Sotasarjakuvat

[Veli Loponen]

Joo, minä tarkoitan ainakin just tota sarjaa.

[Asko AA]

Surf-Jokea myötäillen:
Ongelma ei ole siinä, saadaanko Veli ostamaan Korkeajännitys, vaan saadaanko korkkarilukija ostamaan Ennisiä, Kubertia, EC:tä tms. speziaaleja.

Niitä on tuossa pyörinyt viljalti toimituksessa ja kotonakin, Sgt. Rockia ja uutta Battler Brittonia on tunnusteltukin jo. Teräsnyrkkiä olisi hauska tsekata. "Enemy Acen" vanhat ja uudet stoorit ovat omia suosikkejani, mutta eivät ehkä suuren yleisön vetonauloja. War Stories on jatkuvassa mietinnässä - monta loistavaa tarinaa olisi jo valittavaksi.

Ja "Valon prikaati" ei mennyt ainakaan penkin alle... joskaan ei kuumentanut rautaa hehkuvana taottavaksi.

Seuraavat asiat ovat rajalliset:
- II maailmasodan sarjakuvan suomalainen markkinanäkymä
- erikoisjulkaisujen (varsinkin värillisten) julkaisbudjetit
- korkkaritoimittajan työaika (jos ehtis, ehtis tehdä enemmänkin)
- tahattoman "monopolimme" ulkopuoliset sotasarjakuvan julkaisijat

PS. Toivottavasti kukaan ei muista "Suuri Sota" -räpellyksiä, jotka myös yrittivät linjata keskeisiä sotatapahtumia hiukan korkkaria isompiin pikkulehtiin. Avuton fumettitaide sai kyllä arvostamaan Commando-kuvituksen vankkaa perustasoa.

[pasoleati]

Petteri, juuri tuota sarjaa minäkin tarkoitin.

[Timo Ronkainen]

Toisen maailmansodan kohtalonhetket sarjakuvina oli tämä alpparisarja. Ranskalainen ainakin tekijän nimen perusteella, Pierre Dupuis. Itselläni on vain yksi Vastarintaliike -niminen albumi. "Nyt julkaistava albumisarja on oivallinen osoitus siitä, kuinka sarjakuvan keinoin pystytään iskevästi ja selkeästi luomaan kuva sodasta, josta sinänsä on jo kirjoitettu valtava määrä. Sarjan tekijä, Pierre Dupuis, on onnistunut kehystämään helposti miellettävään asuun tapahtumat neljän vuosikymmenen takaisesta maailmanpalosta tarkasti historiankirjoitusta noudattaen." (takakansiteksti)
Sarjassa ilmestyivät ainakin:
1. Salamasotaa
2. Dunkerquen kiirastuli
3. Taistelu Englannista
4. Vastarintaliike
5. Operaatio Barbarossa

EDIT: kah, olis pitänyt tajuta että Lakoma on nämäkin tietysti listannut. Suuruspää Oy? Outo kustantaja.

Timo

[Veli Loponen]

Surf-Jokea myötäillen:
Ongelma ei ole siinä, saadaanko Veli ostamaan Korkeajännitys, vaan saadaanko korkkarilukija ostamaan Ennisiä, Kubertia, EC:tä tms. speziaaleja.

Mutta voisi olettaa, että ainakin Kubert ja EC:n sarjat voisivat mennä Korkeajännityksen vakilukijoillekin vaikkapa Ihmesarja-tyyllisenä pokkarina. Ja minä ainakin tykkäisin saada Kubertia juuri mustavalkoisena.

