Hinnoittelu/ Freelancerien suositus

[Tuuk42]

Suomen Journalistiliiton Freelancer-osasto ry:n sivuilta löytyy näköjään varsin kattava hintasuositus lista.

[tertsi]

Tuosta sarjakuvastripin hinnastahan olemmekin jo keskustelleet.

Se on siis vieläkin tuo reilut 500 euroa. Milloinkohan joku viitsii korjata tuon virheen?

[Doc Lomapäivä]

Tuosta sarjakuvastripin hinnastahan olemmekin jo keskustelleet.

Se on siis vieläkin tuo reilut 500 euroa. Milloinkohan joku viitsii korjata tuon virheen?

Ei se virhe ole, vaan suositus. Ainahan sitä saa pyytää.

[tertsi]

Mutta on siinä suosituksella ja suosituksella eroa:

Logo 284 euroo tai jotain, ja sitten tuo strippi sen mitä on...


EDIT: korjasin logon hinnan

[N. 20 vuotta alalla]

Lähes 20 vuoden työkokemuksella toteutuneita hintoja työurani aikana:

- nelivärikuvitus kaikilla oikeuksilla sanomalehteen (levikki 80 000) 500 e. Kertaluonteinen. Alakanttiin, oikeudenmukaisempi olisi ollut 800 e.
- mustavalkoinen arkistrippi kertajulkaisuoikeudella aikakauslehteen (levikki 80 000) 100 e. Jatkuva 1 kpl/viikko. Alakanttiin, oikeudenmukaisempi olisi ollut 170 e.
- värillisen sunnuntaistripin ensijulkaisuoikeus sanomalehteen (levikki noin 80 000) 270 e. Jatkuva 1 kpl/viikko. Aika mukava hinta.
- värillisen sunnuntaistripin kertajulkaisuoikeus sanomalehteen (levikki noin 7 000) 60 e. Jatkuva 1 kpl/viikko. Hiukan yläkanttiin, oikeudenmukaisempi olisi ollut noin 50 e.
- mustavalkoinen tussikarikatyyri pörssiyhtiön 7 johtohenkilöstä lahjaksi yrityksen toimitusjohtajalle 3000 e. Kertaluonteinen. Ihan ok hinta työmäärään nähden.
 - värillinen tussikarikatyyri pörssiyhtiön johtohenkilöistä lahjaksi yrityksen johtajalle 2500 e. Kertaluonteinen. Hiukan alakanttiin työmäärään nähden.
- värillinen tunnushahmo yhdistykselle 5 vuoden kaikilla oikeuksilla, sis. neljä värikuvaa. 3700 e eli 925 e/kuva.
- värillisiä hahmopiirroksia 2 vuoden kaikilla oikeuksilla, sis. 4 värikuvaa. 2600 e eli  650 e/kuva.

Sarjakuvien hinnat ovat siis vaihdelleet 20-270 euroon per strippi (mukaan lukien sunnuntai ja arkisarjat). Räätälöityjen kuvituskuvien hinnat 200-500 e. Mainoskäyttöön tulevat kuvat ovat parempia kuvakohtaiselta hinnaltaan, 600-1000 e. Liikelahjakäyttöön tulevista kuvista olen saanut parhaimmat kuvakohtaiset korvaukset, jopa 3000 e/kuva.

Jos sarjakuva tehdään räätälöiden jollekin lehdelle, hinnan tulee olla vähintään kolminkertainen kertajulkaisuoikeushintoihin nähden eli mustavalkoisista arkistripeistä vähintään 150 e/strippi ja sunnuntaistripeistä vähintään 300 e/strippi. Hinnassa siis otetaan huomioon se, ettei sitä voi helposti myydä kenellekään muulle.

Mainoskäyttöön tulevista sarjakuvista voi saada moninkertaisia hintoja kertajulkaisuoikeushintoihin nähden, esim. mustavalkoisesta arkistripistä 1700 e/strippi. Tosin mainossarjakuvia ei yleensä pääse tekemään joka päivä vaan niitä tehdään ehkä 10 kpl/vuosi. Yhtä kaikki ihan hyvä keino rahoittaa muuta taiteellista työskentelyä.

[tertsi]

Kiitoksia!!!
Tällaista viestiä tässä on jo vuosikausia odoteltu!

