivaltavasti osannut ripotella niitä matkan varrelle. Silti itse tarinakin oli kiinnostavaa seurattavaa, eikä pelkästään käyty näitä läpi.

Texin ensimmäinen tappo on myös yksi aihe mitä ei lienee koko sarjassa aikaisemmin käsitelty. Siinäkin Boselli mielestäni teki fiksusti ja sitähän ei tässä maxissa vielä tapahtunutkaan. Luulen että Boselli on ajatellut sen niin että Tex alkoi ”ampua kohti” vasta isänsä kuoleman jälkeen. Ehkäpä saamme siihen lisävalaistusta muutaman viikon päästä suuralbumissa Kostaja. Muistelen että Texin menneisyys -tarinassa ei tästä aiheesta ole mainintaa. Pitää ehkä lukea se seuraavaksi muistia virkistämään.

Loistava lainsuojaton oli jo erinomainen nuoruuskertomus mutta kyllä tämä pisti vielä paremmaksi! Itseäni ei ainakaan haittaa jos näin laadukkaita takaumatarinoita tulee silloin tällöin ”nykyhetken” rinnalla. Kunhan tosiaan tasapaino niiden välillä säilyy hyvänä. Ainakin seuraavat värialbumit jatkavat menneisyysteemaa mutta perussarjassa keskitytään pääosin nykyhetkeen.

[exi_bel]

..Texin nuoruusaikoihin sijoittuva seikkailu, jossa esiintyy esim. Damned-Dick, joka on nähty muissakin seikkailuissa.

Siis kirottu-Dick, minä en muista muita seikkailuja kuin Kahden lipun alla tms. mutta siis tarina jossa Tex ja Dick joutuvat sisällissodan pyörteisiin.
Mitä muita tarinoita kirotusta-Dickistä??

[TexKiller]

Uusin hankittu ja luettu viimeinkin. Oli tarkoitus muutamassa erässä lukaista mutta eihän tätä malttanut lopettaa kesken paitsi yksi kahvitauko.

Erittäin mielenkiintoinen tarina, ja komeaa katseltavaa taidekin.Loppu oli ehkä hieman väkinäisesti tehty jotta saadaan toimintaa nykyhetkeenkin mutta ei silti huonoista sivuista kyse suinkaan.

En ala vertailemaan tätä paremmuudessa muihin makseihin, sen verran erilaisesta tavarasta kyse.

Tuo exi_belin kymysys kiinnostaa minuakin. Joitakin vuosia sitten julkaistiin sisällissotaan sijoittuva tarina jossa teksillä oli ns sukset ristissä pohjoisten poikien kanssa jotka aika heikoin perustein laittoivat narun jatkoksi etelän porukkaa mutta en millään muista oliko Dick mukana. Lehdet ovat vintillä muovitaskutettuna laatikoissa, ei jaksa mennä penkomaan...

 

[Janne]

Mitä muita tarinoita kirotusta-Dickistä??

Tulee mieleen ainakin Glorieta Pass, joka on Italiassa julkaistu almanaccona, Suomessa perussarjassa sekä Mastantuonon vähän tuoreempi Missouri!. Molemmat siis sisällissotajuttuja.

[TexKiller]

Missouri!.

Tämän tarinan kirouspitoisuutta arvelinkin hieman  ja nyt kun tarinan numero tiedossa mitä etsiä, päätösosa "kaksi sissiä" löytyi helposti lootasta....

On siitä näemmä enemmän kuin joitakin vuosia, seikkailu peräti vuodelta 2009...
Niin se aika nyrjähtää....

[Janne]

On siitä näemmä enemmän kuin joitakin vuosia, seikkailu peräti vuodelta 2009...

Minäkin ajattelin, että maksimissaan 4-5 vuotta sitten... 

[trendkiller]

Sain luettua Mefiston varjon pitkästä aikaa uudelleen ja olihan se aika kullannut muistot. Uudelleenluettuna tuo oli kyllä melko tylsä. Alkupuoli rullasi vielä hyvin, kunnes voodoo-jengi oli paketissa. Sen jälkeen puhekuplat täyttivät ruudut ja Yama kävi välillä kiintiösäikyttelemäsä. Loppu oli melkoinen antikliimaksi. Ei ihme, että seuraavaa tarinaa saatiin odottaa parikymmentä vuotta.