[Curtvile]

Miksiköhän minulle on tuosta sarjasta jäänyt mielikuva italialaisuudesta?
Aika kultaa näemmä aivosolut ja estää loppujenkin synapsien napsaukset.
kyseisellä lajityypillä (sota) on kyllä oma vakaa ja suhteellisen vankka harrastajakuntansa, mutta mikäli saisimme Kubertin Rockia tai muuta vastaavan tasoista kotoisella kielellämme niin tervetulluttahan se olisi.
Valon prikaatissahan säästettiin painattamalla värillinen teos mustavalkoisena. kuten myös karkeajännitykset, joista ei saa hyvää käsitystä G. Ennisin sotakertomuksista....
Samaa voisi soveltaa muutenkin. Tietenkin niistä  EC tarinoista enin osa on jo valmiiksi mv.

[Asko AA]

Kubert ja EC:n sarjat Korkeajännityksen vakilukijoille Ihmesarja-tyyllisenä pokkarina. Ja minä ainakin tykkäisin saada Kubertia juuri mustavalkoisena.

Arvaa innostuinko ammatillisessa mielessä, kun Sgt. Rockia alkoi ilmestyä melko tarkkaan korkkarikoossa Combat Tales -pokkarina. Mutta sepä ei toimikaan kovin hyvin Kubertin vallattomien kuvajakojen ja lukuelämyksen yhtenäisyyden kannalta. Värillisyyskin vain lisää levottomuutta.

Mustavalkoinen Ihmesarja-formaatti voisi olla hyvä vaihtoehto, mutta katsastetaanpa ensin miltä Tarzan ja Jonah Hex näyttävät isommassa mustavalkoformaatissa.

DC-Showcase -sarja menee muuten aina hulppeammaksi. Nyt ilmaantui 500-sivuinen "The Haunted Tank", jossa pieni Stuart-panssari pinnistelee isompiensa rinnalla kapinakenraali Jeb Stuartin haamun avittamana. Ihan huimaa stuffia, joskin rehvakkaasti itseään toistavaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Haunted_Tank

[Matti Karjalainen]

Aa, tarkoittanet sarjaa Toisen Maailmansodan kohtalonhetket sarjakuvina. Siitä varmaan Curtvile ja Pasoleatikin puhuivat.

Kylläpä tuli nostalginen olo! Joskus kultaisella 1990-luvulla hankin nämä kaikki eräästä helsinkiläisestä antikvariaatista, eikä hintakaan tainnut päätä huimata: yhden albumin hinnaksi taisi tulla pari markkaa. Sarjakuvat ovat edelleen tallessa, joskin osa niistä on tainnut muuttua irtolehtipainoksiksi parhaaseen 70-luvun malliin.

Sarjakuvassa käsiteltiin maailmansodan tapahtumia historiallisten tapahtumien valossa, mutta mukaan oli kuitenkin otettu muutamia fiktiivisiä hahmoja (saksalainen Helmut taisi olla eräs), jotka pilkahtelivat esille siellä täällä ja joiden tarkoituksena oli kaiketi tuoda tarinaan vähän inhimillistä näkökulmaa. Lopputulos ei kuitenkaan ollut kovin kummoinen, ja luen edelleen historiani mieluummin kunnon kirjoina kuin puolivillaisina sarjakuvasovituksina. Seikkailutarinat ovat sitten erikseen.

Toivottavasti kukaan ei muista "Suuri Sota" -räpellyksiä, jotka myös yrittivät linjata keskeisiä sotatapahtumia hiukan korkkaria isompiin pikkulehtiin. Avuton fumettitaide sai kyllä arvostamaan Commando-kuvituksen vankkaa perustasoa.

Hep! Yksi osuma täältä. Pengoin viestiketjun innoittamana vanhoja Korkeajännityksiä sisältävää laatikkoani ja kuinka ollakaan, silmiin osuivat ko. sarjan numerot Suuri maihinnousu ja Kamikaze - kuoleman lintu.

Sarjakuva on tosiaan heikosti piirretty, ja kerronnallisesti sen helmasynti oli sama kuin "Toisen maailmansodan kohtalohetkissäkin": historiallisten tapahtumien suora käännös sarjakuvaformaattiin ei tarjonnut koskaan kovin ihmeellistä lukuelämystä. Jokainen lehti sisälsi myös faktaosuuden, jossa pyrittiin syventämään tapahtumien kulkua.