[HEsko]

Toivottavasti minäkin pääsen tuollaisiin hintoihin käsiksi.

Korkein hinta mitä olen sunnuntaisarjasta saanut kynittyä on 150 euroa ja
stripistä 20 euroa. Eikä niihin sisälly mitään takuuta strippien jatkuvuudesta.

Vaikea kuvitella, että kukaan maksaisi mun jutuista enempää.
Ainoastaan opetushommista olen saanut kynittyä "oikeita" freelancer
hintoja.

[Doc Lomapäivä]

Sarjakuvien hinnat ovat siis vaihdelleet 20-270 euroon per strippi (mukaan lukien sunnuntai ja arkisarjat). Räätälöityjen kuvituskuvien hinnat 200-500 e. Mainoskäyttöön tulevat kuvat ovat parempia kuvakohtaiselta hinnaltaan, 600-1000 e. Liikelahjakäyttöön tulevista kuvista olen saanut parhaimmat kuvakohtaiset korvaukset, jopa 3000 e/kuva.

10 vuoden työkokemuksella:
 - Koko sivun värillinen sarjakuva aikakauslehteen 600 e
 - Värillinen strippi aikakauslehteen 400 e
 - Mustavalkoinen strippi järjestölehteen 350 e
Ja niin edelleen.

50 e stripiltä on melkoista polkumyyntiä. Tietysti asiaan vaikuttaa julkaisukanava, mutta 50 eurolla ei paljon tuntipalkalle pääse. Kannattaa ennemmin mennä nakkikioskille töihin, tienaa paremmin.

En tajua miksi kuvituksesta pitäisi maksaa 500 e ja sarjakuvasta vain 50 e. Mun työetiikalla strippisarjakuvasta on kolminkertainen työ verrattuna kuvitukseen. Pikku laskelma: strippi 50 e viikkolehdessä 50 x vuodessa = 2500 e. Strippi (tai sivun sarja) 400 e aikakauslehdessä 12 x vuodessa = 4800 e. Hesarikin maksaa sentään 200 e stripiltä, vaikka ottaakin ensijulkaisuoikeuden itselleen.

Itse me oman työmme arvostuksen luomme, eikä kukaan muu. Mitä enemmän taivumme lehtien painostukseen ja riitelemme keskenämme julkaisukanavista, sitä varmemmin palkkiomme pienenevät ja potin korjaa lehtikonsernit. Eli itsetunto ulos kaapista ja rohkeasti pyytämään! Palkkioista voi aina neuvotella.

[HEsko]

Mitä kautta te saatte noin rahavia duuneja? Onko kaikki tilaustöitä?
Ja mitä ihmettä te sanotte tyypeille, että saatte sovittua noi hinnat tuollaisiksi?
Oon mäkin yrittänyt kaikenlaisia selityksiä kokeillut. Olen vedonnut työnantajan
järkeen, tunteisiin ja sääliin. Vain fyysistä uhkausta en ole vielä kokeillut

Seuraava teksti saattaa teistä tosi-freekuista varmaan iskulta liittoanne vastaan,
mutta älkää suuttuko liikaa. Mä olen vasta aloittelija, enkä osaa neuvotella itselleni
huippurahoja.

Täällä on ennenkin tilitetty samasta asiasta, mutta tässä mun versio.

Oman kokemuksen mukaan mitään ei saa ilmaiseksi. Pommitin 5 vuotta kaikkia ihme ja
vähemmän ihme lehtiä sarjakuvillani ennen kuin sain ensimmäisen työn, josta maksettiin
rahaa (20e/strippi). Ja kyllä ymmärrän työnantajaani. Jos tarjolla on parempia tai ainakin saman veroisia ulkomaalaisia sarjakuvia, niin miksi maksaa kotimaisesta moninkertainen hinta. Moneen lehteen olen juttujani lähetellyt ja monilta sain kuulla kehuja
sarjakuvistani, mutta eipä niistä maksaa haluttu.

Monta vuotta tein paikalliselle urheiluseuralle ilmaisia mainoksia (aika paskoja tosin),
ja kun taidot kehittyivät niin, että kehtasi pyytää rahaa, kiinnostus mua kohtaan lopehtui
samantien. Sain mä niiltä kerran ilmaisia ylijäämä ilotulitteita  Olin silloin armeijassa,
eikä ilotulitteiden paukuttelu vapaa-ajalla enää jaksanut kiinnostaa. Se tuntui vittuilulta.

