Kyllä nyt on ollut oikein juhlaa, maxi-Tex ja Ukkostuuli samana päivänä! Molemmat luettu. Oikeuden mies tuntui ensiahmaisulla vallan mainiolta! Vaikka sheriffi Starkerin asema oli jo varhain selvillä, niin jännitettä ja jännitystä riitti loppuun saakka. Tarinan rytmitys oli kohdallaan, monien Tex-tarinoiden perisynnistä - siis siitä että loppu ajetaan alas töksähtäen tai että välillä kohtuuttomasti kohtauksia venytetään - ei tässä ollut tietoakaan. Hieno, tasapainoinen tarina. Jos jostakin pitää rutista, niin Carsonin uhrilampaan rooli oli harmittavan pieni; olisihan vanha kameli saanut jo aiemmin astua kuvaan, niin olisimme päässeet nauttimaan kaverusten sanailusta.
Sinänsä mielenkiintoista oli lukea tähän samaan läjään tuo uusi Ukkostuuli; kivikasvo-tarinassa oli paljon yhtymäkohtia tähän tarinaan (konna kylässä).
Repetton piirroksesta olen aina tykännyt, ja hyvää se oli tässäkin. Ei ole aiemmin tullut mieleen, mutta yllättäen jossain kohden tuli mieleen Letteri. Esim. Porterin nuoripari kuvattuna sivulla 163 voisi hyvinkin olla Letterin piirtämässä Pecos Billissä Suden Hampaat (katso Jannen kirjasta Letterin esittely).