Suurta sotaa näyttää kustantaneen oululainen Kolmio-Kirja, joten pitänee käydä ihan mielenkiinnosta tarkistamassa, löytyisikö koko 26-osainen sarja jostakin kirjaston maakuntakokoelman kätköistä...

[Lönkka]

Garth Ennisin War Stories -tarinoita suomeksi toivokaamme. Parasta sotasarjakuvaa vuosikausiin.

Katselin noita juuri viime viikolla pikaisesti. Isoimman vaikutuksen teki Lloydin kuvittamat tarinat ja hieno väritys; oli sellainen hyvin ajankuvaan sopiva tunnelma noissa.

Kaikkien aikojen parhaita taas ovat minusta EC:n Two-Fisted Talesit ja Frontline Combatit. Enpä sitten tiedä osaako korkkareiden ystävä niitä arvostaa.

Olen hankkinut muutamia reprinttejä lähinnä Wally Woodin kuvituksen vuoksi, tai siis kuvittelen niiden olleen juuri noita EC stooreja.

Ainakin ne stoorit jotka olen lukenut ovat olleet sangen toimivia ja tyhmempänä voisin kuvitella että laadukkaasti piirretyt hyväjuoniset stoorit kelpaisivat Korkkareidenkin lukijoille.

[Curtvile]

DC-Showcase -sarja menee muuten aina hulppeammaksi. Nyt ilmaantui 500-sivuinen "The Haunted Tank", jossa pieni Stuart-panssari pinnistelee isompiensa rinnalla kapinakenraali Jeb Stuartin haamun avittamana. Ihan huimaa stuffia, joskin rehvakkaasti itseään toistavaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Haunted_Tank

Luin loppuun hetki sitten.
Toistaa itseään, totta, varsinkin yhdellä kertaa luettuna, mutta Kanigherilla on niin monta koukkua.
Russ Heath ja Joe Kubert viimeistelevät jäljen.

Henkimaailman korkeajännityshän on periaatteessa lanseerattu, joten sopiva sekoitus haunted tankkia ja Weird War Talesia olisi enemmän kuin paikallaan.
Ja molemmilla sama kustantamokin. Kai Suomessakin?

Silti rupesin miettimään. missä kulkee rajanveto sotasarjakuvan ja kauhuscififantasiasarjakuvan välillä?
Onko Desert peach :  http://en.wikipedia.org/wiki/The_Desert_Peach
Sotasarjakuva?
Pride of Baghdad?
Haldemanin Forever war?

Kanigherin onnistui kustantamosta huolimatta ujuttaa sodan kauhuja sankaritarujen sekaan, eritoten Rock-tarinoissa mutta Haunted tankeissa peitti sen fantasiallisiin tarinoihin.
Kanigher kertoi sankaruudesta unohtamatta pelkoa ja kauhua ja kaikkea epäinhimillisyyttä joka aiheeseen liittyy.
Hänen onnistui myös pitää suitset aisoissa niin että tarina säilyi jossain määrin uskottavana ja viihteellisenä, siitäkin huolimatta että sotasarjakuvat ja sodan vastaiset sarjakuvat ovat monesti mustavalkoisia muutoinkin kuin vain kuvitukseltaan.

Geoff Edwardsin War haiku ISBN 0971170673 on yksi uusia sotasarjakuvia, mutta sekin käsittelee tuoreinta sotaa.
ensimmäinen ja toinen maailmansota jättävät muut varjoonsa tai sitten seurataan "sotaa terroria" vastaan.
Siinä mielessä Osprey on tervetullut jo yleissivistyksenkin takia.

[Lönkka]

Charley's War #3 ilmestyi juuri.