Vasta kerran on tapahtunut niin, että muhun päin on otettu yhteyttä.

Tuollainen 150 euroa on ainakin mulle aika iso raha. Saman hinnan saa 2,3 päivän
työskentelystä  tehtaalla, eikä mulla ainakaan mene yhden sarjakuvan vääntämiseen
2 ja puolta päivää, puhumattakaan kuvituksista. Ja se tehtaan tuntipalkka oli
määräaikaiselle työntekijälle vielä  suhteessa iso, kun eivät kehdanneet laittaa mulle
pienintä mahdollista palkkaa kun puhuin  freelancer-hinnoista.
Lisäksi noilla hinnoillahan yhdellä väristripillä (400e) saa enemmän rahaa kuin 
kuukautisesta työttömyyskorvauksesta. Puhumattakaan opintotuesta...

Ainoat paikat joilla on ollut varaa maksaa isompia palkkoja ovat mainostoimistot
ja nekin maksavat mieluummin omille tekijöilleen kuin vieraileville tähdille.
Kokemuksesta voin sanoa, että tällä koulutuksella ei pääse vakiohommiin.
En osaa tehdä ammattitaitoista graafista suunnittelua, kuvituksia kylläkin.

Ja joistain taidemaalauksista saa kovempia hintoja, mutta nuokin ovat lähinnä
yksittäisiä tulopiikkejä ja ihan eri alaa kuin tämä josta puhutaan.

Tämä maailma on inhottava paikka kun joka asiassa pitää kilpailla. Ja vielä kun
vastassa on ulkomaalaisia isoja nimiä (kuten "walt disney" 70-luvulta, aku-sunnuntai
strippihän ilmestyy hemmetin monessa suomalaislehdessä) tämä tuntuu väliin tosi
turhauttavalta.

Kyllähän se vituttaa tehdä tätä paskapalkalla(verrattuna teidän palkkoihinne), mutta
mieluummin tienaan sen vähän kuin en ollenkaan.





Niin ja jos jollain on antaa työtä, tai edes suhteita alan työnantajiin, ottakaa yhteyttä.
Olen luotettava, nopea ja taitava kuvittaja/sarjakuvapiirtäjä. Laitan kernaasti näytteitä
tulemaan, ette menetä niissä mitään.

Jos teiltä riittää hommia, voin tehdä jotain. Jos vaikka sovitaan
niin, että sä saatte reilut puolet tuosta palkasta välityspalkkiota. Sehän olisi vähän kuin
maatalouden puolelta tuttua lomittamista. Voitte ainakin tilata multa näytteitä
johonkin tiettyyn duuniin, mitään ei ole pakko ottaa ja näytteistä ei tarvitse maksaa.

T: Hannu Esko
mail: hesko(at)nic.fi
GSM: 050 5740432


Taisi mennä mainostuksen puolelle, mutta nuo tarjoukset pysyvät oikeasti voimassa
toistaiseksi.

[Timo Ronkainen]

Mainostetaan tähän perään nyt vielä:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=3139.0

Keskustelutilaisuus freelancereiden palkkioista. Tänään. 26.05. Itse en pääse, mutta menkää te jotka pääsette. 

Timo

[Doc Lomapäivä]

En pidä itseäni ihmemiehenä, ja kaiken lisäksi olen huono piirtäjä. Paljon huonompi kuin esim. sinä, HEsko. Omat huippupalkkioni olen saanut silloin kun olen tehnyt yhteistyötä jonkun piirtäjän kanssa, eli palkkiot on menneet fifty-fifty. Mutta tilaustöitä ne eivät ole olleet. Paiskaan sulle kässäreitä joskus jos kaipaan piirtäjää.

Mielestäni tärkein asia kaupanteossa on ASENNE. Jos kauppaa sarjakuvia tyyliin "otatteko näitä" niin ei tarvi ihmetellä jos vastaus on "joo, muttei makseta mitään". Markkinointi lähtee siitä, että on hyvännäköiset näytteet ja ne myydään niin, että tässä tämmönen, ottakaa tai jättäkää, se on siitä huolimatta kotimaisen sarjakuvan huippua. (Tietysti tätä ei sanota mutta tällä asenteella.)

