Nyt ei tartte enää arvailla, että mihin suuntaan Texin myyntikäyrät ovat Italiassa menossa.
https://www.giornalepop.it/quante-copie-vendono-i-fumetti/?fbclid=IwAR2XBVNSBRXoWFbAXwqkM9yYPx1ttEfaftY9Q3Wj4QyfvrxvOWDFzPRmdNATex painui 200 000 kappaleen rajapyykin alle vuoden 2013 tietämissä (vuonna 2012 myynti oli 210 000 ja kaksi vuotta myöhemmin 190 000). Tämänkin jälkeen lasku on ollut ikävä kyllä rankkaa. 2016 myynti oli enää 170 000 kappaletta. Kuukausivaihteluitakin tietenkin on, mutta 2017 keskivertomyynti oli pikkuisen alle 160 000 ja viime vuonna jo alle 150 000. Ja tässä siis puhutaan perusarjasta, eli lukumääriin ei lasketa Texin lukuisia uusintasarjoja. Lasku on siis noopeaa, mutta ei tällä matematiikalla erityisen kiihtyvää. Hävikki on ollut melko tasaisesti 10 000 lukijaa vuodessa vuodesta 2012 lähtien.
Muistutan kahdesta asiasta. Texin levikki on ollut parhaina aikoin yli 700 000 kpl. Segio Bonelli kuoli vuonna 2011, minkä jälkeen Mauro Bosellin muutokset liittyen lehden sisältöön alkoivat. Näyttää siltä, että mainitut muutokset eivät ole auttaneet katkaisemaan suosion syöksykierrettä. Mutta tuskin ne ovat kauheasi sitä pahentaneetkaan. Taustalla on nimittäin se, että Italiassa kaikkien sarjakuvien myynti on merkittävästi laskenut. Jos noita linkin takana olevia taulukoita osaan oikein tulkita, niin Topolinon suosio on laskenut todella rajusti vuoden 2016 110 000 kappaleen levikistä viime vuotiseen todella surulliseen 33 000:een. Tämä on kuitenkin ihan ääriesimerkki.
Boselli tekee jotain myös oikein. Uuden Tex Willer -sarjan (eli Texin nuoruus) levikki on 100 000 kappaletta. Se tekee siitä Italian toiseksi myydyimmän sarjakuvajulkaisun. Tämän ilosanoman takana on myös se toinen puoli. Truuttaamalla markkinoille koko ajan uusia Tex-sarjoja Boselli pystyy pitämään kokonaismyynnin edelleen hyvänä. Myyntimäärä se on markkinoilla, mikä ratkaisee. Kaikkien tuntemama totuus on kuitenkin se, että määrä ei korvaa laatua, kuten viime vuosina on hyvin nähty. Tyytymättömien lukijoiden määrä siis lisääntyy, mikä vauhdittaa suosion laskua. Pelkään, että tässä käy niin, että lypsävää lehmää ei armollisesti lopeteta niin kauan kuin se vähänkin lypsää. Julkaisujen määrä hyllyssä lisääntyy lisääntymistään, mutta oikeasti kiinnostavaa luettavaa saa käsiinsä entistä harvemmin. Mielestäni tulisi antaa Texin ratsastaa kohti auringolaskua kunniakkaasti ja lopettaa julkaisu silloin, kun siinä on vielä niitä elementtejä mukana, joiden vuoksi sarjaa aloitti alun perin lukemaan. Mutta ei niin käy.
Loppuun hyviä uutisia. Tex on edelleen Italian sarjakuvarintaman ylivoimainen ykkönen. Siellä näköjään sinnitellään myyntilistoilla vaatimattomalla kymppitonninkin myynnillä. Eli kyllä Texiä vielä hyvinkin vuosikymmeniä truutataan markkinoille. Ja mikäänhän ei ole niin pysyvää kuin muutos. Saattaa hyvinkin olla, että sarjakuvan myynti lähtee tulevina vuosina uudestaan nousuun. Miksi ei nousisi? Onhan se toimiva konsepti kertoa hyviä tarinoita. Ja ihan yhtä hyvin Tex saattaa saada aivan yllättäen uuden, loistavan kirjoittajan, sellaisen, jota tässä on odotettu jo usiampi tovi.