Ostin ja luin ykkösen kun sitä täällä kehuttiin ja täytyypä todeta että oli tosiaan kehujensa väärtti. Kolmosesta en osaa sanoa vielä mitään kun kakkonenkin pitäisi eka ehtiä lukemaan.

EDIT: sama asia näköjään mainittu tuossa sarjan omassa ketjussa. Tuntuupa tavallistakin fiksummalta...

[Matti Karjalainen]

Pride of Baghdad on tosiaan sotasarjakuva, jonka tajusin itse asiassa vasta nyt kun sanoit. Perustuu tositapahtumiin ja suosittelen sitä kaikille.

Luin Brian K. Vaughanin ja Niko Henrichonin "Pride of Baghdadin" eilen illalla, eikä se ollut lainkaan hassumpi sarjakuva. Asiaa sen tarkemmin tuntemattomille kerrottakoon, että kyseinen sarjakuva kertoo neljästä leijonasta, jotka haaveilevat vapaudesta Bagdadin eläintarhan muurien sisäpuolella. Amerikkalaisten käynnistämien pommitusten jälkeen eläimille tarjoutuukin mahdollisuus lähteä livohkaan.

Sarjakuvan käsikirjoitus oli pikkuisen kliseinen, mutta toimi siitä huolimatta hyvin. Leijonien tarinasta saattoi toki löytää jonkinlaista yhteiskunnallista kommentointia vapaudesta ja siitä, kuinka sen voi saavuttaa, mutta mikäli tuo puoli ei kiinnosta, pystyy sen lukemaan myös ihan perinteisenä eläinsarjakuvana.

Piirrosjälki oli tolkuttoman hienoa, ja huomasin pariin otteeseen miettiväni, miten upea animaatioelokuva tästä tulisikaan: miettikääpä vaikka alun kohtausta, jossa amerikkalaiset hävittäjät lentävät jylisten eläintarhan ylitse.

http://www.comicon.com/thebeat/images/lions.jpg

Jos arvosana pitäisi antaa, niin se olisi varmaan 8/10

[Matti Karjalainen]

Garth Ennisin War Stories -tarinoita suomeksi toivokaamme. Parasta sotasarjakuvaa vuosikausiin.

Luin juuri ensimmäisen War Stories -albumin läpi. Laadukasta tavaraa niin käsikirjoituksensa kuin piirrosjälkensä puolesta. Ennisin sota ei ole Korkkari-henkistä poikain seikkailua, vaan raakaa, julmaa, järjetöntä ja veristä - eli toisin sanottuna varsin realistista - temmellystä. Neljästä tarinasta parhaiten toimi varmaankin Italian-rintamalla taistelevista brittisotilaista kertova "D-Day Dodgers". Erityisesti tarinan loppuratkaisu oli komeasti toteutettu.

[Curtvile]

Tutustumisen arvoinen on myös Ennisin kirjoittama 303.
Afganistan jälkeen syyskuun yhdeksännen 2001.
Burrows piirtää upeasti eikä sotaa tehdä kunniakkaaksi.
Ei lapsille eikä korkeajännitysosastoa.
Ten rounds rapid.

Did you think you were joining girl scouts?

[kespa]

Tutustumisen arvoinen on myös Ennisin kirjoittama 303.
Afganistan jälkeen syyskuun yhdeksännen 2001.
Burrows piirtää upeasti eikä sotaa tehdä kunniakkaaksi.
Ei lapsille eikä korkeajännitysosastoa.
Ten rounds rapid.

Luin tämän kanssa viikonloppuna ja tykkäsin kovasti. Eniten tähän asti lukemistani Ennisin sotasarjakuvista (jossei Karkeajännitystä lasketa;) ), mutta harmittavan vähän niitä olen itse asiassa kerinnyt    lukemaan...
Piirrostyö oli kieltämättä aika nättiä ja tarinat puolestaan suhteellisen karuja, mikä olikin pelkästään positiivinen asia.