Jos lähestyt kirjeellä tai s-postilla, esittele aiemmat työsi lyhyesti (jos olet nuori, älä kerro ikääsi, nuoruus vie uskottavuutta), samoin parilla lauseella sarjakuvasi ja miten aiot sitä kehittää, ja mainitse että sarjaa voidaan muokata lehden linjaan sopivaksi.

Ja ekaan viestiin ei pistetä hintatietoja! Antaa lehden kiinnostua ensin. Jos niillä on tilaa, on niillä rahaakin (ainakin teoriassa). Sitten kun ne kysyy mitä maksaa, tee selkeä hinnasto. Mustavalkoisena hintaa se (400 e), värillisenä se (600 e), sunnuntaisarjana sitä ja sitä, ja kertajulkaisuoikeus ja yksinoikeushinnat vielä erikseen.

Toinen tärkeä asia on profiloitua. Voisi kuvitella että hienolla yleissarjakuvalla saisi laajan asiakaskunnan, mutta ei se niin ole. Lehdet haluavat juuri itselleen räätälöidyn sarjakuvan, joka sopii lehden linjaan. Samasta sarjakuvasta voi tehdä eri lehdille versioita, joissa painotetaan lehden linjaa. Katsokaa vaikka Kramppeja ja Nyrjähdyksiä!

Meidän on ihan turha taistella samalla hiekkalaatikolla samoista lehdistä. Kuinkahan paljon Hesariin ja Imageen tarjotaan viikottain sarjakuvia? Kirjasto on täynnä tuhansia merkillisiä lehtiä joihin tarjota sarjakuvia, ja ne lehdet jotka oikeasti ostaa sarjakuvia ei edes tule kirjastoon. Järjestölehdet, yrityslehdet jne. Mutta niihin lehtiin tehdessä täytyy hylätä se ajatus, että siitä saisi mainetta ja kunniaa. Siitä saa vain rahaa. Jotkut tekee mieluummin töitä nakkikioskilla ja hiovat iltaisin taiteellista mestariteostaan, toiset tekee käyttösarjakuvaa ja hioo mestariteostaan.

Kaupankäynnissä on nyrkkisääntönä: kun kauppaa kymmeneen lehteen, yksi ottaa. Joskaan jos tarjoaa 20:een lehteen, kaksi ei ota. Saman sarjan toiseen kertaan myyminen on jo paljon vaikeampaa.

Niin kauan kuin 20 euron sarjakuvia on tarjolla, on ihan turha haaveilla että sarjakuvien tekemisestä voi tulla ammatti. Siinä syö sekä muiden palkkioista että omastaan. Jos joku lehti ostaa mieluummin sen miljoonakertaa nähdyn mikkihiiri-sarjan, niin antaa ostaa. Se kertoo jo jotain lehden linjastakin. Laatu maksaa.

[HEsko]

Kiitos vastauksestasi Doc lomapäivä. Tuossa oli jo monta hyvää neuvoa.
Ja otan mielelläni vastaan kässäreitä.


Tämä 20 euron lehti (nimeä en halua mainita, vaikka varmasti jo moni arvaa mistä on kyse)
antoi tarjouksensa heti ensimmäisen viestin jälkeen, itse en ehtinyt rahasta edes
mainita. Sama palkkio maksetaan muillekin lehden piirtäjille. Tähän lehteen piirtäminen
on aina ollut lapsuuden haaveeni, niin ajattelin että mikäs siinä, jos tuosta vielä
maksetaankin.

Tuo asenne juttu on vaikea. Sitä kun on kuitenkin ikänsä tehnyt paska duuneja
paska palkalla, niin on vaikea edes kuvitella, että työstä jota tykkää tehdä maksettaisiin
enemmän. Taidekouluissakaan ei ole opetettu mitään kauppaamiseen liittyvää,
niissä keskitytään vain tähän tekniseen puoleen (joka nykypäivänä on toisarvoista).
Ainoat kauppaamiskokemukseni ovat vain lukuisat puhelut, sähköpostit ja festareiden
pienlehtikauppaaminen, ja sitten tuo graafikon eväät -opus.
On vaikea olla innostumatta kun joku oikea lehti lupaa maksaa edes jotain.
Yritän aina pitää ylpeyden töistäni niitä kaupatessa, mutta kai se totuus vilkkuu
jossain silmieni takana...
Pitää vain toivoa, että asennekin kasvaa kokemuksen mukana.

[Anssi Rauhala]

...mainitse että sarjaa voidaan muokata lehden linjaan sopivaksi.

Toinen tärkeä asia on profiloitua... Lehdet haluavat juuri itselleen räätälöidyn sarjakuvan, joka sopii lehden linjaan...

...Laatu maksaa.

Ja toiset ovat tottuneet saamaan rahoilleen vastinetta.

Kun sarjaa voidaan muokata sopivaksi, ne houkat (kuvaavamman sanan ollessa liian karkea perheyleisölle) kuvittelevat, että sen voi tehdä ihan milloin vain. Kuten työn ollessa valmis ja luovutuskunnossa. "Joo, tää on ihan kiva, mutta tietsä kun me eilen kahvilla meidän toimarin kanssa saatiin semmoinen hyvä idea, se olis kiva saada tähän mukaan nyt, kun sehän olis niin ajankohtaistakin, kun kuukauden päästähän se olis vähän vanha juttu jo, ja kun me tiedetään, ettei sulla siinä kauan nokka tuhise, niin me ajateltiin että..." No niin taas.

Koska niillä on säännöllinen palkka, ne voivat kuluttaa työpäivän jokaisen tunnin tyhjän puhumiseen, lähteä palkallisille lomille ja odottaa valmista jälkeä töihin palatessaan. Meillä on työn takana edes laskuttaa kokoustunneista: "Kun mehän sovittiin se hinta jo silloin alussa! Mitä tää ylimääräinen on?" Se on sitä hukkaan mennyttä aikaa. Onnellinen on se sarjakuvantekijä tai kuvittaja, jolla on hyvät, luotettavat yhteyshenkilöt (toimittaja tai ad tai vastaava) asiakkaan talossa. Itselläni on muutama, ja heidän kanssaan on niin paljon parempi tehdä töitä.

Jotka ovat kesken. Nyt mun pitää jo kiitää.

[tertsi]

Jotta lehti/lehdet maksaisivat kotimaisista sarjakuvista enemmän kuin "mikki hiiristä", näiden sarjakuvien on tarjottava selkeä=parempi vaihtoehto esim. niin, että niissä on suomalaista miljöötä tai jotain vastaavaa. Tai että ne on räätälöity juuri kyseiselle lehdelle.

Parempaa vaihtoehtoa pitää siis tarjota. Ja pitää piirtää hyvin, sitä maksava asiakas vaatii, mielestäni. Taidetta voi tehdä sitten jonnekin muualle.

Tämähän sanottiin jo edellä, mutta ilmoitan vain, että olen samaa mieltä.


Ja polkumyynnillä sahaamme siis vain kaikki omia oksiamme.

Ja muistakaa, että palkkio ei ole palkka. Siitä pitää maksaa eläke, vuokrat,kynät ja kumit ja KAIKKI!

[Doc Lomapäivä]

Kun sarjaa voidaan muokata sopivaksi, ne houkat (kuvaavamman sanan ollessa liian karkea perheyleisölle) kuvittelevat, että sen voi tehdä ihan milloin vain. Kuten työn ollessa valmis ja luovutuskunnossa. "Joo, tää on ihan kiva, mutta tietsä kun me eilen kahvilla meidän toimarin kanssa saatiin semmoinen hyvä idea, se olis kiva saada tähän mukaan nyt, kun sehän olis niin ajankohtaistakin, kun kuukauden päästähän se olis vähän vanha juttu jo, ja kun me tiedetään, ettei sulla siinä kauan nokka tuhise, niin me ajateltiin että..." No niin taas.

Jep, just tätä: "Teetkö tän huomiseksi?"

Siksi meillä on tällaisessa tapauksessa kirjallinen sopimus, jossa on merkittynä valmiin työn hinta, ja ERIKSEEN työn mahdollisesta muokkauksesta koituvat kulut. Yllärit vähenee.

EDIT: Tää Anssin heittämä juttu on oikeasti niin tärkeä, että lisäsin sen julkaisusopimuspohjaan, joka löytyy Kvaakista otsikolla Julkaisusopimus.